Euroopan unioni rahoittaa kulttuuriperintöä useiden eri rahoitusvälineiden avulla. Näistä tärkeimmät ovat rakennerahastot, joista rahoitetaan useita ohjelmia, kuten alueellisia tavoiteohjelmia ja Interreg-yhteisöaloitetta. Tietoa kulttuuriperinnön tukimahdollisuuksista löydät sivupalkin linkeistä.
Euroopan unioni myöntää rahoitustukea eurooppalaiselle kulttuuriyhteistyölle alan oman Kulttuuri-puiteohjelman [CIMO] kautta vuosina 2007-2013.
Kulttuuri-ohjelma seuraa Kulttuuri 2000 -ohjelmaa. Hankeneuvontaa antaa Kulttuuri 2000 -yhteyspiste Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOssa.
Yleistä
Euroopan talousyhteisön perustaminen nojasi ajatukseen kaiken kaupan käsittävien yhteismarkkinoiden perustamisesta. Siten jo Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksessa (nk. Rooman sopimus) edellytettiin tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkuvuutta. Sopimus salli kuitenkin jäsenvaltioiden kiellot ja rajoitukset, jotka ovat tarpeen taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi.
Kulttuuriasioissa Euroopan yhteisö sai toimivaltuuden vasta Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (Maastrichtin sopimus), joka tuli voimaan 1993. Siinä Euroopan yhteisön perustamissopimukseen tehtiin kulttuuria koskevia lisäyksiä.
Vuonna 1999 voimaan tulleen Amsterdamin sopimuksen kulttuuriartikla muodostaa yhteisön oikeusperustan kulttuurin alalla toteutettaville toimille.
Kulttuuriartiklassa todetaan: "Yhteisö myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä." Yhteisön tehtäväksi määritellään jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tukeminen ja täydentäminen mm. Euroopan kannalta merkittävän kulttuuriperinnön säilyttämisen ja suojaamisen alueella. Artiklassa painotetaan, että yhteisö ja jäsenvaltiot suosivat yhteistyötä kolmansien maiden sekä kulttuurin alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston kanssa.
Kulttuurin alalla perustamissopimus rajaa yhteisön toimivallan vain sellaisiin toimiin, jotka tukevat ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia eurooppalaisella tasolla. Yhteisön toimilla ei puututa paikallisen, alueellisen tai kansallisen tason toimintaan kulttuurin alalla, eikä harmonisoida kulttuuria koskevia jäsenvaltioiden lakeja ja asetuksia.
Kulttuuriartiklaan perustuvat yhteisön toimet ovat ennen muuta päätöksiä Euroopan tasolla toteutettavista kulttuurialan edistämisohjelmista (kuten Kulttuuri-ohjelma) sekä jäsenvaltioiden yhteisiä näkemyksiä heijastavia, juridisesti ei-sitovia suosituksia, eli päätöksiä, päätelmiä ja päätöslauselmia.
|

Yksityiskohta Petäjäveden kirkosta. Kuva: Museovirasto
|