Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
På svenska | In English

Maailmanperintökohteet Suomessa


Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde. Jokainen Suomen kohteista edustaa yleismaailmallisesti erityisen arvokasta kulttuuri- tai luonnonperintöä.


Suomenlinna | Vanha Rauma | Petäjäveden vanha kirkko | Verlan puuhiomo ja pahvitehdas | Sammallahdenmäki | Struven ketju | Merenkurkun saaristo | Maailmanperintökohteet-pdf | Maailmanperintölinkkejä


Näkymä Suomenlinnasta. Kuva: Museovirasto

Suomenlinna

Suomenlinna, joka on tärkeä Itämeren alueen valtapolitiikan ja linnoitustaidon muistomerkki, merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Linnoitus rakennettiin Ranskan taloudellisella tuella "Ruotsin linnaksi" Venäjää vastaan. Venäläisaikana sitä varustettiin länttä vastaan. Linnoitus muodosti aikanaan vahvan tukikohdan, jota kutsuttiin jopa Pohjolan Gibraltariksi.

Suomen itsenäisyyden myötä Suomenlinnasta tuli vuonna 1918 suomalainen varuskunta. Kansalaissodan jälkeen linnoituksessa toimi vankileiri. Toisen maailmansodan aikana Suomenlinnalla oli vielä tärkeä tehtävä Helsingin ilmapuolustuksessa. Linnoituksen sotilaallinen kausi päättyi vuonna 1973. Sotilastoiminnoista on jäljellä enää Merisotakoulu.

Suomenlinnassa on nykyisin yli 800 asukasta ja noin 400 työpaikkaa. Linnoituksesta on tullut yhä tärkeämpi matkailu- ja virkistyskohde. Lähes 200 rakennuksen ja runsaat kuusi kilometriä pitkän linnoitusmuurin kunnossapidosta vastaa opetusministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta. Vuonna 2000 Suomenlinna sai arvostetun Europa Nostra -palkinnon asiantuntevasta ja korkeatasoisesta restaurointityöstä.

Suomenlinna [Suomenlinnan hoitokunta]


Kaivo Vanhassa Raumassa. Kuva: Museovirasto

Vanha Rauma

Vanha Rauma on tyypillinen pohjoismainen puukaupunki. Se on yhtenäinen kokonaisuus, jonka tunnuspiirteitä ovat eri ikäiset, yksikerroksiset rakennukset, osin keskiajalta periytyvä katuverkko sekä elinvoimainen kaupunkiyhdyskunta asuntoineen, liikkeineen ja palveluineen. Vanha Rauma merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Vanhan Rauman erityisluonne historiallisena kaupunginosana vakiintui 1900-luvun alussa. Kaupunki laajeni muualle ja Vanha Rauma säästyi uudistuksilta. Vuoden 1981 asemakaavassa vahvistettiin 1960-luvulla alkanut voimakas pyrkimys alueen suojeluun ja turvattiin Vanhan Rauman arvokkaan ympäristön ja rakennuskannan säilyminen.

Suurin osa 100-200-vuotiaista puurakennuksista on kunnostettu viimeisten 30 vuoden aikana. Talot on varustettu nykyajan mukavuuksin ja Vanhasta Raumasta on tullut haluttu asuinympäristö. Kiinteistöjen yksityiset omistajat huolehtivat kaupungin viranomaisten ohjauksella rakennusten kunnossapidosta.

Vanhan Rauman verkkosivut
Vanha Rauma  [Rauman kaupunki]

Enkeli-puuveistos Petäjäveden kirkon saarnastuolissa. Kuva: Museovirasto

Petäjäveden vanha kirkko

Petäjäveden vanha kirkko on pohjoisen puuarkkitehtuurin muistomerkki, joka merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1994. Se edustaa pohjoismaista, luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä. Kirkko on hyvä osoitus siitä, kuinka paikalliset rakennusmestarit omaksuivat Euroopan kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteitä ja sovelsivat niitä taidokkaasti hallitsemaansa hirsisalvostekniikkaan.

Päijänteeseen laskevan järvireitin varrella sijaitseva kirkko rakennettiin vuosina 1763 - 1765 rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkkoon lisättiin 60 vuotta myöhemmin kellotapuli. Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879, kun pitäjään valmistui uusi kirkko. Vanhassa kirkossa ei enää pidetty jumalanpalveluksia, mutta sitä ei kuitenkaan purettu. Kirkonkellot jäivät vanhan kirkon tapuliin ja hautausmaa oli edelleen seurakunnan käytössä.

Kirkkoa on kunnostettu määrätietoisesti 1920-luvulta lähtien. Kirkkoa käytetään edelleen kesäisin.

Petäjäveden Vanha kirkko [Petäjäveden kunta]

 


Verlan puuhiomo ja pahvitehdas. Kuva: Museovirasto

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas ovat ainutlaatuinen ja eheä tehdaskokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Kokonaisuutta täydentävät voimalaitokset ja työväen asunnot. Verla on ollut maailmanperintöluettelossa vuodesta 1996.

Insinööri Hugo Neuman perusti Verlan puuhiomon vuonna 1872. Tehdas paloi neljän vuoden kuluttua sen perustamisesta, mutta toimintaa jatkettiin pian. Uusi puuhiomo ja pahvitehdas tehtiin ensin kokonaan puusta. Pahvikuivaamo tuhoutui tulipalossa vuonna 1892, ja tilalle tehtiin nykyinen nelikerroksinen punatiilinen kuivaamorakennus, jonka suunnitteli viipurilainen arkkitehti Carl Eduard Dippell. Palovaaran vuoksi myös puuhiomo ja pahvitehdas muurattiin punatiilestä vuonna 1895.

Tehdas siirtyi Kymin Osakeyhtiölle vuonna 1922. Kesällä 1964 sen toiminta lakkautettiin. Tehdasrakennukset sekä niissä olevat laitteet ja irtaimistot jätettiin koskemattomina paikoilleen. Sata vuotta tehtaan käynnistymisen jälkeen, vuonna 1972, Verla avattiin museona.

Verlan Tehdasmuseo [UPM]

Sammallahdenmäen röykkiöitä. Kuva: Lapin kunta / Altti A. Salo

Sammallahdenmäki

Raumalla (entisessä Lapin kunnassa) Ala-Satakunnassa sijaitseva Sammallahdenmäki on ainutlaatuinen muinaisjäännösalue, joka merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena.

Kalliolla noin kilometrin matkalla on pieninä ryhminä yhteensä 36 kivistä koottua hautaröykkiötä. Näyttävässä kokonaisuudessa on erilaisia pronssikauden röykkiötyyppejä: matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaista ja pyöreitä kehäröykkiöitä. Röykkiöalueen länsipuolella pilkottaa ruohottunut Saarnijärvi, joka vielä pronssikaudella oli merenlahti.

Sammallahdenmäen röykkiökalmiston tunnetuimmat yksittäiset muinaisjäännökset ovat vallimainen "Huilun pitkä raunio" sekä nelikulmainen "Kirkonlaattia". Pitkä raunio on 24 metriä pitkä ja kahdeksan metriä leveä. Kirkonlaattian kaltaista nelikulmaista latomusta ei tunneta muualta Suomesta ja muoto on poikkeuksellinen koko skandinaavisen pronssikulttuurin alueella. Kiveys on lattiamaisen tasainen, kooltaan noin 19 x 18 metriä.

Sammallahdenmäki [Rauman kaupunki]

Struven ketju kartalla. Kuva: Maanmittauslaitos

Struven ketju

Ns. Struven kolmiomittausketju hyväksyttiin heinäkuussa 2005 Suomen kuudentena kohteena maailmanperintöluetteloon. Se edustaa maailmanperintöluettelossa tieteen ja tekniikan historiaa.

Struven kolmiomittausketju (Struve Geodetic Arc) on rakennettu ja mitattu vuosina 1816 - 1855 saksalaisen tähtitieteilijä F. G. W. Struven johdolla. Mittauksen avulla selvitettiin maan kokoa ja muotoa. 

Struven ketju koostuu kymmenen valtion alueella (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova) sijaitsevista mittauspisteistä. Suomen osalta kohteeseen sisältyy kuusi mittauspistettä, jotka sijaitsevat Pyhtäällä, Lapinjärvellä, Korpilahdella, Torniossa, Ylitorniolla ja Enontekiöllä.
 
Struven ketju - Maanmittauksen taidonnäyte ennen satelliittien aikaa
[Maanmittauslaitoksen verkkosivut]


Karttakuva Merenkurkun saaristosta

Merenkurkun saaristo

Merenkurkun saaristo hyväksyttiin heinäkuussa 2006 Suomen ensimmäisenä luontokohteena Unescon maailmanperintöluetteloon. Merenkurkun saaristo on Ruotsin Höga Kustenin maailmaperintökohteen laajennus. Ne muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisella tavalla.

Merenkurkussa maankohoaminen on hyvin voimakasta, keskimäärin 8 mm vuodessa. Saaristo muuttaa jatkuvasti muotoaan. Uusia saaria nousee, merenlahdet muuttuvat järviksi ja veneväylät mataloituvat. Maa-ala kasvaa vuosittain sadalla hehtaarilla.

Merenkurkun maailmanperintöalueeseen sisältyy sekä yksityisiä että valtion omistamia alueita, joista osa on luonnonsuojelualueita. Kohteen hallinnointia, hoitoa, kehittämistä ja markkinointia varten perustetaan työryhmä, jonka työtä koordinoi Metsähallitus.

Merenkurkun saaristo [Metsähallituksen verkkosivut]

Merenkurkun maailmanperintöalue [Metsähallituksen verkkosivut]


Maailmanperintöesite Suomi

Suomen maailmanperintökohteiden esite pdf-tiedostoina


UNESCOn maailmanperintökohteet Suomessa

UNESCOs världsarv i Finland

UNESCO World Heritage sites in Finland

 
Suomen kartta.
Maailmanperintökohteet kartalla [Google Maps]

Maailmanperintölinkkejä


Maailmanperintösopimuksesta Museoviraston sivuilla

Unescon maailmanperintökeskus [Unescon verkkosivut]

Maailmanperintökohteet [Unescon verkkosivut]

Maailmanperintö [Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut]


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 14.2.2018
© Museovirasto