Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Kansainvälisiä yhteistyöhankkeita


Hankeyhteistyö on osa Museoviraston kansainvälistä toimintaa. Hankkeissa kehitetään ja kootaan tietoja hyvistä käytännöistä ja saadaan tietoja kehityssuunnista hyödynnettäväksi ja huomioitavaksi myös Suomen kulttuuriperintöalan kehittämistyössä. 

EU-hanke Baltic History Beneath Surface: Underwater Heritage Trails In Situ and Online (BALTACAR)


BALTACAR on Viron, Ruotsin ja Suomen kolmivuotinen, EU-rahoitteinen yhteisprojekti, joka tähtää ainutlaatuisen vedenalaisen kulttuuriperinnön turismipotentiaalin hyödyntämiseen Itämeren alueella. Tavoitteena on edistää kulttuurimatkailua muinaisjäännöksille niiden alkuperäisessä ympäristössä, merenpohjassa in situ, parantaa hylkyjen saavutettavuutta ja lisätä kiinnostusta vedenalaista kulttuuriperintöä kohtaan. BALTACARin puitteissa etsitään tuoreita tapoja kertoa vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä sekä edistää hylkyjen suojelua niin sukeltavan kuin ei-sukeltavankin yleisön keskuudessa. Projektia koordinoi Viron Muinsuskaitseamet (National Heritage Board) ja projektikumppaneina hankkeessa toimivat Museoviraston lisäksi Virosta sukelluskoulu Adrianto ja Lääne-Eesti turism, Ruotsista Sjöhistoriska Museet ja Haningen kunta sekä Suomesta sukelluskoulu Aalto. Ahvenanmaan Museibyrån on mukana projektia seuraavana partnerina (associated partner).

Suomen osalta suunnitelmissa on avata uusia vedenalaisia puistoja Hankoon ja Kemiönsaareen, mutta myös kehittää vuonna 2000 avattua hylkypuistoa Helsingissä. Tietoa tuodaan pohjasta pintaan ja arkistoista pop up -näyttelyihin muun muassa 3D-mallinnosten ja -printtien, opastaulujen ja niihin upotettujen NFC-tunnisteiden, opaskirjojen ja esitteiden sekä 360˚ -kuvauksella luotujen virtuaalisukellusten muodossa. Projektille luodaan interaktiiviset nettisivut, joille kootaan tietoa Suomen, Ruotsin ja Viron saavutettavimmista sukelluskohteista. Projektin etenemistä voi seurata myös sosiaalisen median välityksellä. Facebookista projekti löytyy hakusanalla Baltacar.

Projektin pääosassa ovat hyvin monenlaiset ja eriaikaiset hylyt Suomenlahden rannikolta. Mukana on muun muassa Suomen vanhin hylkypuisto, Helsingin Kronprins Gustav Adolf, jossa pääsee tutustumaan 1700-luvulla Kustaa III:n sodassa tuhoutuneen ruotsalaisen linjalaivan hylkyyn. Hangossa sukelletaan 1600-luvun hollantilaistyyppisen, viljalastissa olleen kauppa-aluksen historiaan ja Kemiönsaaressa 1800-luvun vanhaa merenkulkutraditiota edustaviin purjealuksiin. Virossa projektiin on valittu ensimmäisen maailmansodan aikana uponneita hylkyjä Hiidenmaan ja Saarenmaan edustalla ja Ruotsissa esitellään Dalarön lukuisia historiallisia hylkyjä.

Tiedon keruun ja jakamisen lisäksi projektiin kuuluu olennaisena osana puistojen infrastruktuurin kehittämistä: vedenalaisten ja maanpäällisten opaskylttien laadintaa, poijutusta sekä opasköysien kiinnitystä. Uusien ankkurointisysteemien ja opasteiden tarkoituksena on sekä suojella hylkyjä että edistää niihin kohdistuvaa vastuullista turismia. Muinaisjäännösten ja niiden ympärille luotujen puistojen kuntoa seurataan ja dokumentoidaan entistä systemaattisemmin. Hylyillä vierailevien sukeltajienkin toivotaan jakavan kuviaan ja havaintojaan sekä kertovan, mikäli hylyissä tai niiden rakenteissa on tapahtunut muutoksia.

Projektin kesto: 1.1.2017–31.12.2019

Yhteystiedot:
Riikka Alvik: riikka.alvik@museovirasto.fi
Päivi Pihlanjärvi: paivi.pihlanjarvi@museovirasto.fi

Facebook: https://www.facebook.com/ProjectBALTACAR/?fref=ts
BALTACAR yhteistyöhanke

Sukeltaja Pasi Lammi siistii Kronprins Gustav Adolfin hylkypuiston opasteita. Kuva: Jesse Jokinen, Museovirasto.

BalticRIM-hanke (Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management)


Itämeren maat pyrkivät merialuesuunnittelun kansainväliseksi mallialueeksi. Itämeren vedenalainen kulttuuriperintö on poikkeuksellisen monipuolista ja hyvin säilynyttä, jopa maailmanlaajuisesti. BalticRIM-hankkeessa luotsaamme merellistä ja vedenalaista kulttuuriperintöä Euroopan merialuesuunnitteluun. Kartoitamme Itämeren ja Suomen kiinnostavimpia laivaloukkuja, merellisiä taistelualueita ja vedenalaisia kulttuurimaisemia. Samalla parannamme merellisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä ja tuemme ns. sinistä kasvua, kuten vaikkapa merellistä matkailua.

Merialuesuunnittelun avulla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Suomessa laaditaan kolme merialuesuunnitelmaa rannikon maakuntien liittojen yhteistyönä maaliskuun 2021 loppuun mennessä. BalticRIM-hankkeen eripuolilla Itämerta ja Suomea tehtävillä kenttätöillä tuotetaan uutta tietoa merellisestä kulttuuriperinnöstä. Pistemäisen tiedon sijaan kartoitetaan laajempia merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön alueita, joita ovat mm. vanhat satamat, meritaistelualueet ja hylkykeskittymät eli laivaloukut.

Sukeltajat, paikalliset toimijat ja asukkaat jakavat arvokasta kokemusperäistä tietoaan työpajoissa. Kävijäkyselyillä kartoitetaan sukeltajien mieltymyksiä ja toiveita. Hankkeen tutkimusosuudessa tarkastellaan vedenalaisen maiseman kokemista.

Hankkeessa luodaan hyviä käytäntöjä erilaisten merellisten kulttuuriperintöalueiden määrittelyyn, suunnitteluun, konflikti- ja synergiatarkasteluihin sekä kestävän sinisen kasvun, kuten merellisen kulttuuriperintöturismin, edellytyksiin. Hanke tekee yhteistyötä useiden merialuesuunnittelun ja kulttuuriperintöturismin hankkeiden kanssa.

BalticRIM (Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management)-hankkeen kumppaneina on Itämeren alueen kansallisia kulttuuriperintöhallinnon ja merialuesuunnittelun asiantuntijoita Saksasta, Suomesta, Virosta, Liettuasta, Puolasta, Tanskasta ja Venäjältä. Hanketta vetää Schleswig-Holsteinin osavaltion arkeologinen osasto. Suomesta mukana ovat hankekumppaneina Museovirasto, Metsähallitus ja Turun yliopisto. Muita kansallisia kumppaneita ovat Ålands Landskapsregering Kulturbyrån, Kymenlaakson Liitto ja Sukeltajaliitto.  

Hanke on saanut EU Itämeristrategian lippulaivahankkeen statuksen ja merialuesuunnittelun päätoimija HELCOM-VASAB tukee sitä. Hanke alkaa syksyllä 2017 ja päättyy kesällä 2020. Hanke on saanut rahoitusta BSR Interreg-ohjelmasta.
Jussarö-1

Sukeltaja tähyää horisonttiin Raaseporin Slätlandetin hylkyalueella. Kuva: Niko Anttiroiko, Museovirasto

CODEUCH - Itämeren rannikkovaltioiden vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelutyön kehittämishanke


Collaboration and Development of new Methods for the Preservation of Underwater Cultural Heritage (CODEUCH) hankkeen (1.12.2014 - 30.11.2015) tavoitteena oli tiivistää Itämeren rannikkovaltioiden vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua koskevaa yhteistyötä sekä kehittää ja yhtenäistää suojelua koskevia hyviä käytäntöjä.

Hankkeessa kartoitettiin eri valtioiden tämän hetkiset suojelukäytännöt. Painopiste oli laajamittaisissa valtioiden rajat ylittävissä vesirakennushankkeissa ja EU:n Itämeristrategiaan liittyvässä merialueiden käytön suunnittelussa. Hankkeessa haettiin myös yhteisiä ratkaisuja vedenalaisen kulttuuriperinnön esittelyyn laajemmassa mittakaavassa eri kohderyhmille.

Projektin toiminnot oli jaettu kolmeen pääryhmään:

  1. Suojellut muinaisjäännökset ja niiden suoja-alueet, sekä laajamittaiset vedenpohjaa koskettavat hankkeet (mm. Itämeren alueen merten aluesuunnittelu)
  2. Virkistyssukeltaminen ja muinaisjäännökset
  3. Rekistereiden hyödyntäminen vedenalaisen kulttuuriperinnön visualisoinnissa ja esittelyssä

Kaikki Itämeren rannikkovaltiot olivat osallisia projektissa Itämeren alueen vedenalaisen kulttuuriperinnön työryhmän kautta. Työryhmän asetti Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyötä kehittävän seurantaryhmä (The Baltic Sea Working group on Underwater Cultural Heritage, ks. tarkemmin http://mg.kpd.lt/LT/1/Underwater-Heritage.htm).

CODEUCH - hankkeen rahoitti Euroopan unionin Itämeren alueen strategiarahasto (EUSBSR). Tämän ns. siemenrahahankkeen tarkoituksena oli luoda laajempi, pitkäkestoisempi hanke, johon haettiin lisää partnereita.

CODEUCH-hanketta johti Viron Muinsuskaitseamet (National Heritage Board) ja partnereita olivat Ruotsi / Statens Sjöhistoriska Museum ja Suomi / Museovirasto.

Museovirastossa hankkeen yhteyshenkilö oli  tutkija Riikka Alvik. Hankkeeseen osallistuivat myös tutkija Minna Leino sekä intendentit Sallamaria Tikkanen ja Maija Matikka.

CODEUCH-hankkeen verkkosivut

Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyötä kehittävän seurantaryhmän (The Baltic Sea Working group on Underwater Cultural Heritage) verkkosivut

Fregatti St. Nikolai
Ruotsinsalmen meritaistelussa vuonna 1790 uponnut venäläinen fregatti St. Nikolai viistokaikuluotaimella otetussa kuvassa. Hylyn suojelu on haastavaa, sillä se sijaitsee väylän vieressä ja sen osia on levinnyt laajalle alueelle meren pohjassa. Hylyllä on sukeltamisen ja ankkuroinnin estävä suoja-alue, mutta laivaliikennettä sen päältä ei voi estää. Kuva: Immi Wallin, Subzone Oy

Skogens kulturarv i Kvarkenregionen (SKAIK)


EU:n Botnia Atlantica -ohjelmaan kuuluneen, Merenkurkun metsien kulttuuriperinnön suojelua kehittäneen pohjoismaisen yhteistyöprojetin tavoitteena oli kehittää metsäalueiden kulttuuriperinnön inventointi- ja dokumentointimenetelmiä sekä tiivistää viranomais- ja asiantuntijayhteistyötä arkeologien ja metsätoimijoiden välillä.

SKAIK-hankkeen verkkosivut
Kuva1 Koulutusta Kaustisilla
Projekti järjesti yhteistyössä Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan ja Laihian Metsänhoitoyhdistyksen kanssa muinaisjäännöskoulutusta Keski-Pohjanmaan alueella toimiville metsäalan ammattilaisille. Kuvassa tutustutaan metsänkäsittelyyn Kaustisten Kankaan laaja-alaisella kivikautisella asuinpaikalla. Kuva: Vesa Laulumaa

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 4.9.2017
© Museovirasto