Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Inventoinnin metodien, dokumentoinnin ja raportoinnin kehittäminen


Inventointimetodien kehityksessä on keskitytty kaukokartoitusmenetelmien testaukseen ja paikannustarkkuuden parantamiseen. Projektin pilottivaiheessa testattiin ilma- ja maalaserkeilauksen soveltumista arkeologisten kohteiden paikantamiseen ja kartoittamiseen. Molempien menetelmien testausta jatketaan nyt toteuttamishankkeessa. Uutena kaukokartoitusmenetelmänä kokeiltiin toukokuussa 2011 lennokkikuvausta, jonka avulla testattiin korkearesoluutioisen ilmakuvan soveltumista arkeologisten kohteiden kartoitukseen ja kunnon monitoroimiseen. Myös historiallisesta kartta-analyysistä on ollut korvaamatonta apua alueelle tyypillisten muinaisjäännösten, kiviröykkiöiden, tulkinnassa ja historiallisen ajan maankäytön jälkien tunnistamisessa.

Arkeologisten kohteiden paikannus tehdään yleensä satelliittimittauksella, jossa käytetään tavallista GPS-laitetta. Useimmiten sen tarjoama tarkkuus on riittävä, mutta joissain tapauksissa tarkempi paikkatieto on tarpeen. Nykytekniikka tarjoaa mahdollisuuksia tarkempaan paikantamiseen ja projektissa testattiin vuonna 2009 differentiaalista paikanmääritystä (DGPS). Saadun kokemuksen perusteella nykyinen DGPS on menetelmästä riippuen joko epäkäytännöllinen tai liian kallis. Satelliittipaikannus kehittyy koko ajan ja jatkossa projektissa testataan uusia markkinoille tulevia menetelmiä ja laitteita.

Dokumentoinnissa ja raportoinnissa keskeisellä sijalla on inventoinnissa käytettävien tiedonhallintamenetelmien suunnittelu ja testaus. Tavoitteena on saada aikaan Museoviraston tietojärjestelmään sopivia tietokantamalleja, joilla on mahdollista kerätä, käsitellä ja tallentaa inventointitieto raportointia, muinaisjäännösrekisteriä ja muuta jatkokäsittelyä varten. Työtä jatketaan vuosina 2012-2013.

Toukokuussa 2011 testattiin lennokkikuvauksen soveltuvuutta laajojen röykkiöalueiden kartoitukseen. Kuvauksen suoritti PIEneering Oy. Kuva-aineiston perusteella voitiin todeta, että lennokkikuvauksella saatava aineisto on korkearesoluutioista, mutta se ei sovellu yksittäisten röykkiöiden paikantamiseen pelkän kuvan perusteella. Matalat röykkiöt eivät erotu kunnolla kuvista, ellei niiden kiveys ole selvästi paljastunut turpeen alta ja poikkea väriltään lähiympäristön maastosta. Lennokkikuvaus sopisi paremmin esim. kohteiden ympäristömuutosten monitorointiin. Voisi ajatella, että joissakin kävijämääriltään suurissa kohteissa säännöllinen monitorointi lennokkikuvauksen avulla auttaisi hahmottamaan niihin kohdistuvaa ympäristön rasitusta ja ehkäisemään niiden vahingoittumista.


SKAIK-projekti on testannut LiDAR (Light Detection and Ranging) kaukokartoitusmenetelmän käyttökelpoisuutta arkeologisen inventoinnin apuna Laihialla jo vuonna 2009. Nyt hankkeen kolmivuotisessa toteuttamisvaiheessa Maanmittauslaitoksen pistepilviaineistoista tuotettuja georeferoituja vinovalovarjostuksia (shaded relief) Kyrönmaalta käydään systemaattisesti läpi erilaisten ihmistoiminnasta syntyneiden maa- ja kivirakenteiden, kuten painanteiden, tervahautojen tai röykkiöiden, jäljittämiseksi. Analyysin tuloksia käytetään apuna inventoinnin suunnittelussa sekä menetelmän käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Aineistoissa havaittuja mielenkiintoisia ilmiöitä käydään tarkastamassa maastossa kenttätyöjaksoilla havaintojen varmistamiseksi ja oman havainnointikyvyn kehittämiseksi. Tämän lisäksi ilmakeilausaineistoa hyödynnetään myös jo ennalta tunnettujen kohteiden näkyvyysanalyysissä, jonka avulla saadaan dokumentoitua tietoa siitä, millaiset Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön muinaisjäännöksistä erottuvat MML:n melko karkearesoluutioisessa (0,5 pistettä/m) pistepilviaineistossa.

Kuva4 Röykkiön paikannusta
Piritta Häkälä paikantaa GPS-laitteella röykkiötä Laihian ja Maalahden rajalla toukokuussa 2011. Kuva: Vesa Laulumaa


Hannu Heinonen (Nordic Geocenter Oy) esittelee maalaserkeilainta kivikautisella asuinpaikalla Laihialla joulukuussa 2009.
Hannu Heinonen (Nordic Geocenter Oy) esittelee maalaserkeilainta kivikautisella asuinpaikalla Laihialla joulukuussa 2009. Kuva: Satu Koivisto


Lennokin lentoreitti suunniteltiin tietokoneella ja itse lento sujui automaattisesti.
Lennokin lentoreitti suunniteltiin tietokoneella ja itse lento sujui automaattisesti. Kuva: Vesa Laulumaa

Michael Niesen (MAVinci UG) lähettää lennokin matkaan.
Michael Niesen (MAVinci UG) lähettää lennokin matkaan. Kuva: Vesa Laulumaa


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 2.1.2012
© Museovirasto