4.2. Esteetön pääsy nähtävyyskohteisiin

Nykytilanne

Museoviraston hallinnassa on yli 400 rakennusta ja muuta kohdetta. Tässä luvussa keskitytään yleisölle avoinna olevien museoiden, linnojen ja muinaisjäännösten saavutettavuuteen.

Suomen kansallismuseon museoista ainoastaan Kansallismuseo-rakennus on alun perin museoksi suunniteltu. Kaikki muut museot sijaitsevat vanhoissa, yleensä asuinkäytössä olleissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa, jotka on sisustettu museokäyttöön. Pääsy linnoihin ja
linnoituksiin on niiden puolustustarkoituksen mukaisesti tehty alun perin mahdollisimman vaikeaksi.

Muinaisjäännökset ovat usein jo sijaintinsa vuoksi melko vaikeasti saavutettavia. Muun muassa yleisöä kiinnostavien kalliomaalausten luokse on vaikea päästä.

Museoviraston kohteissa saavutettavuutta on laajimmin mietitty ja toteutettu Kansallismuseon peruskorjauksen yhteydessä. Louhisaaressa fyysistä saavutettavuutta kartoitettiin vuonna 2004. Kulttuurien museossa on tehty tarkistuslistojen mukainen saavutettavuuskartoitus syksyllä 2005. Seurasaaren ulkomuseoalueella ja Turun linnassa kartoitukset on aloitettu vuonna 2005.

Vuonna 2008 yleisölle avautuvassa uudessa Suomen merimuseossa saavutettavuusvaatimukset on voitu ottaa huomioon jo tilojen ja toimintojen suunnittelussa.

Kartoitus

Rakennusperinnön esteettömyyttä käsitellyt asiantuntijaryhmä teki Museoviraston hallinnoimille kohteille esteettömyysluokittelun (verkossa osoitteessa Sesam_rakennustenesteettomyys (44.0 KB)). Seurasaaren ja Louhisaaren lisäksi Turun ja Kajaanin linnan sekä Rapolan ja Hvitträskin
saavutettavuutta arvioitiin tarkemmin.

Luetteloon merkittiin kohteen kävijämäärä ja määriteltiin sen esteettömyysluokka kahdella numerolla, joista ensimmäinen kertoo pääsyn kohteen luokse ja toinen pääsyn kohteen sisälle. Esimerkiksi linnoissa jo niiden ”juurelle” pääseminen voi olla elämys. Osa kohteista ei ole yleisölle
tarkoitettuja nähtävyyskohteita.

Luokittelun perusteella täysin esteettömiksi kohteista osoittautuivat ainoastaan äskettäin kunnostetut Suomen kansallismuseo ja Runebergin koti Porvoossa. Linnat ja muinaisjäännökset todettiin vaikeimmin saavutettaviksi. Kohteiden tyypillisin arvosana on 2/3. Se tarkoittaa, että joitakin esteitä on sekä sisäänkäynnissä että sisätiloissa. Merkittyjä pysäköintipaikkoja liikuntaesteisille ei ole yhdessäkään kohteessa.

Erityiseksi ongelmaksi havaittiin, että kohteiden opasteita suunnitellaan monella taholla, eikä yhtenäisiä ohjeita ole.

Tavoitteet

• Museoviraston hallinnoimien rakennusperintökohteiden ja muinaisjäännösten hoidossa otetaan saavutettavuus esimerkillisesti huomioon.
• Museovirasto määrittelee, miten saavutettavuus on sovitettavissa antikvaarisiin linjauksiin, joita tehdään erityisesti korjausrakentamiseen, restaurointiin ja kohteiden hoitoon liittyvissä asioissa.
• Esteet tulee ensisijaisesti poistaa arvokkaimmista, monipuolisimmista ja sisällöllisesti kiinnostavimmista kohteista.
• Hyvä fyysinen saavutettavuus järjestetään mahdollisimman moneen kohteeseen antikvaariset tekijät huomioon ottaen.
• Antikvaaristen arvojen ja saavutettavuuden ristiriidat ratkaistaan tapauskohtaisesti perustellusti. Ratkaisuja tarkastellaan ajoittain uudelleen. Etenkin museokohteissa aitous ja alkuperäisyys ovat arvoja, mutta monia kohtia (esimerkiksi kuistit ja ulkoportaat) on muutettu aikaisemminkin.
• Saavutettavuus paranee aina kun luokse pääseminen helpottuu. Vähimmäisvaa-timus on sisäänkäynnin esteettömyyden parantaminen aina kun se on mahdollista.
• Suositaan rinnakkaisratkaisuja, esimerkiksi sisääntulossa, jos yhden oven tie ei ole arkkitehtonisesti tai kulttuurihistoriallisesti sovitettavissa kohteeseen.
• Fyysistä esteellisyyttä voidaan kompensoida muilla keinoilla, esimerkiksi tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja tutustua paikkoihin, joihin pääsyä ei voida järjestää.
• Kohteiden peruskorjauksissa saavutettavuus arvioidaan ja toimenpiteet sovitaan tapauskohtaisesti. Museovirasto toimii lausunnonantajana, tilaajana ja rakennuttajana niin, että saavutettavuusasiat otetaan huomioon.
• Toimitilat ja palvelut suunnitellaan Design for All -periaatteen mukaisesti kaikille käyttäjille saavutettaviksi, käytettäviksi ja esteettömiksi.
• Kohteiden opastejärjestelmiä kehitetään saavutettavammiksi yhteisen ohjeiston mukaisesti.