Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Puolangalta löytyi rautakaudelta peräisin olevia hopeisia kaularenkaita


Puolangan Kouerjärven pohjoispuolelta on löytynyt kaksi hopeista, rautakauden loppupuolelle (1000-1200 jKr.) ajoittuvaa kaularengasta. Kaularenkaat olivat löydettäessä lähes ehjiä ja kiiltäviä, vaikka sadat vuodet maassa olivatkin haurastuttaneet niiden sisäosia. Korut ovat parhaillaan konservoitavina Kansallismuseon konservointilaitoksella. Korujen löytäjä on esittänyt toivomuksen, että ne sijoitetaan näytteille Kainuun Museoon.

Lehdistökuvia

Kaularenkaat löytyivät, kun Heikki Kanniainen oli loppuvuodesta 2010 kaivamassa traktorilla kotitarpeisiin hiekkaa. Kun hänen silmissään vilahti jotain hopeista, hän oletti sen olevan vasta puretun sähkölinjan kappaleen. Hän kävi kuitenkin kuorman valmistuttua tarkastamassa mitä kuopan pohjalle oli pudonnut. Hiekassa olikin kaksi kaularengasta, jotka Heikki Kanniainen totesi niin erikoisiksi ja vanhan näköisiksi, että hän otti ne talteen. Kun Museoviraston verkkosivuilta löytyi kuva Inarin Nanguniemestä vuonna 2003 löytyneistä hopeisista kaularenkaista, jotka näyttivät aivan samanlaisilta, sai Kainuun Museon arkeologi Esa Suominen postia Heikki Kanniaiselta.

Kaularenkaat on ajoitettu esinetyypin perusteella ajalle 1000-1200 jKr. Puolangalle ne ovat kulkeutuneet mahdollisesti idästä tulevaa kauppareittiä pitkin. Korujen matka Puolangalle lienee ollut vaiheikas, sillä toisen kaularenkaan kiinnitysosaa on korjattukin. Tutkijat olettavat, että korut on tarkoituksella kätketty maahan jostakin syystä. Vastaavanlaisia hopeakätköjä tunnetaan useita Vienanjoen suulta Atlantin rannalle ulottuvalta vyöhykkeeltä. Suomesta tunnetaan ennestään viisi kätköä tai uhrilahjaa, joissa on ollut samantyyppisiä kaularenkaita tai niiden katkelmia, em. Inarin Nanguniemen lisäksi Kuusamosta (Lämsä ja Tavajärvi nyk. Venäjä), Sallasta (Aatservainen nyk. Venäjä) ja Ylitorniosta (Lohijärvi).

Puolangalta tunnetaan tällä hetkellä 64 arkeologista kohdetta. Ristijärven Luuranniemestä, Osmankajärven etelärannalta ja Auhojärven rannalta löytyneet rautaesineet on ajoitettu rautakautisiksi (300-1300/1500 jKr). Valtaosa Puolangalta tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä on kivikautisia (8100-1900 eKr) asuinpaikkoja tai pyyntikuoppakohteita. Pyyntikuoppia on käytetty esihistorialliselta ajalta historialliseen aikaan asti, jonka Kainuussa katsotaan alkaneen 1500-luvulla. Varhaismetallikautisia (pronssikausi ja rautakauden alku 1900 eKr.-300 jKr.) löytöjä ei Puolangalta toistaiseksi tunneta.

Puolangan ja koko Suomen arkeologisiin kohteisiin voi tutustua Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä, joka löytyy osoitteesta http://kulttuuriymparisto.nba.fi.

Lisätietoja Puolangan hopealöydöstä antavat Kainuun Museossa arkeologi Esa Suominen, puh. 08 6155 2675,  esa.suominen@kajaani.fi  ja Museovirastossa intendentti Tanja Tenhunen, puh. 09 4050 9209, tanja.tenhunen@nba.fi.



Lehdistökuvat


Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Muu käyttö on kielletty. Klikkaa kuvaa niin saat sen ladattavaksi.

Hopeinen kaularengas. Kohoharjalliset, leimakoristeiset päät on kiinnitetty punokseen niitillä hopealevystä suppilon muotoon taivutetun holkin läpi. Kiinnityskohtia koristaa hopealankapalmikko. Renkaan halkaisija on 145-158 mm. Kuva: Markku Haverinen (2011)
Pienempi Puolangalta löytyneistä kaularenkaista on lähes alkuperäisessä kunnossa. Kohoharjalliset, leimakoristeiset päät on kiinnitetty punokseen niitillä hopealevystä suppilon muotoon taivutetun holkin läpi. Kiinnityskohtia koristaa hopealankapalmikko. Renkaan halkaisija on 145 - 158 mm. Kuva: Museovirasto / Markku Haverinen  
Hopeinen kaularengas. Korjatussa päässä on holkiton, juottamalla kiinnitetty päätylevy, joka on koristettu hammas- ja kolmioleimoilla sekä pienellä rengasleimoista muodostuvalla ristillä. Renkaan halkaisija on 168,5-176 mm. Kuva: Markku Haverinen (2011)
Suurempaa kaularengasta on korjattu. Alkuperäisen, hammasleimoilla ja vinoristillä koristetun päätylevyn kiinnitys on kuten pienemmässä renkaassa. Korjatussa päässä on holkiton, juottamalla kiinnitetty päätylevy, joka on koristettu hammas- ja kolmioleimoilla sekä pienellä rengasleimoista muodostuvalla ristillä. Renkaan halkaisija on 168,5 - 176 mm. Kuva: Museovirasto / Markku Haverinen
Kaksi hopeista kaularengasta. Kaularenkaat on punottu neljästä kaksinkertaisesta hopealangasta joiden väliin on punottu ohuempaa kaksisäikeistä hopealankaa. Päätylevyissä on rullapäiset kiinnityskoukut. Kuva: Markku Haverinen (2011)
Kaularenkaat on punottu neljästä kaksinkertaisesta hopealangasta joiden väliin on punottu ohuempaa kaksisäikeistä hopealankaa. Päätylevyissä on rullapäiset kiinnityskoukut. Kuva: Museovirasto / Markku Haverinen


MUSEOVIRASTO / VIESTINTÄ
Viestintäpäällikkö Lea Murto-Orava, lea.murto-orava@nba.fi, puh. 040 128 6041
Viestintäassistentti Liisa Tuomikoski, liisa.tuomikoski@nba.fi, puh. 040 128 6042
PL 913, 00101 HELSINKI

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto