Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Museoviraston tutkimukset Salpalinjan linnoitusketjulla jatkuvat


Museoviraston pari vuotta sitten käynnistynyt Salpalinjan linnoitteiden inventointihanke jatkuu tänä kesänä uusilla maastotutkimuksilla. Salpalinjan linnoitusketju rakennettiin Suomen itärajan turvaamiseksi toisen maailmansodan aikana. Se on suurin itsenäisyyden aikana Suomessa toteutettu työmaa. Salpalinjan varustuksia on itärajan tuntumassa 900 kilometrin matkalla Suomenlahden rannikolta Lappiin asti. Salpalinjan varustukset siirtyivät puolustusministeriöltä valtiovarainministeriölle vuonna 2003, jonka kustantamassa, kaksi ja puoli vuotta kestävässä inventointihankkeessa Museovirasto selvittää linnoitteiden sijaintipaikat ja niiden nykyisen kunnon. Salpalinjaa tutkitaan kesäkaudella 2011 maastossa neljän kuukauden aikana.

Lehdistökuvat

Salpalinjan rakentaminen aloitettiin talvisodan jälkeen, välirauhan aikana 1940-1941. Tuolloin linnoitustöihin osallistui yli 37 000 henkeä. Rakentamiseen osallistui myös suuri joukko ruotsalaisia vapaaehtoisia. Varustuksia vahvennettiin vielä jatkosodan aikana loppukesästä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen käynnistyttyä, mutta Salpalinjan alueelle taistelut eivät koskaan ulottuneet. Sodan jälkeen puolustuslinjaa pidettiin edelleen käyttökunnossa, mutta se menetti vähitellen operatiivisen merkityksensä. Salpalinjan varustukset siirtyivät puolustusministeriöltä valtiovarainministeriölle vuonna 2003, ja nykyisin linnoitteita hoitaa Senaatti-kiinteistöt valtiovarainministeriön puolesta ja lukuun.

Salpalinjan varustuksia on rakennettu itärajan tuntumaan, 900 kilometrin matkalla, Suomenlahden rannikolta Lappiin asti. Kaakkois-Suomessa puolustusketjun muodostavat yhtenäiseen linjaan rakennetut massiiviset betoniset tuliasemat ja miehistösuojat, joiden edessä mutkittelevat kivenlohkareista tehdyt panssarivaunun esteet. Keski- ja Pohjois-Suomessa linnoitettiin lähinnä järvikannakset ja tärkeimpien teiden ympäristöt.

Museovirasto tutki jo viime kesänä linnoitteita eri puolilla Salpalinjaa. Inventoinnin tuloksena saadaan mm. entistä tarkempaa paikkatietoa maankäytön suunnittelijoiden tarpeisiin. Toisen maailmansodan aikaiset linnoitteet on otettava huomioon ja niiden säilyminen on turvattava kaavoituksessa ja rakennushankkeita suunniteltaessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös kohteiden ylläpidossa ja mahdollisissa entisöimishankkeissa.

Inventointihankkeen projektipäällikkönä toimii Museoviraston tutkija, FM John Lagerstedt. Kenttätutkimukset tekee maastossa kahden hengen tutkimusryhmä. Inventoitavia kohteita ovat betonisten linnoituslaitteiden ohella myös mm. maahan kaivetut taisteluhaudat, tuliasemat, korsut, estekivien louhintapaikat ja linnoittamisen aikana rakennettujen parakkikylien jäännökset. Kenttätutkimuksissa kohteet dokumentoidaan ja niiden sijaintitiedot merkitään muistiin. Kohteilla ei tehdä kaivauksia tai muuta sellaista toimintaa, josta koituisi vahinkoja maanomistajille. Kenttätutkimuksista laaditaan jälkitöiden aikana inventointiraportti, joka valmistuu keväällä 2012.

Kenttätutkimusten aikataulu vuonna 2011 (muutokset mahdollisia):

viikko, alue
16 Luumäki
17 Luumäki
19 Virolahti
20 Virolahti
21 Miehikkälä
23 Miehikkälä
24 Miehikkälä
25 Miehikkälä
27 Lappeenranta, Lemi
28 Lappeenranta, Taipalsaari, Ruokolahti
29 Lappeenranta, Miehikkälä
34 Lieksa, Nurmes
35 Kuhmo
37 Suomussalmi
38 Kuusamo
39 Kaakkois-Suomi

Lisätietoja antaa tutkija John Lagerstedt, puh. (09) 40 501, 040 326 7523, john.lagerstedt@nba.fi

Lehdistökuvat


Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Muu käyttö on kielletty. Klikkaa kuvaa niin saat sen ladattavaksi.

Teräsbetonista valmistettu konekiväärikorsu Luumäen Askolassa. Taustalla panssarivaunun tykkitornista tehty tuliasema. Kuva: John Lagerstedt (2008)
Betoninen konekiväärikorsu Luumäen Askolassa. Oikealla panssarivaunun tykkitornista tehty tuliasema. Salpalinjalla on yli 700 teräsbetonista valmistettua linnoituslaitetta, joista suurin osa sijaitsee Suomenlahden ja Saimaan välisellä alueella. Kuva: John Lagerstedt 2008
Puolipallon muotoinen osittain maan sisällä oleva miehistösuoja eli nk. pallokorsu Virolahden Karpankankaalla. Kuva: John Lagerstedt/Museovirasto (2009)
Imubetonimenetelmällä valmistettu miehistöuoja eli nk. pallokorsu Virolahden Karpankankaalla. Pallokorsuja ehdittiin jatkosodan aikana valaa yli 600 kpl, joista noin kolmannes sijaitsee nykyisen Suomen alueella. Kuva: John Lagerstedt/Museovirasto 2009
Isoista riviin asetelluista kivilohkareista rakennettu panssarivaunun kivieste mäntymetsässä Kouvolan Utissa. Kuva: John Lagerstedt/Museovirasto (2008)
Kivistä rakennettu panssarivaunun kivieste Kouvolan Utissa. Salpalinjalle rakennettiin tällaisia kiviesteitä 225 km. Kuva: John Lagerstedt/Museovirasto 2008
Salpalinjalla tuliasemana käytetty tykkitornista tehty teräspesäke. Tykkitorneja irroitettiin taisteluissa saaduista korjauskelvottomista panssarivaunuista ja sijoitettiin maahan kaivettujen asemien päälle. Kuva: John Lagerstedt/Museovirasto (2009)
Panssarivaunun tykkitornista tehty teräspesäke Virolahden Ravijoella. Salpalinjalla tuliasemina käytettyjä tykkitorneja irroitettiin taisteluissa saaduista korjauskelvottomista panssarivaunuista ja sijoitettiin maahan kaivettujen asemien päälle. Kuva: John Lagerstedt/Museovirasto 2009


MUSEOVIRASTO / VIESTINTÄ
Viestintäpäällikkö Lea Murto-Orava, lea.murto-orava@nba.fi, puh. 040 128 6041
Viestintäassistentti Liisa Tuomikoski, liisa.tuomikoski@nba.fi, puh. 040 128 6042
PL 913, 00101 HELSINKI

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto