Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Pohjois-Pohjanmaalta löytyi uusi kivikautinen hautatyyppi


Kaivauksissa löydetty hauta on tehty maanpäällisen kivilatomuksen alle. Suorakaiteen muotoisen kiveyksen koko on noin 4 x 5 metriä.Kuva: Teemu Mökkönen, Museovirasto (2011)Museoviraston tutkijat ovat löytäneet Iin Keelaharjun arkeologissa kaivauksissa Suomesta aiemmin tuntemattoman hautatyypin, suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen,  joka on täytetty punamullalla. Hauta on noin 7000 vuotta vanha. Muutama vastaava hauta tunnetaan Ruotsin Norrbottenista.

Lehdistökuvia

Museovirasto teki kaivauksia aivan poronhoitoalueen eteläreunalla, Pohjois-Pohjanmaalla Iin kunnassa sijaitsevalla Keelaharjun asuinpaikalla kesäkuussa. Kaivauksissa löydetty hauta on tehty maanpäällisen kivilatomuksen alle. Suorakaiteen muotoisen kiveyksen koko oli noin 4 x 5 metriä. Kivien välit oli täytetty punamullalla ja latomuksen ehjänä säilyneessä osassa punamultaa oli paksuimmillaan peräti 30 sentin paksuinen kerros.

Keelaharjun hauta on Suomen vanhin kivilatomukseen tehty hautaus. Se ajoittuu Pohjois-Ruotsin vastaavien hautausten ja rannansiirtymiseen perustuvan ajoituksen perusteella aikaan noin 5000 eKr., eli aivan esikeraamisen ja keraamisen kivikauden taitteeseen.  Aiemman tiedon mukaan röykkiöhautauksen ensiaskeleet otettiin Pohjois-Pohjanmaalla 3000-2500 eKr.

Esinelöytöjä paikalta saatiin niukasti, lähinnä kvartsista ja kvartsiitista iskemällä valmistettujen esineiden työstöjätettä.  Kohde on ajalta, jolloin ei vielä tunnettu keramiikkaa, joten siksi kohteesta ei löydy erilaisia ruukunsirpaleita.

Keelaharjun asuinpaikka ja hautaus sijaitsivat 7000 vuotta sitten ulkosaaristossa, pienellä saarella. Jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi paikka on nykyään sisämaata, noin 78 metriä meren pintaa korkeammalla.

”Haudan löytyminen ulkosaariston pieneltä saarelta, jonka löydöt viittaavat vain väliaikaiseen sesonkiasutukseen, on yllättävää”, sanoo arkeologi, FL (väit.) Teemu Mökkönen, joka johti neljä viikkoa kestäneitä kaivauksia.  ”Kivikautisia hautoja löytyy yleensä vakituisemmin asutuilta paikoilta. Lisäksi hauta on ainoa laatuaan Suomessa, mikä lisää kohteen ainutlaatuisuutta. Uuden hautatyypin löytäminen ja kaivaminen on arkeologille ’kerran elämässä’ -juttu. Minulla oli hyvä tuuri, kun sain nämä Iin kaivaukset hoitaakseni.”, Teemu Mökkönen lisää.

Vastaavia esikeraamisen kivikauden lopun hautoja tunnetaan Ruotsista Norrbottenista, jossa ensimmäiset tämän tyyppiset haudat tutkittiin kaivauksin vasta 1990-luvulla. Yhteistä näille kohteille on niiden sijainti ulkosaaristossa pienillä sesonkiasutukseen käytetyillä saarilla.

Keelaharjun kaivaukset liittyivät maa-ainestenottohankkeeseen ja ne rahoitti hankkeen yksityinen toteuttaja muinaismuistolain perusteella. Kaivauksilla työskenteli yhteensä 14 Museoviraston työntekijää.

Lisätietoja antaa arkeologi Teemu Mökkönen, puh. 040 539 1202, teemu.mokkonen@helsinki.fi

Lehdistökuvia


Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Muu käyttö on kielletty. Klikkaa kuvaa niin saat sen ladattavaksi.

Kaivauksissa löydetty hauta on tehty maanpäällisen kivilatomuksen alle. Suorakaiteen muotoisen kiveyksen koko on noin 4 x 5 metriä. Kuva: Teemu Mökkönen, Museovirasto (2011)
Maanpäällinen kivilatomus paljastui kokonaisuudessaan heti pintaturpeen alta. Punamulta rajautui kivetylle alueelle heti kaivauksen pintakerroksesta lähtien. Kuva: Teemu Mökkönen, Museovirasto.
Kivilatomuksen eteläosan päätykivet tulivat esiin heti pintaturpeen alta. Kuva: Teemu Mökkönen, Museovirasto (2011)
Kivilatomuksen eteläosan päätykivet tulivat esiin heti pintaturpeen alta. Kuva: Teemu Mökkönen, Museovirasto.


MUSEOVIRASTO / VIESTINTÄ
Viestintäpäällikkö Lea Murto-Orava, lea.murto-orava@nba.fi, puh. 040 128 6041
Viestintäassistentti Liisa Tuomikoski, liisa.tuomikoski@nba.fi, puh. 040 128 6042
PL 913, 00101 HELSINKI

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto