Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Myös soiden käyttöä ja kulttuuriperintöä tulee tarkastella maankäytön suunnittelussa

Myös soiden käyttöä ja kulttuuriperintöä tulee tarkastella maankäytön suunnittelussa


Suomen maapinta-alasta lähes kolmannes on soita. Yli puolet niistä on ojitettu sekä raivattu viljely- tai metsämaaksi. Suot mielletään yleisesti luonnonympäristöksi, joilla on turvevarojensa ansiosta myös taloudellista merkitystä. Kulttuuriperintöä soihin yhdistetään harvemmin, vaikka niissä on paljon tutkimatonta, potentiaalia arkeologista perintöä, joka tulisi ottaa huomioon myös maankäytön suunnittelussa.

Soista voi löytää ainutlaatuisen hyvin säilynyttä arkeologista materiaalia. Turvekerrokset ovat kasvaneet vuosituhansien kuluessa ja vähitellen peittäneet muinoin tulva-alueilla, vesistöissä ja niiden reunoilla sijainneita pyyntilaitteita, asuinpaikkoja ja kulkuvälineitä. Puu- ja luuesineet voivat säilyä suokerrostumissa lähes muuttumattomina tuhansia vuosia. Suomesta tunnetaan 70 suoarkeologista kohdetta, mutta todellinen luku arvioidaan tätä oleellisesti suuremmaksi.

Ramsarin kosteikkosopimuksen (1971) ratifioidessaan Suomi on sitoutunut nimeämään kosteikkojen ja soiden kohteita myös kulttuuriperinnön näkökulmasta. Tätä ei ole toteutettu, mutta muualla joka toisen Ramsar-kohteen on arvioitu luonnonarvojen lisäksi sisältävän myös rikasta kulttuuriperintöä.

Pohjois-Pohjanmaa on maakunnistamme soisin. Alueen uusimman vaihemaakuntakaavan laadinnassa arvioidaan myös maakunnan turvevarojen käyttöä. Taustalla ovat aiemmin hyväksytystä maakuntakaavasta vahvistamatta jääneet turvetuotantoalueet sekä valtakunnallisen työryhmän ehdotus (2011) soiden ja turvemaiden kestävän käytön strategiaksi.  Kulttuuriperintö on vaihemaakuntakaavan laadinnassa kuitenkin jäänyt vaille huomiota.

Museovirasto on antanut Pohjois-Pohjanmaan liitolle lausunnon kaavaluonnoksesta ja tuonut esille soiden hyötykäytön uhkaaman arkeologisen kulttuurivarannon ja korostanut sen suojelun huomioon ottamista soiden ja turvevarojen käytössä. Museovirasto esittää, että maakuntakaavan turvealueiden suunnittelu- ja kaavamääräyksiin lisätään myös arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarpeet.

Soiden kulttuuriperinnön huomioon ottamisella on kiire. Maankäyttö, turvetuotanto ja ojitukset muuttavat peruuttamattomasti soiden kulttuuriperintöä säilyttäviä ominaisuuksia. Maailman soisimpana valtiona Suomella on asiassa myös kansainvälinen vastuunsa.

Lisätietoja antaa intendentti Kaarlo Katiskoski, kaarlo.katiskoski@nba.fi, puh. 040 128 6322.
Purkajasuon alue Yli-Iissä
Purkajasuon alue Yli-Iissä on merkittävä kivikautinen kokonaisuus, jossa ainutlaatuisen hyvin säilynyt pyyntilaitteiden alue yhdistyy viereiseen laajaan asuinpaikka-alueeseen asumuspainanteineen. Kuva: Museovirasto

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto