Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Mäkikeskus turmelisi Aavasaksan arvokkaan kulttuurimaiseman

Mäkikeskus turmelisi Aavasaksan arvokkaan kulttuurimaiseman


Museovirasto on valittanut Rovaniemen hallinto-oikeuteen Ylitornion kunnan päätöksestä hyväksyä Tornionjoen yleiskaavan muutos, joka mahdollistaisi mäkikeskuksen rakentamisen Aavasaksan vaaran itärinteeseen. Mäkikeskuksen rakentaminen vaurioittaisi pysyvästi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Aavasaksan laelta avautuvat vaara- ja jokimaisemat sekä keskiyön aurinko ovat vetäneet puoleensa ulkomaisia ja kotimaisia matkailijoita jo 1600-luvulta lähtien.

Ylitornion kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.9.2013 Tornionjoen yleiskaavan muutoksen. Museovirasto pyytää hallinto-oikeutta kumoamaan kunnanvaltuuston päätöksen. Yleiskaavamuutos on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Muutoksen ainoa tavoite on mahdollistaa mäkikeskuksen rakentaminen Aavasaksan vaaran itärinteeseen.
Aavasaksa juhannusyön auringossa, opetustaulu
Aavasaksa juhannusyön auringonvalossa.
Opetustaulu vuodelta 1920. Eetu Isto.
Kuva: Museovirasto
Museovirasto on kaavamuutoksen kaikissa vaiheissa antamissaan lausunnoissa ja kannanotoissa tuonut selkeästi esiin, että mäkikeskuksen rakennussuunnitelmat ovat vakavassa ristiriidassa Aavasaksan valtakunnallisten maisema-arvojen ja kulttuurihistoriallisen merkityksen kanssa. Mäkikeskuksen rakentaminen Aavasaksan rinteeseen muodostaisi pysyvän maisemavaurion eikä se ole sovitettavissa valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.

Aavasaksan kalottivaara on yksi Suomen ja Pohjolan vanhimmista ja tunnetuimmista näköalapaikoista ja matkakohteista. Maisemanähtävyyteen liittyvää kulttuuriperintöä ovat muun muassa kallioon hakatut nimikirjoitukset ja laen rakennusperintökohteet, kuten Keisarinmaja, paviljonkirakennus ja näkötorni. Ympäri vaaran lakea sijaitseviin kiviin on 1800-luvun lopulta 1950-luvulle ikuistettu matkailijoiden nimikirjaimia. Vaaran laelle on pystytetty myös joukko muistomerkkejä.

Aavasaksa on kansainvälisestikin merkittävä nähtävyys-, luonnonsuojelu- ja tutkimuskohde. Luonnonsuojelun ensimmäisessä vaiheessa 1800-luvulla perustettiin eri puolille maailmaa luonnonpuistoja virkistys-, rauhoitus- ja tutkimusalueiksi. Aavasaksaa (1877) edelsivät Suomessa vain Punkaharjun (1840) ja Imatrankosken (1842) luonnonpuistot.

Aavasaksa on ollut myös eurooppalaisen tähtitieteen ja maapallon mittaamisen kannalta tunnettu ja tärkeä kohde. Yksi Unescon maailmanperintöluettelossa tieteen ja tekniikan kohteita edustavan Struven kolmiomittausketjun pisteistä (vuodelta 1845) suoja-alueineen on Aavasaksan korkeimmalla kohdalla.

Yli 10 000 vuotta sitten muodostuneen kalottivaaran jyrkkään kivikkorinteeseen louhittavaa, kolme hyppyrimäkeä ja katsomon käsittävää katettua urheilu- ja virkistyskeskusta ei ole hanketta varten laadittujen vaikutusten arviointienkaan mukaan mahdollista sovittaa alueelle siten, ettei se aiheuttaisi pysyviä vaurioita valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Ylitornion kunta ei ole kuitenkaan selvittänyt mäkikeskuksen sijoituspaikaksi vaihtoehtoja, joista ei olisi vastaavaa vahinkoa luonnon- ja kulttuurimaisemalle.

Museoviraston valitus Rovaniemen hallinto-oikeudelle

Lisätietoja antavat intendentti Johanna Forsius, puh. 040 128 6323, johanna.forsius@nba.fi ja yli-intendentti Pirjo Uino, puh. 040 128 6321, pirjo.uino@nba.fi

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto