Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Museovirastossa digitoidaan kuvia, esineitä ja arkisto-aineistoa

Museovirastossa digitoidaan kuvia, esineitä ja arkisto-aineistoa


Museovirastossa on käynnissä digitointiprojekti, jossa digitoidaan kulttuuriympäristöä koskevaa asiakirja-aineistoa, kuva-arkiston valokuvia 1930-1990 -luvuilta, Suomen kansallismuseon esineistöä ja Suomen merimuseossa laivapiirustuksia. Digitointi parantaa aineistojen hallintaa ja digitoidut aineistot ovat helpommin sekä asiakkaiden että viraston oman henkilökunnan saatavissa. Myös arkistojen ja kokoelmien asiakaspalvelun työpaine helpottuu. Lisäksi digitointi vähentää alkuperäiseen aineistoon kohdistuvaa rasitusta ja takaa aineiston paremman säilyvyyden.

Digitointiprojekti rahoitetaan Museovirastolle vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetystä kertaluonteisesta määrärahasta. Digitointiprojektien tuoma lisärahoitus on viime vuosina ollut ainoa tapa saada lisätyövoimaa kokoelmien ja arkistojen hoitoon.

Museoviraston arkistossa digitoidaan tänä vuonna hallinnollista asiakirja-aineistoa eri vuosilta sekä rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimusraportteja. Myös arkeologisten tutkimusraporttien digitointia jatketaan. Digitoitavan aineiston valintaan on vaikuttanut aineiston käyttöasteen lisäksi esimerkiksi aineistojen kunto ja järjestyksen taso. 

Kuva-arkiston digitoinnin tarkoitus on parantaa aineistojen hallintaa, suojausta ja käytettävyyttä sekä lisätä Kuvakokoelmat.fi -verkkokokoelmassa julkaistavien kuvien määrää. Kuva-arkistossa digitoidaan helsinkiläisen Valokuvaamo Aarne Pietinen Oy:n kokoelmia, joissa on yhteensä 65 000 kuvaa. Valokuvaamo erikoistui 1930-1950 -luvuilla mainos-, matkailu- ja teollisuuskuvaamiseen. Toisena kohteena on lehtikuvaaja Teuvo Kanervan 5500 kuvan kokoelma 1950-1990 -luvuilta. Kuva-arkistossa digitoidaan valokuvien lisäksi myös grafiikkaa, akvarelleja ja piirustuksia. Digitoitavat taideteokset ovat 1700-luvulta alkaen.

Kansallismuseon rahakammiossa digitoidaan maalöytöinä kirkoista löydettyjä rahoja, joita on 5000 kappaletta sekä rahakammion säästöpossukokoelma, joka samalla myös luetteloidaan. Rahakammiossa digitoidaan myös parhaillaan tutkimusten kohteena olevien kokoelmien rahoja ja esineitä. Rahakammion kokoelmat kiinnostavat tutkijoita ja keräilijöitä myös kansainvälisesti. Digitointi nopeuttaa ja auttaa henkilökuntaa asiakaskyselyihin vastaamisessa.

Kulttuurien museon kokoelmista digitoidaan kansainvälisiä tutkijoita kiinnostavaa, harvinaista esineistöä, joka on enimmäkseen arktisilta alueilta. Digitoitavia yleisetnografisia kokoelmia ovat elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallion kokoelman esineet, Alaska-kokoelma sekä Peabody-museon kokoelma. Lisäksi digitoidaan Etholénin ja Cygnaeuksen Kalifornia-esineitä. Suomalais-ugrilaisten kokoelmien puolelta digitoidaan Artturi Kanniston Siperia kokoelma ja U.T. Sireliuksen Siperia kokoelma. Esineitä on yhteensä noin 550 kappaletta.

Seurasaaren ulkomuseon rakennuksissa olevia, Suomen kansallismuseon kansatieteellisiin ja historiallisiin kokoelmiin kuuluvia esineitä, joita on yhteensä runsaat 8000 kpl, aletaan digitoida keväällä. Kesän aikana ulkomuseossa digitoidaan arviolta noin 2000 esinettä. Esineiden digitointi tulee olemaan eräänlainen koko kesän kestävä työnäytös, sillä digitointia ja esinevalokuvausta taloissa tehdään myös museon aukioloaikoina. Digitoitua aineistoa voidaan hyödyntää paitsi kokoelmien hallinnoinnissa ja saatavuudessa myös koostamalla rakennuskohtaisia esittelyaineistoja.

Suomen merimuseossa viedään kokoelmanhallintajärjestelmään asiakirja-aineistoa, jolla on ollut eniten kysyntää. Järjestelmään digitoidaan Valmetin Helsingin telakan laivapiirustuksia ja K. Albin Johanssonin kokoelman jäänmurtajien laivapiirustuksia. Digitoitavia piirustuksia on noin 3000 kappaleita.

Lisätietoja: digitointipäällikkö Nina Repo, nina.repo@nba.fi, puh. 040 128 6122
Digitointimateriaalia
Digitointoitava materiaali on monipuolista.

Kuvat ylhäältä alas:
Museovirasto, Ilari Järvinen
Museovirasto, Matti Huuhka
Museovirasto
Teuvo Kanervan valokuva vuodelta 1963

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto