Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
SKAIK-hanke kehitti metsien kulttuuriperinnön suojelua

SKAIK-hanke kehitti metsien kulttuuriperinnön suojelua


Kyrönmaan opastussuunnitelma Kolme vuotta kestänyt Merenkurkun metsien kulttuuriperinnön suojelua edistänyt suomalais-ruotsalainen hanke ”Skogens kulturarv i Kvarkenregionen” (SKAIK2) on päättymässä. Hankkeessa vahvistettiin metsäalan ja kulttuuriperintöalan viranomais- ja asiantuntijayhteistyötä ja tehtiin tunnetuksi metsien kulttuuriperintöä. Inventointimenetelmien kehitys tuotti erinomaisia tuloksia ja Kyrönmaalta löydettiin ennestään tuntemattomiakin muinaisjäännöksiä.

SKAIK-hanke aloitettiin vuonna 2009 vuoden mittaisena innovaatioprojektina. Toteuttamisvaihe oli vuosina 2011-2013. Monella tapaa rajoja ylittäneen hankkeen laaja-alainen yhteistyö ja kokemusten vaihto oli uusi aluevaltaus metsien kulttuuriperinnön suojelussa. Hanke oli Botnia-Atlantica -ohjelmaan kuuluva EU-hanke, jonka kansallisesta rahoituksesta vastasi Pohjanmaan liitto Suomessa ja Västerbottenin lääninhallitus Ruotsissa.

Suomessa hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Museovirasto ja Metsäkeskus. Mukana olivat myös Metsähallitus, Pohjanmaan museo, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa, UPM, Metsäliitto, Stora Enso, Metsäkeskus Tapio sekä Kyrönmaan alueen kunnat. Yhteistyötahoina Ruotsissa olivat Västerbottenin museo Uumajasta, Skogsstyrelsen Region Nord, Lyckselen metsämuseo, Skellefteån kunta ja Västerbottenin lääninhallituksen kulttuuriympäristöosasto. Projektissa työskentelivät Museoviraston arkeologit Satu Koivisto ja Vesa Laulumaa.

Hankkeessa tähdättiin metsien arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.
Tärkeimpänä tavoitteena oli vähentää metsätalouden muinaisjäännöksille aiheuttamia vahinkoja Merenkurkun alueella. Tavoitteeseen pyrittiin laaja-alaisella yhteistyöllä, koulutuksella ja tiedotuksella sekä kehittämällä menetelmiä metsien kulttuuriperinnön inventoimiseksi.

Hankkeen kohdealueeksi valittiin Kyrönmaa, joka on Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön (nykyään osa Vaasan kaupunkia) kuntien muodostama seutukunta. Hankealueen kaikki muinaisjäännökset inventoitiin vuosien 2011-2013 aikana.

Inventointimenetelmien kehitys tuotti uusia muinaisjäännöslöytöjä


Inventoinnille asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Metsäalueiden muinaisjäännökset saatiin läpikäytyä maastossa, niiden luonne ja laajuus tarkastettua ja tiedot vietyä muinaisjäännösrekisteriin. Lisäksi inventoinneissa löydettiin ennestään tuntemattomia kohteita. Kyrönmaalta tunnetaan SKAIK-inventoinnin jälkeen lähes 450 muinaisjäännöskohdetta, joista laaja-alaisimmat käsittävät kymmeniä erillisiä rakenteita, kuten rautakautisia röykkiöhautoja tai kivikautisia asumuspainanteita.

Inventointimenetelmiä kehitettiin tutkimalla ilmalaserkeilaus-aineistojen soveltuvuutta muinaisjäännösten paikantamiseen, digitaalisen kenttädokumentoinnin soveltuvuutta maasto-olosuhteisiin, mm. tietojen tallentamista Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin jo kentällä, sekä erilaisten dokumentointilaitteiden (kuten tarkkuus-GPS, laserkeilaus, tallennusvälineet) toimivuutta ja käytettävyyttä kenttäolosuhteissa, joissa maaperä, kasvillisuus, lämpötila, kosteus ja valoisuus voivat vaihdella merkittävästi. Erityisesti ilmalaserkeilaus-aineistojen käytöstä arkeologisessa inventoinnissa saatiin rohkaisevia tuloksia. Maanmittauslaitoksen LiDAR-aineiston analyysin ja erilaisten visualisointitapojen avulla löytyi hankealueen metsistä uusia kivikautisia asuinpaikkoja sekä historiallisen ajan tervahautoja ja hiilimiiluja. Aineistoa käytettiin SKAIK-hankkeessa ensimmäistä kertaa Suomessa näin laajoilla metsätalousalueilla arkeologian lähtökohdista.

Metsäalan ammattilaiset tunnistavat nyt muinaisjäännöksiä entistä paremmin


Metsäalan opiskelijoita ja opettajia koulutettiin tunnistamaan muinaisjäännöksiä ja toteuttamaan metsähoidon toimenpiteitä hallitusti muinaisjäännösalueilla. Koulutustilaisuuksia järjestettiin vuosina 2011-2012 sekä suomen- että ruotsinkielisille metsäalan opiskelijoille, metsänomistajille, metsätoimihenkilöille, metsäkoneurakoitsijoille ja metsäkoneenkuljettajille. Lisäksi hanke järjesti vuonna 2013 maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen kanssa yksityismetsien kulttuuriperintöä käsitelleen seminaarin.

Hanke järjesti Kyrönmaalla kaksi kertaa vuodessa tiedotustilaisuudet, joissa kerrottiin hankkeen tavoitteista ja tuloksista. Tilaisuudet oli suunnattu erityisesti paikallisille asukkaille ja Pohjanmaan alueella toimiville tiedotusvälineille. Hankkeen tuloksia esiteltiinkin paikallisessa mediassa vilkkaasti kenttätöiden ja koulutuspäivien aikana. Lisäksi projektin tutkijat pitivät esitelmiä kotimaassa ja kansainvälisissä alan seminaareissa ja konferensseissa sekä kirjoittivat artikkeleita tieteellisiin lehtiin ja populaarijulkaisuihin.

Kyrönmaalla varustettiin opastein yhdeksän helposti saavutettavaa muinaisjäännöstä


Hankkeen vuoden 2013 tärkeimpiä tavoitteita oli Kyrönmaan käyntikohteiden opastussuunnitelman toteuttaminen. Käyntikohteiksi valittiin yhdeksän alueelle tyypillistä muinaisjäännöstä, jotka ovat näyttäviä, helposti saavutettavia ja joista osa sijoittuu jo valmiin retkeilyreitin varteen.

Reittien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnettiin Metsäkeskuksen osaamista. Opastaulujen visuaalisen ilmeen loi graafinen suunnittelija Mikael Nyholm Museovirastosta. Kuvitukset opastauluihin toteutti taiteilija Tom Björklund ja niiden sisällöstä vastasivat SKAIK-projektin tutkijat. Opastaulut varustettiin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisillä teksteillä. Kyrönmaan käyntikohteet lisättiin valtakunnalliseen Muinaispolut.fi -verkkosivustoon.

Lisätietoja SKAIK-hankkeesta antaa tutkija Satu Koivisto, puh. 040 128 6294, satu.koivisto@nba.fi

SKAIK-hanke: www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/yhteistyohankkeita/skaik ja www.skaik.eu
Museovirasto: www.nba.fi
Muinaispolut: www.muinaispolut.fi
Metsäkeskus: www.metsakeskus.fi/etela-ja-keski-pohjanmaa

Lehdistökuvat

Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Muu käyttö on kielletty. Klikkaa kuvaa, niin saat sen ladattavaksi.

Kivikautinen asuinpaikka Metsäalan opiskelijoita Laihian Huumuksenmäen röykkiöhauta
Ilmalaserkeilaus-aineistossa helminauhaa muistuttanut rivistö Laihian Kallionmaalla osoittautui kivikautiseksi asuinpaikaksi. Ronny Smeds, AnnKristin Unander, Marianna Niukkanen ja Berit Andersson seisovat neljässä vierekkäisessä asumuspainanteessa. Taustalla tutkija Vesa Laulumaa tallentaa kohteen kuvausta muinaisjäännösrekisteriin. Kuva: Mikael Nyholm, Museovirasto (DG2624:2)
SKAIK-hankkeen koulutustilaisuudet metsäalan ammattilaisille sisälsivät myös maasto-osuuden. Kuvassa Seinäjoen seudun metsäalan opiskelijoita ja opettajia tutustumassa Laihian Soukannevankallion pronssikautisiin röykkiöihin. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto (AK17320:6)
Hankkeen tutkijat Laihian Huumuksenmäen röykkiöhaudalla vuonna 2013. Vasemmalta Helena Gustafsson Ruotsin Skogsstyrelsenistä, Berit Andersson ja Erik Sandén Västerbottenin museosta sekä Vesa Laulumaa, Satu Koivisto ja Mikael Nyholm Museovirastosta. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto (AKDG3698:2)
Haastattelu Kyrönmaan opastussuunnitelma Laihian Tuoressaari
YLE:n Pohjanmaan uutiset haastattelee Satu Koivistoa Vähänkyrön Aittomäen röykkiöillä SKAIK-hankkeen tiedotustilaisuudessa vuonna 2012. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto (AK17305:5)
Vuonna 2013 SKAIK-hanke toteutti Kyrönmaan käyntikohteiden opastussuunnitelman. Kuvassa arkeologit Museovirastosta ja Västerbottenin museosta kaivavat koekuoppia opastaulujen pystyttämiseksi. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto (AKDG3698:1)
Laihian Tuoressaari on yksi Kyrönmaan yhdeksästä opastein varustetusta käyntikohteesta. Se on kivikautinen asumuspainannekylä, joka on ollut asuttuna 6000 vuotta sitten. Kuva: Leo Kinnari 2013. (AKDG3698:3)


skaik botniaMv logo fi rgb loresskaik Metsäkeskus su-ruskaik pohjanmaa
skaik VMUlogoFärgskaik Skogsstyrelsenskaik Länsstyrelsenskaik Skogsmuslogga



 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto