Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Urajärven kartanon puutarhatontut palaavat näytteille restauroituina

Urajärven kartanon puutarhatontut palaavat näytteille restauroituina


Urajärven kartanon satavuotiaat puutarhatontut palaavat tänä kesänä yleisön nähtäville restauroituina. Lisäksi tontuista on teetetty kopiot, jotka sijoitetaan alkuperäiselle paikalleen kartanon puiston Tonttulaan.

Urajärven kartanon puutarhatontut on hankittu vuosina 1912–1914 kartanon omistajien, Hugo ja Lilly von Heidemanin Euroopan-matkojen yhteydessä, suurimmaksi osaksi Karlsbadin kylpyläkaupungista nykyisen Tšekin tasavallan alueelta. Tämä tiedetään, sillä lähes kaikkien Urajärven puiston koristeiden ostokuitit ovat säilyneet. Urajärven viisi tonttua edustavat perinteisten puutarhatonttujen kolmea päätyyppiä: uutteria uurastajia, kulttuuritonttuja (tässä tapauksessa musikaalisia) ja toimettomia laiskureita.

Kartanon puistossa vietettyjen vuosikymmenten aikana tontut olivat ehtineet saada siinä määrin vakavia vaurioita, että ne päätettiin restauroida. Tänä kesänä restauroidut tontut ovat esillä kartanon sivurakennuksessa – turvallisesti katon alla.
   
Alkuperäiselle paikalle, ns. Tonttulaan, on samalla teetetty kopiot tontuista. Kopioinnissa hyödynnettiin modernia 3D-teknologiaa: ensin tontut skannattiin, jotta niistä saatiin muodostettua kolmiulotteiset mallit tietokoneen muistiin. Tämä malli siirrettiin 3D-tulostimeen, joka muodosti kvartsihiekasta muovipolymeerin avulla kolmiulotteisen hahmon. Ne käsiteltiin säänkestävyyttä parantavin ainein ja lopulta maalattiin alkuperäisten mallien mukaisesti. Kyseessä lienevät ehkä maailman ainoat hiekasta tulostetut puutarhatontut.

Tonttukopiot ovat myös näyte paikallisesta yhteistyöstä. Urajärven kyläyhdistys keräsi rahaa kopioiden rahoittamiseksi ja lahjoitti keräyksen tuoton, noin 700 euroa, Kansallismuseolle kesällä 2011.

Puutarhatontut ja muut ihmisfiguuriaiheiset patsaat ilmestyivät ensi kertaa barokkipuistojen elävöittäjiksi 1700-luvun puolivälissä Wienissä. Porvarisperheiden puutarhoissa tontut alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla. Esimerkiksi saksalaiset August Heißnerin ja Philipp Griebelin liikeyritykset valmistivat tonttuja sarjatuotantona 1870-luvulta alkaen, ja 1900-luvun alkuun mennessä niistä oli tullut niin suosittuja, että niitä mainostettiin puutarha-alan julkaisuissa värikuvaliitteinä.

Urajärven puutarhatontut ja tonttujen kopiot ovat esillä Urajärven kartanomuseossa elokuun loppuun saakka. Museo on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17 (suljettu 20.6. ja 21.6.).

Lisätietoja:
intendentti Marja Pelanne, puh. 040 128 6343, marja.pelanne@nba.fi
Urajärven kartanomuseon verkkosivut
Urajärven puutarhatontut
Urajärven puutarhatontuista löytyy niin uurastajia, kulttuuritonttuja kuin laiskureitakin. Kuva: Juha Toivio.

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto