Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Kehittämishanke paransi Langinkosken keisarillisen kalastusmajan matkailupalveluita

Kehittämishanke paransi Langinkosken keisarillisen kalastusmajan matkailupalveluita


Museoviraston ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n yhteistyössä toteuttama Langinkosken keisarillisen kalastusmajan viisi vuotta kestänyt kehittämishanke ”Keisarillista tasoa matkailupalveluihin” on valmistunut. Tavoitteena oli parantaa keisarillisen kalastusmajan museoalueen palveluita. Hankkeen aikana kunnostettiin rakennuksia ja rakennettiin yleisö-wc ja kahvila. Lisäksi on muokattu ympäristöä saavutettavaksi ja parannettu alueen turvallisuutta. Kehittämishankkeen päärahoittaja on ollut Kaakkois-Suomen ELY-keskus, joka on myöntänyt hankeen eri osiin työllisyysrahaa ja EAKR ohjelman -rahaa.Langinkosken kalastusmajan kahvilan pihapiiri
Langinkoski sijaitsee Kotkassa Kymijoen suistossa, Hovinsaaren länsipuolella lähellä meren pohjukkaa. Kymijoki on ollut tärkeä kalastusvesi kautta aikojen. Kosken kalastusoikeudet annettiin 1700-luvun lopulla Valamon luostarin munkeille, jotka harjoittivat kalastusta alueella 1800-luvun alkupuoliskolle.  Tältä ajalta on vielä olemassa alueen vanhin rakennus, pieni kappeli. Kesällä 1880 Venäjän tuleva keisari Aleksanteri III puolisoineen tutustui Langinkoskella lohenpyyntiin ja he ihastuivat kauniiseen koskimaisemaan.

Myöhemmän vierailun yhteydessä he esittivät toivomuksen kalastusmajan rakentamisesta kosken rannalle.
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja valmistui vuonna 1889 arkkitehtien Gripenberg-Scherfbeck- Ahrenberg suunnitelmien mukaan. Jykevän hirsisen päärakennuksen lisäksi silloin yhdistetyillä jokiuomien välisillä saarilla on useita talousrakennuksia. Kalastusmajan rakentamisen yhteydessä keisari halusi alueelle metsänvartijan ja edellytti, että hänelle rakennetaan asuinrakennus kaikkine asiaan kuuluvine muine rakennuksineen.

Suomen itsenäistyttyä Langinkosken kalastusmaja siirtyi Suomen valtiolle ja vuonna 1933 Kymenlaakson museoseura avasi kalastusmajan museona. Nykyisin keisarillisen kalastusmajan museotoiminnasta vastaa Langinkoski-seura. Museoalueen rakennukset siirtyivät tammikuussa 2014 Museovirastolta Metsähallituksen omistukseen.

Langinkosken keisarillisen kalastusmajan kehittämishanke sai alkunsa Langinkoski-seuran ja Kotkan kaupungin matkailupalveluiden saamasta asiakaspalautteesta. Nykyaikaiseen museoon kuuluvat asialliset matkailupalvelut ja kahvila. Museoalueen kehittäminen lisää myös koko seudun matkailullista aktiviteettia. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on suosittu matkailu- ja ulkoilukohde. Museossa käy vuosittain noin 14 000 vierailijaa ja ulkoilijoita alueella on vuosittain jopa 50 000.

Keisarillinen kalastusmaja


Keisarillisen kalastusmajan 1950-luvuvulta peräisin oleva saumapeltikate oli uusimistarpeessa, koska kate oli vaurioitunut ja paikoitellen myös vuoti, vaikka sitä oli vuosien varrella kunnostettu useammankin kerran. Kehittämistyö alkoikin loppuvuodesta 2012 katon kunnostuksella. Uusimistyön yhteydessä katon alusrakenteet sekä kattoa kannattavat rakenteet kunnostettiin tarvittavilta osin. Katon syöksytorvet uusittiin ja torven yläpään suppilot toteutettiin vanhan mallin mukaan.

Kalastusmajan avokuistissa oli useampia korjauskerroksia, mm. hirsirunkoa ja kannatinpilareita oli osittain uusittu. Nyt hirret olivat niin paljon vaurioituneet, että ne jouduttiin uusimaan kokonaan samoin kannatinpilareiden alaosat. Myös kaiteen koristedetaljit olivat osittain irronneet. Kaiteet kunnostettiin ja osa sorvatuista koristedetaljeista uusittiin. Myös kalastusmajan avokuistin lattian kannatinrakenteita ja runkoa vahvistettiin ja uusittiin osittain, jotta se kestää silloinkin, kun kuistilla on monta kymmentä museovierasta.

Kahvila


Langinkosken keisarillisen kalastusmajan metsänvartijan asunto on rakennettu 1890-luvulla. Metsänvartijan, myöhemmin vahtimestarien, asuntoa on laajennettu vuonna 1905 ja sisätiloja muunneltu useaan kertaan. Edellinen suuri peruskorjaus tehtiin vuosina 1987-1988. Tuolloin sisätilojen huonejakoa muutettiin ja sisäpinnat uudistettiin perusteellisesti. Rakennuksesta teetettiin rakennushistoriaselvitys.

Vahtimestarin asunnon peruskorjaus ja laajennus kahvilaksi alkoi kesällä 2013. Rakennuksen luoteispuolelle rakennettiin lasikuistimainen laajennusosa, joka mukaan lukien kahvilassa on 48 asiakaspaikkaa. Kahvilaan on myös esteetön sisäänkäynti sekä esteetön ja inva-mitoitettu wc-tila. Kahvilaan sijoitettiin myös nykyaikainen talotekniikka.

Sisätiloissa haettiin tapeteilla ja värityksellä kesäkahvilamaista tunnelmaa. Salissa on myös sekä puilla että sähköllä lämpiävä peltikuoriuuni. Kuistien poikkeava väritys juontuu vanhan kuistin väreistä.

Talli


Kalastusmajan metsänvartijan pihapiirissä on myös talli, jota on rakennettu useassa eri vaiheessa pitkän ajan kuluessa. Vanhimpien osien iästä ei ole tietoa. Uusin osa, vaunuvaja on 1900-luvun alusta. Rakennus on ulkoasultaan monimuotoinen ja siinä oli päällekkäisiä rakennekerrostumia. Tallissa oli tehty useita korjauksia, viimeisimmät 1980-luvulla.

Tallirakennukseen muutostöissä vanhaan talliin sijoitettiin museohenkilökunnan sosiaalitilat ja liiteriosa muuntui yleisö-wc:ksi. Puolilämpimän rakennuksen etuosan vaunuvaja säilyi alkuperäisessä käytössä, mutta tilan takaosasta lohkaistiin osa jätehuoltopisteelle ja osa talotekniikkatilalle. Yleisö-wc on esteetön ja siellä on kaksi inva-mitoitettua wc-tilaa sekä lastenhoitopiste.

Uusien tilojen suunnittelussa otettiin huomioon vanhat rakenteet ja tilat sijoitettiin vanhoihin raameihin. Rakennusosan uusiminen, kuten katon osittainen uusiminen, toteutettiin niin, että vanhan rakennuksen mitat ja ulkoasu säilyivät. Aukotuksessa huomioitiin rakennuksen alkuperäinen luonne ja uusia ikkuna-aukkoja tehtiin ainoastaan museon sosiaali- / toimistotilaan. Seiniin tehtiin kaksi uutta oviaukkoa, teknisen tilan ja jätetilan ovet. Ne toteutettiin ilman vuorilaudoitusta ja maalattiin kauttaaltaan seinän väriseksi.

Piha


Langinkosken keisarillinen kalastusmaja sijaitsee hyvin vaihtelevassa maastossa ja vahtimestarin pihapiiriin saavutaan pohjoiselta pysäköintialueelta jyrkkää rinnettä alas. Piha on kalteva ja siten vaikeasti liikuttava ja hoidettava. Pihapiirin maanpintoja muokattiin, jotta esteettömyyttä saatiin parannettua. Vahtimestarin pihaan tehtiin myös kulkuluiska ja maisemoitu portaikko. Lisäksi rajattiin alueen rakennuksia ja kasvillisuusalueita sekä perustettiin uusia kukka- ja puuistutuksia. Myös rinteestä tuleva vesi ohjataan ja imeytetään nyt hallitusti.

Turvallisuus


Langinkosken keisarillisen kalastusmajan alue rakennuksineen on valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus ja siksi myös alueen turvallisuusjärjestelmien tulee olla ajanmukaisia. Museoalueen turvallisuutta parannettiin erityyppisin valvontajärjestelmin.

Rahoitus


Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen EAKR -ohjelman rahoituksella toteutettiin Keisarillisen kalastusmajan katon kunnostus, vahtimestarin asunnon peruskorjaus ja laajennus kahvilaksi, museoalueen turvallisuuden parantaminen sekä vahtimestarin pihapiirin kunnostaminen ja saavutettavuuden parantaminen. Tallirakennuksen muutostyöt rahoitettiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen työllisyysperusteisella investointiavustuksella.

Suunnittelijat ja toteuttajat


Rakennuttaja, Museovirasto, rakennuttaja Päivi Eronen ja rakennuttaja Eija Naakka
Rakennuttajakonsultti, Insinööritoimisto Hannu Eskelinen Oy

ARK- ja pääsuunnittelu, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy

Rakennesuunnittelu, Rakennuskonsultointi Seppo Heikkinen

LVIA-suunnittelu, Aarno Niemi Engineering Oy

Sähkösuunnittelu, Sähkö-Ohmi Oy, Heikki Pekonen

Pääurakoitsija, talli, Kymenlaakson Rakennus Oy

Pääurakoitsija, kahvila, LR Lenkkerit Ky
Sähköurakoitsija, Sähköyhtymä Oikarainen Rasi Ky
IV-urakoitsija, Ilma-Eero
Putkiurakoitsija, Kiilin Putkitus

Pääurakoitsija, piha, Rakennus Suortti Oy

Kattourakoitsija, R.A.Wickholm Oy, Jarmo Ståhlberg

Ohjausryhmän jäsenet EAKR
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Pekka Vähänäkki
Museovirasto, Päivi Eronen ja Eija Naakka
Metsähallitus, Hanna Stöckell (Jere Rauhala)
Cursor, Kari Taimisto
Kotkan Matkailutoimisto, Arja Kokkonen, Birthe Suni
Langinkoski-seura, Hannu Saarinen

Lisätietoja Langinkosken keisarillisen kalastusmajan kehittämishankkeen toteutuksesta antavat Museovirastossa rakennuttaja Päivi Eronen, puh. 040 128 6169, paivi.eronen@nba.fi ja rakennuttaja Eija Naakka, puh. 040 128 6164, eija.naakka@nba.fi


Lehdistökuvia

Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Muu käyttö on kielletty. Klikkaa kuvaa, niin saat sen ladattavaksi.

Langinkosken kalastusmajan uusi portaikko
Uusi portaikko johtaa portille ja sillalle ja kulkuväylä edelleen keisarilliselle kalastusmajalle. Kuva: Eija Naakka, Museovirasto (V11:3)
Langinkosken kalastusmajan katto
Peltikaton uusimisen yhteydessä palautettiin vanhan mallin mukaiset syöksytorvien yläpäiden suppilot. Käytössä ollut suppilo oli tallella kalastusmajan varastossa ja kyseinen suppilo näkyy myös vanhoissa valokuvissa. Uudet suppilot teetettiin vanhasta suppilosta tehtyjen mittapiirrosten mukaan. Kuva: Eija Naakka, Museovirasto (V11:4)
Langinkosken kalastusmajan kahvilan sisäänkäynti
Kahvilan esteetön sisäänkäynti uudelle lasikuistille. Kuva: Eija Naakka, Museovirasto (V11:7)
Langinkosken kalastusmajan kahvilan pihapiiri
Kunnostettu pihapiiri. Kuva: Eija Naakka, Museovirasto (V11:8)
Langinkosken kalastusmajan WC ja toimistorakennus
Yleisö-WC- toimistorakennus, keskellä keltaiset vaunuvajan ovet. Kuva: Eija Naakka, Museovirasto (V11:6)
Langinkosken kalastusmajan pihapiiri
Pihan kunnostuksen yhteydessä rakennettu portaikko ja oikealla esteetön kulkuluiska, kuvassa vasemmalla metsänpohjakasvillisuudella peitettyä muokattua rinnettä. Kuva: Eija Naakka, Museovirasto (V11:5)




Logot yhdessä

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto