Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Kansallismuseon rahakammion possut ja penningit ovat nyt myös digitaalisessa muodossa

Kansallismuseon rahakammion possut ja penningit ovat nyt myös digitaalisessa muodossa


Suomen kansallismuseon rahakammion kokoelmien tammikuussa alkanut digitointiprojekti päättyy syyskuun lopulla. Tämän projektin aikana on digitoitu mm. kirkoista löydettyjä rahoja ja rahakammion säästölipaskokoelmat.

Kansallismuseon rahakammion kokoelmissa on yli 10 000 rahaa, jotka ovat löytyneet kirkoissa tehtyjen arkeologisten tutkimusten yhteydessä.  Niiden joukossa on kaikenlaisia keskiajalta 1900-luvulle Suomessa käytössä olleita rahoja. Esimerkiksi keskiajalla Suomessa kelpasivat niin ruotsalaiset kuin liivinmaalaiset rahatkin. 1700-luvulta lähtien taas venäläiset rahat yleistyvät.

Rahat kertovat siitä millaisia rahoja tavallisilla kirkossakävijöillä on ollut taskuissaan. Rahat ovat voineet joutua kirkon lattianrakosiin monin tavoin, kuten vaikkapa hukattuina, uhrattuina tai vainajien mukana. Suurin osa rahoista edustaa yleisimpiä eri aikoina käytössä olleita pikkurahoja. Yhden kirkon aineistossa saattaa olla satoja samanlaisia kappaleita 1600-1700 -lukujen massatuotantona lyötyjä rahoja.

Rahakammion säästölipaskokoelmassa on 355 erilaista lipasta: itse tehtyjä, muovisia possuja, taidekäsityöesineitä jne. Kansallismuseo on saanut lippaita vuosien mittaan lahjoituksina sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä. Niitä on myös ostettu antiikkiliikkeistä.  Mielenkiintoisia yksittäisiä esineitä ovat mm. englantilaiset ja amerikkalaiset 1800-luvun loppupuolelta alkaen valmistetut mekaaniset pankit kuten Transvaal Money Box tai Coin Shooter. Nostalgisia muistoja monissa suomalaisissa herättävät eri pankkien säästöpossut, maapallot ja Hipot 1970-1980-luvulta.

Vaikka digitointi tällä erää päättyykin syyskuussa, digitoitava materiaali ei suinkaan lopu kesken, sillä rahakammion kokoelmiin kuuluu yli 200 000 esinettä. Rahakammion sekä Suomen kansallismuseon muiden kokoelmien digitoituun esineistöön voi tutustua Suomen museoiden kokoelmien verkkopalvelussa. Museoviraston verkkosivuilta osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/digitoidut-aineistot löydät ohjeen, miten esineitä haetaan Finnasta.

Rahakammion säästölippaat Finnassa

Lisätietoja Kansallismuseon rahakammion digitointiprojektista:
museoassistentti Frida Ehrnsten, puh. 040 128 6398, frida.ehrnsten@nba.fi

Kultadukaatti
Suomen kirkkolöytöjen ainoa kultaraha, Kampenin kaupungin (Alankomaat) dukaatti vuodelta 1646. Löytynyt Kemiön kirkosta vuonna 1960. Kuva: Museovirasto.

Lehdistökuvat

Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Muu käyttö on kielletty. Klikkaa kuvaa, niin saat sen ladattavaksi.

Kultadukaatti
Suomen kirkkolöytöjen ainoa kultaraha, Kampenin kaupungin (Alankomaat) dukaatti vuodelta 1646. Löytynyt Kemiön kirkosta vuonna 1960. Kuva: Museovirasto.
1 penni
1 penni vuodelta 1865. Löytynyt Tampereen Messukylän kirkosta vuonna 1959. Kuva: Museovirasto.
Kaarle XI:n kupariraha
Kaarle XI:n hopearahalaskua noudattava 1/6 äyriä oli aikansa pienin kupariraha. Löytynyt Nauvon kirkosta vuonna 1959. Kuva: Museovirasto.
Yksipuolinen penninki
Sten Sture vanhemman (1470-1500) aikainen yksipuolinen penninki, eli brakteaatti. Löytynyt Rauman Pyhän Kolminaisuuden kirkosta 1890-luvulla. Kuva: Museovirasto.
Säästöpankin lipas

Vuoksen Säästöpankin peikonmuotoinen säästölipas 1970-80-luvuilta. Kuva: Museovirasto.
Mekaaninen säästölipas
"Transvaal Money Box", valurautainen mekaaninen säästölipas  1800-1900-lukujen vaihteesta. Lipas esittää Etelä-Afrikan presidenttiä Paul Krugeria (virassa 1883-1900) sellaisena, kuin hänet kuvattiin Westminster Gazette-lehden pilapiirroksissa. Kuva: Museovirasto.


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto