Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Kansallismuseon Finnskogar - Metsäsuomalaiset -näyttely kertoo varhaisten siirtolaisten tarinan

Kansallismuseon Finnskogar - Metsäsuomalaiset -näyttely kertoo varhaisten siirtolaisten tarinan


Näyttely kertoo suomalaisista, jotka siirtyivät kaskiviljelijöiksi Ruotsin ja Norjan asumattomille metsäseuduille 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla. He ylläpitivät pitkään alkuperäisväestön keskellä omaleimaista kulttuuriaan ja säilyttivät oman kielensä. Sittemmin he sulautuivat valtaväestöön.

Näyttely perustuu maisteri Astrid Reposen sanastonkeruumatkallaan vuonna 1932 Suomen kansallismuseolle hankkimiin esineisiin. Esineet eivät ole koskaan aikaisemmin olleet näytteillä. Näyttely kertoo suomalaismetsien (Finnskogar) asukkaista eli metsäsuomalaisista (ruotsiksi skogsfinnar), miksi he lähtivät ja millaista heidän elämänsä oli uusilla asuinseuduilla.

Kävijät pääsevät tutustumaan esineiden ohella metsäsuomalaisten puhumaan vanhahtavaan suomen kieleen, suomalaisperäiseen paikannimistöön sekä heidän uskomuksiinsa ja muuhun henkiseen perinteeseensä.

Metsäsuomalaisiksi sanottiin Suomesta, suureksi osaksi Savosta Ruotsin ja Norjan keskiosiin noin 1580-1640 siirtyneitä suomalaisia. He olivat alun perin kaskiviljelijöitä, ja raivasivat uusille asuinalueilleen laajat kaskimaat. He olivat myös eteviä metsästäjiä ja kalastajia sekä tunnettuja taidokkaista tuohi- ja puutöistään.
Finnskogar tunnuskuva rajattu


Metsäsuomalaisten aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö poikkesi suuressa määrin heidän ympärillään asuvan kantaväestön elämäntavasta. Suomalaiset säilyttivät pitkään oman kielensä, joka pysyi vanhakantaisena sillä aikaa kun Suomessa puhuttu suomi muuttui. Heidän henkinen perinteensä, kansanusko ja -runous olivat omaleimaisia.

Metsäsuomalaisista tuli vähitellen peltoviljelijöitä sekä saha- ja teollisuustyöläisiä. Heitä lähti myös 1600-luvulla ruotsalaisten siirtolaisten mukana Atlantin yli Amerikkaan, lähinnä Delawareen.

Ruotsissa ja Norjassa metsäsuomalaiset sulautuivat vähitellen kantaväestöön ja kieli sammui 1900-luvun toisella puoliskolla. Sukututkimuksen myötä monet ruotsalaiset ja norjalaiset ovat löytäneet metsäsuomalaisjuurensa ja metsäsuomalaisuus on kummassakin maassa nykyään vahvassa nousussa. Norjassa he ovat saaneet vuosituhannen alussa kansallisen vähemmistön statuksen.

Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä ns. kansalliset tieteet kukoistivat ja myös metsäsuomalaiset olivat erityisesti kansa- ja kielitieteilijöiden kiinnostuksen kohteena. Eräs heistä oli Astrid Reponen (1905-1940), joka keräsi eräiden tutkijakollegoidensa kanssa erityisesti sanastoa Vermlannin ja Kaakkois-Norjan suomalaismetsissä vuosina 1930-32.

Astrid Reponen keräsi myös Kansallismuseon toimeksiannosta 130 kansanomaista esinettä (eniten puu- ja tuohiesineitä), jotka museo osti häneltä vuonna 1933. Esineet luetteloitiin Kansallismuseon kokoelmiin ja vietiin varastoon. Ennen nyt avattavaa näyttelyä ne eivät ole koskaan olleet näytteillä.

Näyttelyn rungon muodostavat tämän ns. Reposen kokoelman esineet, joista noin runsaat 100 on näytteillä. Näyttelyssä voi katsella myös monien suomalaisten tutkijoiden kenttämatkoillaan ottamia valokuvia suomalaismetsistä: ihmisiä, rakennuksia, pihapiirejä, maisemia, esineitä. Näyttelyssä voi kuunnella mm. ääninäytteitä metsäsuomalaisten kirjeistä ja elämästä.

Lisäksi näyttelyssä on suomalaisten tutkijoiden ottamia valokuvia metsäsuomalaisista, ääninäytteitä sekä YLE Radioateljeen tekemä äänimaailma. Eero Järnefeltin kuuluisa maalaus Raatajat rahanalaiset (Kaski) on lainattu Ateneumin taidemuseosta. Metsäistä tunnelmaa näyttelyyn tuovat myös valokuvataiteilija Ritva Kovalaisen valokuvat.

Näyttelyyn liittyy myös yleisötapahtumia ja suomen- ja ruotsinkielinen julkaisu, joka tulee myyntiin Kansallismuseon museokauppaan joulukuussa.

Näyttelyn käsikirjoittajat ovat kielitieteilijä Paula Andersson Helsingin yliopistosta, nimistöntutkija, lehtori emerita Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopistosta, uskontotieteilijä, dosentti Marja-Liisa Keinänen Tukholman yliopistosta sekä Suomen kansallismuseon amanuenssi Antti Metsänkylä.

Äänimaailman ovat luoneet Harri Huhtamäki ja Pekka Lappi YLE Radioateljeesta. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Suunnittelutoimisto Amerikka, Jussi Salmivuori ja Teemu Nojonen. Näyttelyn graafinen ilme on Agency Leroyn suunnittelema.

Näyttely on avoinna Kansallismuseossa 28.11.2014 - 16.8.2015.

Lehdistökuvat

Lisätietoja
näyttelystä: amanuenssi Antti Metsänkylä, p. 040 128 6384, antti.metsankyla(at)nba.fi
lehdistökuvien lisäpyynnöt: näyttelyassistentti Jaana Pietilä, p. 040 128 6454, jaana.pietila(at)nba.fi
tapahtumat: museolehtori Maiju Tuisku, p. 040 128 6453, maiju.tuisku(at)nba.fi

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto