Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Vartiosaaren ainutlaatuinen kulttuuri- ja luonnonympäristö ei kestäisi kerrostalorakentamista

Vartiosaaren ainutlaatuinen kulttuuri- ja luonnonympäristö ei kestäisi kerrostalorakentamista


Helsingin Vartiosaari on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jossa luonto, saaristomaisema ja monimuotoinen merellinen huvilakulttuuri yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla. Helsingin kaupunki on laatimassa Vartiosaareen osayleiskaavaa, jolla tavoitellaan saaren muuttamista jopa 7000 asukkaan lähiöksi. Museovirasto esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että koko Vartiosaari suojeltaisiin rakennusperintölailla ja asetettaisiin vaarantamiskieltoon päätöksen valmistelun ajaksi.

Vartiosaaren kulttuuriympäristö perustuu vaikuttavaan luontoon, saaristosijaintiin ja niiden johdosta saarelle 1800 – 1900 luvuilla muodostuneeseen huvilakulttuuriin sekä pienimuotoiseen viljelykseen. Saarella on noin 50 huvilaa ja loma-asuntoa sekä satakunta muuta huvila-asumiseen liittyvää rakennusta. Vartiosaaressa on asuttu jo ennen huviloiden rakentamistakin. Saarella on muutamia ympärivuotisia torppareiden, tilanhoitajien ja muiden pysyvien asukkaiden asuin- ja talousrakennuksia.

Vartiosaaren arvot liittyvät olennaisesti ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen. Hyvin säilyneen ja vuosien varrella hienovaraisesti täydentyneen rakennetun ympäristön ohella saari on luonnonolosuhteiltaan ja maisemiltaan lähellä sitä tilaa, joka aikanaan vetosi saarelle hakeutuneisiin huvila-asukkaisiin. Luonto ja kulttuuri ovat saarella yhtä. Vartiosaaren nykyiset käytöt ylläpitävät luontevasti saaren ominaispiirteitä. Saarta käytetään asumiseen, kausiluontoiseen asumiseen, palstaviljelyyn, lomailuun sekä virkistys- majoitus-, nuoriso- ja sosiaalitoimintaan. Saari toimii myös kokous-, tapahtuma- ja pitopaikkana. Yhteys mantereelle hoituu avoveden aikaan vesiteitse ja talvella jäätä pitkin.

Kerrostalorakentaminen seurausvaikutuksineen tuhoaa saaren kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä rakennusmassoineen ja siltoineen saariston maisemaa. Herkkä, selvitysten perusteella harvinaisiakin eläin, kasvi- ja kääpälajeja, ainutlaatuisia kasvupaikkoja ja geologisia esiintymiä sisältävä luonto ei kestäisi syntyvää kulutusta.

Huvila ja uimahuone Vartiosaaressa 1969

Huvila ja uimahuone Vartiosaaressa 2013
Huvila ja uimahuone Vartiosaaressa vuosina 1969 ja 2013. Yläkuva: Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, alakuva: Museovirasto.

Vartiosaaren maankäytön tulee perustua luontevaan historialliseen jatkuvuuteen. Kehittämisen lähtökohdaksi sopii saarelle vakiintuneiden käyttöjen edistäminen ja vahvistaminen ensisijaisesti olevaa rakennusperintöä hyödyntämällä. Arvokkaiden, mutta nykyisin osaksi tyhjillään olevien rakennusten säilyminen tulee turvata siten, että niille löytyy ylläpidosta huolehtivat omistajat ja haltijat.

Saarta voidaan suojelukohteenakin kehittää esimerkiksi virkistys-, majoitus- ja erilaisten sosiaalisten palveluiden käytössä sekä hallitulla ympärivuotisen asumisen lisäämisellä. Saarelle mahtuu uuttakin rakentamista, kunhan se sovitetaan ympäristöönsä nykyisen huvila- ja loma-asutuksen tapaan.

Vartiosaaren suojelu vastaa Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen olennaisia tavoitteita. Suojelutarve kohdistuu koko Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen mukaan luettuina luonnonympäristö, siihen ihmisen vaikutuksesta sovitettu rakennettu ympäristö rakennuksineen, rakennelmineen, kulkuyhteyksineen, viljelyaloineen ja istutuksineen.

Museoviraston esitys Vartiosaaren suojelemiseksi on luettavissa viraston verkkosivuilla.


Lisätietoja antaa osastonjohtaja Mikko Härö, puh. 0295 33 6241, mikko.haro@museovirasto.fi


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto