Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Ensimmäiset kohteet Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin julkistettiin

Ensimmäiset kohteet Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin julkistettiin


Kansallisarkistossa järjestettiin 18.4.2017 tilaisuus, jossa julkistettiin ensimmäiset Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin valitut kohteet. Unescon Maailman muisti -ohjelma pyrkii suojelemaan maailman arkisto- ja kirjastoperintöä, parantamaan sen saavutettavuutta sekä lisäämään tietoisuutta tämän perinnön olemassaolosta ja merkityksestä. Suomen kansallinen komitea vastaa ohjelman kokonaisvaltaisesta toteuttamisesta Suomessa.

Kansalliselle listalle 2017 valitut kohteet ovat:

Kansalliskirjasto; Fragmenta membranea –kokoelma
Fragmenta membranea -kokoelma sisältää 9319 pergamenttilehteä noin 1400:sta keskiaikaisesta kirjasta. Valtaosa näistä oli keskiajalla käytössä nykyisen Suomen alueen seurakuntakirkoissa. Suurin osa lehdistä on peräisin latinankielisistä liturgisista kirjoista, mutta kokoelmaan kuuluu myös juridisten ja teologisten teosten fragmentteja. Kokoelman vanhin lehti on 1000-luvulta, myöhäisimmät 1500-luvun alusta.

Kansalliskirjasto; Monrepos’n kartanon kirjasto
Monrepos´n kartanon kirjasto on eurooppalaisen valistuksen kulttuurihistoriallinen dokumentti, jossa ilmenee konkreettisesti 1700-luvun filosofian, kirjallisuuden ja taiteen harrastus. Kokoelma on kansainvälisestikin harvinainen kokonaisuus siinä suhteessa, että se edustaa hyvin säilynyttä lähinnä vain kahden sukupolven kirjallisia ja sivistyksellistä elämäntapaa.

Kansalliskirjasto; Zacharias Topeliuksen arkisto
Zacharias Topelius (1818–1898) var författare, tidningsman, professor i historia och föreningsaktiv. Hans verksamhet som upplysande och underhållande redaktör för Finlands då mest lästa tidning Helsingfors Tidningar , hans föreläsningar, hans skolböcker – Boken om Vårt Land  (Maamme kirja ) –, hans dikter, sagor och historiska romaner, framför allt´Fältskärns berättelser  (Välskärin kertomuksia ), gör honom till en av de centrala arkitekterna för det Finland, som inte utan bakslag förvandlades från nära nog ett u-land till en modern demokrati mellan 1860 och 1960.

Helsingin kaupunginarkisto; XV Olympia Helsinki 1952 -arkisto
Helsingin kesäolympialaiset vuonna 1952 ovat toistaiseksi ainoat Suomen isännöimät olympialaiset ja yksi tunnetuimmista Suomessa koskaan järjestetyistä tapahtumista. Olympialaiset vaikuttivat merkittävästi suomalaisiin, Helsingin kaupungin kehitykseen ja ulkomaalaisten kuvaan suomalaisista.

Ålands Sjöfartsmuseum / Ålands Landskaparkiv; Rederiebolaget Gustaf Eriksons Arkiv
Gustaf Erikson var på sin tid Ålands, Finlands och världens största enskilda segelfartygsredare. Hans arkiv återger en verksamhet som var världsomspännande och unik. En samtida finländsk löpare sades ha sprungit Finland in på världskartan. Gustaf Eriksons betydelse vad gäller spridandet av kunskap om den nya republiken Finland och dess självstyrda landskap Åland kan ej underskattas. Åland och Finland skulle ”springas in”, noteras och uppmärksammas på såväl kartor som sjökort i främmande länder och på kontinenter i den sydliga hemisfären genom de affärer och den omfattande rederiverksamhet som Gustaf Erikson bedrev globalt.

Åbo Akademis bibliotek; Finska Hushållningssällskapets arkiv
K. Finska Hushållningssällskapets arkiv (1797-1917) som ägs av Åbo Akademi har tagits med i det finländska registret för Unescos Världsminnesprogram. Arkivet utgör en utmärkt nyckel till kunskap om de sociala, politiska och ekonomiska förhållanden som rådde i 1800-talets Finland och om jordbrukssamhällets förändring.

Lisätietoja Maailman muisti -listasta Kansallisarkiston tiedotteesta.
Fragmenta membranea

Fragmenta membranea -kokoelma on suurin Suomen keskiajalta säilyvä kirjallinen aineisto. Kuva: Kansalliskirjasto.

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.8.2017
© Museovirasto