Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Meriarkeologiset kenttätyöt käynnissä Jussarön vesillä

Meriarkeologiset kenttätyöt käynnissä Jussarön vesillä


Museovirasto tekee meriarkeologisia kenttätöitä Jussarön alueella 15.–22.6.2017 viimeistä kertaa Laivaloukkuna Jussarö -projektissa. Tarkoituksena on jatkaa aikaisempina kesinä aloitettuja Hanneke Vromen aluksen hylyn etsintöjä ja myös kartoittaa muiden alueelle uponneiden alusten hylkyjä ja selvittää mahdollisuutta yhdistää ne asiakirjalähteissä mainittujen haaksirikkojen kanssa. Kenttätyöt tehdään yhteistyössä Suomen meriarkeologisen seuran, Sukeltajat ry:n, sukellusseura H2O:n ja Hanneke Vromen holkin jäänteistä ilmoittaneiden sukeltajien kanssa. Helsingin yliopiston historian laitoksen projektissa tutkitaan 1700-luvun haaksirikkoja Itämeren alueella asiakirjalähteiden ja karttojen pohjalta.

Viime vuonna projekti ajoitti alueelta eri hylkykokonaisuuksia, jotka ajoittuivat 1700-luvun lopulle. Hylyn kappaleista tehtiin myös uudenlaisia fotogrammetrisia malleja, joissa vedenalaiset valokuvat yhdistetään kolmiulotteisiksi malleiksi. Tänä vuonna jatketaan samalla ajatuksella ja hylyistä sahataan dendrokronologisia ajoitusnäytteitä sekä kuvataan niitä mallinnuksia varten. Tällaista projektia ei ole aiemmin tehty. Saadut tutkimustulokset tuovat uutta tietoa Jussarön alueen lukuisista haaksirikoista. Tulosten toivotaan auttavan myös Jussarön alueen sukellusturismin ja saaristomatkailun kehitystä sekä alueen käytön suunnittelua.

Suomesta tunnetaan alle kymmenen keskiajalle ajoittuvaa hylkylöytöä, joten Hanneke Vromen aluksen löytyminen olisi keskiajan tutkimuksellemme erittäin merkittävä lisä. Alus on ollut keskiajan mittakaavassa todella suuri ja se on edustanut uutta laivanrakennustekniikkaa. Tästäkin syystä löytö olisi erityisen mielenkiintoinen.

Raaseporin Jussarö on ollut merkittävien purjehdusreittien varrella jo vuosisatojen ajan. Sen sivuitse kulki jo keskiajalla väylä, joka johti Raaseporin linnalle. Jussarön aluetta voidaan hyvällä syyllä sanoa laivaloukuksi. Karikkoiset vedet ovat riskejä merenkulun turvallisuudelle ja alueella on tapahtunut lukuisia haaksirikkoja. Siten myös laivanhylkyjä ja niiden osia löytyy alueelta useita. Museovirasto on tutkinut esimerkiksi ns. Jussarö II -hylkyä jo 1970-luvulla, ja siten alue on myös osa Suomen meriarkeologian historiaa.

Yksi tunnetuimpia Raaseporin vesialueella tapahtuneista merionnettomuuksista on laivuri Hanneke Vromen aluksen haaksirikko marraskuisessa myrskyssä vuonna 1468. Alus oli matkalla Lyypekistä Tallinnaan mukanaan noin 200 henkeä sekä arvokas lasti, johon kuului mm. kalliita kankaita, hunajaa, vaatteita, reininguldeneita, koruja ja jopa muutamia suurikokoisia maalauksia. Haaksirikko oli aikansa suurimpia merionnettomuuksia Itämerellä. Tapahtuma muutti keskiajan merenkulun lainsäädäntöä niin, että purjehduskautta lyhennettiin vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi.

Lisätietoja:
Intendentti Minna Koivikko, puh. 0295 33 6215, minna.koivikko@museovirasto.fi

Lehdistökuvat

Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Julkaistaessa on mainittava valokuvaajan nimi. Muu käyttö on kielletty.
Klikkaa kuvaa niin saat sen ladattavaksi.
Laivaloukkuna Jussaro1
Minna Koivikko kommunikoi sukeltajien kanssa langattoman puhelimen avulla. Kuva: Päivi Jantunen, Museovirasto.

Laivaloukkuna Jussaro2
Näytteenottopaikka dokumentoidaan ja merkitään ennen ajoitusnäytteen sahaamista. Kuva: Minna Koivikko, Museovirasto.

Jussarö-2Sukellustukialus Maijalla valmistaudutaan sukellukseen. Taustalla näkyy Sundharunin majakka. Kuva: Niko Anttiroiko, Museovirasto
Jussarö-4Hylynosan nosto dendrokronologisen ajoitusnäytteen ottamista varten. Kuva: Niko Anttiroiko, Museovirasto
Jussarö-1Kuvaaja Jesse Jokinen nousee pintaan vedenalaiskameran kanssa. Kuva: Niko Anttiroiko, Museovirasto
Jussarö-63D-mallinnus yhdestä Jussarön alueen toistaiseksi tunnistamattomista hylkykohteista. Dendrokronologisen ajoitusnäytteen perusteella kuvan hylky ajoittuu 1700-luvulle. Kuva: Niko Anttiroiko ja Riikka Alvik, Museovirasto


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 18.4.2017
© Museovirasto