Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Ohjeet

Rakennusten entistämisavustukset

Mitä avustuksilla tavoitellaan?
Kuka voi hakea avustusta?  
Millaisiin kohteisiin avustusta voi hakea?
Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea?
Miten avustusta haetaan?
Avustuksen suuruus
Kuka ei voi hakea avustusta?
Mihin tarkoitukseen avustusta ei myönnetä?
Avustushakemusten käsittely
Millä perusteella hakemuksia arvioidaan?
Toimenpiteet myönteisen päätöksen jälkeen


Mitä avustuksilla tavoitellaan?
Avustuksen tavoitteena on rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen tai muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen.

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojelun kohteita voivat olla rakennukset, rakennelmat, rakennusryhmät tai rakennetut alueet, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta.

Lakiin on kirjattu, että rakennuksen merkittävyyttä arvioidaan seuraavilla perusteilla: harvinaisuus tai ainutlaatuisuus, historiallinen tyypillisyys alueelle, aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus), alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys), merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus); tai näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus).


Kuka voi hakea avustusta?
Avustusta voidaan myöntää sellaisille yksityishenkilöille ja yhteisöille, jotka ovat kohteiden omistajia. Kunnat voivat hakea avustusta vain, jos kohde on suojeltu lailla kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta (572/64), rakennussuojelulailla (60/1985) tai lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010).


Millaisiin kohteisiin avustusta voi hakea?
Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti seuraaviin kohteisiin:
• Rakennuksiin, joita koskee lakiin perustuva suojelumääräys.
• Muihin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tai muuten merkittäviin kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää erityistä kulttuuri- ja rakennushistoriallista asiantuntemusta ja osaamista
• Avustusta ei myönnetä valtion omistamiin rakennuksiin.


Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea?
Avustusta myönnetään seuraaviin tarkoituksiin:
• Säilyttävään ja palauttavaan korjaamiseen, jolla edistetään rakennuksen ja sen kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä tai vahvistumista.
• Erityistä asiantuntemusta ja osaamista vaativiin toimenpiteisiin, myös restauroinnin ja rakennuskonservoinnin osaamista lisääviin ja hyviä malleja tuottaviin korjauksiin.             
• Säilyttävää korjaamista edistävien restaurointi- ja korjaussuunnitelmien ja selvitysten laatimiseen.
• Toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten tai käsityövaltaisten rakennustapojen säilymistä sekä kulttuurihistoriallisiin kohteisiin soveltuvien korjausmenetelmien ja -materiaalien tuntemisen lisääntymistä.

Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi:
• Rakenteiden säilyttävä korjaaminen kuten hirsirungon kengitys tai tiili- ja kivirakenteiden korjaaminen. 
• Alkuperäisen ulkovuorauksen, ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostaminen tai palauttaminen, jos sillä edistetään rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon vahvistumista.
• Ulkorappauksen korjaaminen.
• Ulkomaalaus kalkkimaalilla, pellavaöljymaalilla, keittomaalilla tai muulla kohteen maalaushistoriaan kuuluvalla perinteisellä maalityypillä.
• Perinteisen puukatteen uusiminen tai kunnostaminen: pärekatteet, tuohi-malkakatteet.
• Palapelti- ja suoran saumapeltikatteen kunnostaminen tai uusiminen vastaavan kaltaisena katteena mikäli kate on korjauskelvoton. Uusimisen välttämättömyys tulee ilmetä hakemuksessa.
• Savi- tai betonitiilikatteen kunnostaminen tai uusiminen vastaavan kaltaisena katteena mikäli kate on korjauskelvoton. Uusimisen välttämättömyys tulee ilmetä hakemuksessa.
• Kolmiorimahuopakatteen kunnostaminen tai uusiminen vastaavan kaltaisena katteena mikäli kate on korjauskelvoton. Uusimisen välttämättömyys tulee ilmetä hakemuksessa.
• Rakennuksen alkuperäisten, erityisen vanhojen tai harvinaisten uunien kunnostaminen.
• Historiallisesti merkittävien sisätilojen pintojen ja rakennusosien konservointi: koristemaalaukset ja tapetit.
• Säilyttävää korjaamista edistävät selvitykset ja suunnitelmat kuten väritutkimus, rakennushistoriaselvitys, konservointisuunnitelma.
Näiden esimerkkien lisäksi avustetaan myös muita restaurointi- ja konservointitoimenpiteitä.


Miten avustusta haetaan?
Avustusta voi hakea vain Museoviraston ilmoittamana hakuaikana. Hakuilmoitus julkaistaan Museoviraston verkkosivuilla.
Avustushakemuksen tulee olla perillä Museoviraston ilmoittamaan määräaikaan mennessä, myöhässä saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon.

Museovirasto on ottanut käyttöön sähköisen valtionavustusten hakujärjestelmän (asiointipalvelu), jonka kautta avustukset haetaan ja hallinnoidaan kokonaisuudessaan. Hakemukset lähetetään Museovirastoon sähköisen asiointipalvelun kautta.

Ohjeita verkkoasiointiin

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta Museovirastolle. Museovirasto lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Mikäli hakija ei voi hakea avustusta sähköisesti, vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää postitse tai tuoda Museovirastoon.

Hakemuksen tulee sisältää
• hakijan tiedot (nimi ja osoite, sähköposti ja puhelinnumero sekä pankkitili IBAN muodossa)
• kuvaus kohteesta ja sen historiasta sekä korjaustarpeesta
• hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
• suunnitelma, josta käyvät ilmi hankkeen toimijat sekä milloin ja miten restaurointityöt tehdään

Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Museoviraston kirjaamossa haun viimeisenä päivänä klo 15.00 mennessä. Museoviraston postiosoite on Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki.

Jos vapaamuotoinen hakemus halutaan toimittaa sähköisesti, se tulee lähettää osoitteeseen kirjaamo@museovirasto.fi haun viimeiseen päivään klo 15.00 mennessä.


Avustuksen suuruus
Tuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti.

Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi hankkeen kokonaiskustannuksista. Yleensä rakennusten entistämisavustus on noin 1/3 hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Vailla käyttöä olevat rakennukset tai erilliset kulttuuriympäristön kannalta merkittävät rakennukset tai rakennelmat voivat saada suhteessa suurempaa avustusta kuin käytössä olevat asuinrakennukset. Avustuksen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista voi joka tapauksessa olla korkeintaan 50 %.


Kuka ei voi hakea?
• Valtio ja valtion hallinnoimat toimijat
• Kunnat muihin kuin lakisuojelukohteisiin
• Seurakunnat kirkkolain alaisiin kohteisiin
• Yhteisöt, jotka ovat oikeutettuja hakemaan seuraintaloavustusta Kotiseutuliiton kautta
• Muut toimijat kuin kohteen omistajat

Kunnan, yhdistyksen tai säätiön omistuksessa olevat lakisääteisen valtionosuuden ulkopuolella olevat museot voivat hakea Museovirastosta avustusta museoiden hankkeisiin.

Lisätietoa museoille suunnatuista avustuksista 


Mihin tarkoitukseen avustusta ei myönnetä?
Avustusta ei myönnetä toimenpiteisiin, jotka vähentävät rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa, tai toimenpiteisiin, jotka saattavat olla perusteltuja, mutta vastaavat uudisrakentamista (rekonstruktio, rakennuksen siirto).

Avustusta ei myöskään myönnetä toimenpiteisiin, jotka ovat luonteeltaan perusparannusta, peruskorjaamista, vuosikorjauksia, esimerkiksi:
• Salaojat, hulevesijärjestelmät ja routasuojat
• Lisälämmöneristäminen
• Ulkovuorauksen uusiminen
• Ulkorappauksen uusiminen
• Julkisivujen maalaaminen muulla kuin perinteisellä maalityypillä
• Ikkunoiden tai ovien uusiminen
• Muotopelti- tai lukkosaumapeltikatteen tekeminen
• Palahuopakatteen tekeminen
• Pinnoitetun peltikatteen tekeminen
• Katemateriaalin vaihtaminen, ellei se perustu rakennushistoriaselvitykseen
• Uusien tai siirrettyjen uunien pystyttäminen
• Sisäovien uusiminen
• Sisäpintojen levyttäminen
• Teknisten järjestelmien kunnostaminen tai uusiminen (vesijohto, viemäri, sähköt yms.)


Avustushakemusten käsittely
Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut asiakirjat. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman täydelliset hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi.

Hakemusasiakirjan lähettäjälle ilmoitetaan, miten asiakirjaa on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Museoviraston avustuspäätös valmistellaan Kulttuuriympäristöpalvelut-osastolla. Päätösten valmistelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kaikista hakemuksista annetaan hakijalle päätös, johon voi vaatia oikaisua Museovirastolta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Avustushakemusten käsittelyssä noudatetaan Museoviraston 16.3.2015 hyväksymää valtionavustusten menettelytapaohjetta.

Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti sähköisessä asiointipalvelussa. Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.


Millä perusteella hakemuksia arvioidaan?
Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Avustettavuus määräytyy kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen sekä esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja hankkeen laadun tuloksena.
Hankkeen avustettavuutta arvioidessa käytetään arviointiperusteina edellä tässä oppaassa olevia kohteiden sekä avustettavien toimenpiteiden määritelmiä. Koska ensisijaisesti avustetaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojeltuja rakennuksia, ei esimerkiksi kaavasuojelu, tai rakennuksen sijainti rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella tai sisältyminen kulttuuriympäristön inventointiluetteloon suoraan merkitse avustuksen saamista. Kaikissa tapauksissa on suunniteltujen toimenpiteiden oltava hakuoppaan ehtojen mukaisia.

Jokaisella hakemuksella on vähintään yksi arvioija. Hakemusten laadullisessa arvioinnissa (ns. vertaisarviointi) kiinnitetään huomioita seuraaviin tekijöihin:

Kohteen arvo
• Valtakunnan tasolla merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on kiitettävä; lailla tai asetuksella suojeltu kohde; "kärkihanke"; "uniikki kohde"
• Valtakunnan tasolla merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä; lailla tai asetuksella suojeltu kohde; "uniikki kohde"
• Kohteella on maakunnallista merkitystä, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä tai tyydyttävä
• Kohteella on maakunnallista tai paikallista tunnettuutta, kohteen merkitys ja edustavuus on hyvä tai tyydyttävä
• Kohteella ei ole merkittävyyttä ja/tai lähde- ja dokumentaatioarvoa, tai niitä ei pystytä hakemuksen perusteella määrittämään

Hankkeen vaikutus kohteen säilymiseen
• Välttämättömät, kiireelliset ja kohdennetut kohteen tuhoutumiselta pelastavat toimenpiteet ja toimet, jotka ovat osa esimerkillistä hoitojatkumoa
• Toimenpiteet, joilla pysäytetään tai poistetaan säilymiseen vaikuttavia uhkia ja/tai torjutaan äkillisiä muutoksia ja/tai ehkäistään vaurioitumista ennalta ja toimet, jotka ovat osa hyvää säästävän restauroinnin jatkumoa
• Toimenpiteet, joilla säilytetään tai perustellusti palautetaan kohteen historialliset arvot tai parannetaan kohteen säilymistä sellaisenaan
• Toimenpiteet, joilla lisätään kohteen käyttöarvoa
• Toimenpiteet, jotka uhkaavat tai vähentävät kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja

Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Perinnettä elvyttävät tai säilyttävät tekijät
• Sosiaalinen ja alueellinen vaikuttavuus
• Taloudellinen vaikuttavuus (esim. työllistävä / työpaikkoja varmistava vaikutus)

Hankkeen toteutustapa
• Esimerkillisesti suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke
• Hyvin suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke
• Hanke on keskeisten materiaali-, palkkio- ja palkkakulujen osalta hyväksyttävissä pienistä puutteista huolimatta
• Vaillinaisesti suunniteltu, valmistelu ja budjetoitu hanke
• Hankkeella ei ole kunnollista suunnitelmaa ja/tai budjettia

Hakemukset arvioidaan näillä perusteilla hankkeiden tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen.


Toimenpiteet myönteisen päätöksen jälkeen 
Avustuksen käytön valvonta
Museovirasto nimeää avustuspäätöksessä kohteelle valvojan. Avustuksen saajan tulee olla yhteydessä avustuspäätöksessä nimettyyn valvojaan ennen töiden aloittamista. Valvoja tarkastaa suunnitelmat ja lisäohjeet sekä antaa luvan töiden aloittamiselle.

Työn valmistuttua tulee olla uudelleen yhteydessä valvojaan, jonka kanssa sovitaan lopputarkastuksesta. Valvoja tarkastaa työt niiden valmistuttua.

Myönnettyä avustusta ei voi maksaa avustuksensaajalle ilman valvojan töiden hyväksyntää ja lopputarkastusta.

Avustuksen maksatus
Museovirasto maksaa avustuksen yhdessä erässä sen jälkeen, kun avustuspäätöksessä mainitut työt ovat valmiit, valvoja on ne hyväksynyt ja avustuksen saaja on toimittanut Museovirastoon selvityksen avustuksen käytöstä sekä maksatuspyynnön.

Museoviraston myöntämän valtionavustuksen käytöstä tehdään selvitys, joka tulee toimittaa Museovirastoon avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä. Selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointiliittymässä.

Avustusta maksetaan avustuspäätöksessä ilmoitetun summan verran kuitenkin enintään 50 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista, mikäli hanke toteutuu hakuvaiheessa esitettyä pienemmin kustannuksin.

Selvityksen liitteenä tulee olla tilintarkastajan lausunto avustuksen käyttämisestä siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Tilintarkastajan lausunto pyydetään vain niiltä avustuksen saajilta, joilta tilintarkastuslaki edellyttää auktorisoidun tilintarkastajan tarkastamaa tilinpäätöstä. Lausunto pyydetään silloin kun avustuksen määrä on vähintään 40 000 euroa. Auktorisoitu tilintarkastaja edellytetään, jos päättyneellä tai sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enemmän kuin yksi seuraavista kokorajoista
• Taseen loppusumma 100 000 euroa
• Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 200 000 euroa
• Palveluksessa keskimäärin kolme henkilöä

Hankkeen kuitteja ja muita tositteita ei liitetä selvitykseen, vaan ne tulee säilyttää hyvää kirjanpitotapaa noudattaen avustuksensaajan hallussa kuusi vuotta. Museovirasto tekee tarkastuksia ja pyytää kuitteja tarvittaessa. 

Selvityksen lisäksi avustuksen saajan tulee tehdä maksatuspyyntö, joka tehdään asiointiliittymässä.

Tutustu myös kohtaan avustuksen käyttöä koskevat määräykset. 

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 13.9.2017
© Museovirasto