Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Ohjeet

Muinaisjäännösalueiden hoitoavustukset

Mitä avustuksilla tavoitellaan?
Kuka voi hakea avustusta?  
Millaisiin kohteisiin avustusta voi hakea?
Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea?
Miten avustusta haetaan?
Avustuksen suuruus
Kuka ei voi hakea avustusta?
Mihin tarkoitukseen avustusta ei myönnetä?
Avustushakemusten käsittely
Millä perusteella hakemuksia arvioidaan?
Toimenpiteet myönteisen päätöksen jälkeen


Mitä avustuksilla tavoitellaan? 
Avustusten tavoitteena on edistää kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä ja tunnistamista tukemalla alueiden maisemanhoitoa ja kohteiden merkitsemistä.


Kuka voi hakea avustusta?
• Yksityishenkilö
• Oikeustoimikelpoinen yhteisö, ei kuitenkaan valtio
Avustusta ei myönnetä valtion maalla sijaitsevien muinaisjäännösalueiden hoitoon.


Millaisiin kohteisiin avustusta voi hakea?
Avustukset kohdennetaan muinaismuistolain (295/1963) mukaisiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin.

Muinaismuistolain (295/1963) mukaan kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muistoina Suomen asutuksesta ja historiasta. Kiinteiden muinaisjäännösten tyypit on lueteltu laissa ja niitä ovat mm. erilaiset maa- ja kivikummut, röykkiöt, pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, uhrilähteet ja uhrikivet, linnavuoret, asumusten jäännökset sekä linnat ja muiden huomattavien rakennusten rauniot. Museoviraston ylläpitämästä Muinaisjäännösrekisteristä löytyy tiedot Suomen kiinteistä, muinaismuistolain rauhoittamista muinaisjäännöksistä. Museovirasto määrittelee viime kädessä muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajat.


Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea?
Muinaisjäännöksen säilymistä parantaviin toimenpiteisiin:
• Kasvillisuuden sekä puuston käsittely ja muu maiseman hoito
• Muinaisjäännösalueen kulumisen ehkäisy
• Muinaisjäännöksen suoja- ja tukirakenteiden tekeminen

Muinaisjäännöksen saavutettavuuden parantamiseen ja hoidon suunnitteluun liittyviin toimenpiteisiin:
• Muinaisjäännösten merkintä
• Kävijäinfrastruktuurin rakentaminen sisältäen polut, portaat, sillat ja informaatiojärjestelmät sekä muu saavutettavuuden parantaminen (ei liikennemerkkejä)
• Hoidon toimenpiteiden toteuttamiseen olennaisesti liittyvät tutkimukset, esimerkiksi luontokartoituksen tekeminen sekä muinaisjäännösalueen dokumentointi
• Muinaisjäännösalueen hoitosuunnitelman teettäminen


Miten avustusta haetaan?
Avustusta voi hakea vain Museoviraston ilmoittamana hakuaikana. Hakuilmoitus julkaistaan Museoviraston verkkosivuilla.

Avustushakemuksen tulee olla perillä Museoviraston ilmoittamaan määräaikaan mennessä, myöhässä saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon.

Museovirasto on ottanut käyttöön sähköisen valtionavustusten hakujärjestelmän (asiointipalvelu), jonka kautta avustukset haetaan ja hallinnoidaan kokonaisuudessaan. Hakemukset lähetetään Museovirastoon sähköisen asiointipalvelun kautta.

Ohjeita verkkoasiointiin

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta Museovirastolle. Museovirasto lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Mikäli hakija ei voi hakea avustusta sähköisesti, vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää postitse tai tuoda Museovirastoon.

Hakemuksen tulee sisältää
• Hakijan tiedot (nimi ja osoite, sähköposti ja puhelinnumero sekä pankkitili IBAN muodossa)
• Muinaisjäännöksen kohdetunnus sekä kuvaus kohteesta ja sen historiasta
• Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
• Suunnitelma, josta käyvät ilmi hankkeen toimijat sekä milloin ja miten toimenpiteet tehdään

Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Museoviraston kirjaamossa haun viimeisenä päivänä klo 15.00 mennessä. Museoviraston postiosoite on Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki.

Jos vapaamuotoinen hakemus halutaan toimittaa sähköisesti, se tulee lähettää osoitteeseen kirjaamo@museovirasto.fi haun viimeiseen päivään klo 15.00 mennessä.


Avustuksen suuruus
Kohteen säilyminen kulttuuriympäristössä perustuu omistajan omaehtoiseen toimintaan. Myönnettävä avustus voi aina olla vain osa hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.

Vuonna 2018 avustuksen osuus hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista voi olla korkeintaan 90 % avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista menoista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää. Hyväksyttävät menot määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.


Kuka ei voi hakea? 
Avustusta ei myönnetä valtion maalla sijaitsevien muinaisjäännösalueiden hoitoon.

Avustuksia ei myönnetä hankkeisiin, joihin voi saada avustusta Maaseutuvirastosta, alueellisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä tai Museoviraston muista avustuksista.


Mihin tarkoitukseen avustusta ei myönnetä?
• Toimenpiteisiin, jotka vähentävät kohteen historiallista arvoa. Tällaisia ovat esimerkiksi kaikki kohteen ominaispiirteitä tai luonnetta muuttavat toimenpiteet.
• Kaivaustutkimuksiin muinaisjäännösalueilla
• Muinaismuistolailla rauhoitettuihin hylkyihin kohdistuviin toimenpiteisiin.
• Julkaisuihin (esitteet, kirjat, e-julkaisut)
• Työssä käytettävien koneiden, laitteiden, työkalujen tai varusteiden (esim. telineet ja katokset) hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin, ei myöskään sivukuluihin kuten matkakuluihin tai sähkölaskuihin, ellei avustuspäätöksessä niitä erikseen mainita.
• Talkootyön tai oman työn laskennallisiin kustannuksiin


Avustushakemusten käsittely
Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut asiakirjat. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman täydelliset hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi.

Hakemusasiakirjan lähettäjälle ilmoitetaan, miten asiakirjaa on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

Museoviraston avustuspäätös valmistellaan Kulttuuriympäristöpalvelut-osastolla. Päätösten valmistelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kaikista hakemuksista annetaan hakijalle päätös, johon voi vaatia oikaisua Museovirastolta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Avustushakemusten käsittelyssä noudatetaan Museoviraston 16.3.2015 hyväksymää valtionavustusten menettelytapaohjetta.

Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti sähköisessä asiointipalvelussa. Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.


Millä perusteella hakemuksia arvioidaan?
Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Avustettavuus määräytyy kohteen historiallisten arvojen sekä esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja hankkeen laadun arvioinnin tuloksena.

Jokaisella hakemuksella on vähintään yksi arvioija. Hakemusten laadullisessa arvioinnissa (ns. vertaisarviointi) kiinnitetään huomioita seuraaviin tekijöihin: 

Kohteen arvo
• Valtakunnan tasolla merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on kiitettävä
• Valtakunnan tasolla merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä
• Kohteella on maakunnallista merkitystä, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä tai tyydyttävä
• Kohteella on maakunnallista tai paikallista tunnettuutta, kohteen merkitys ja edustavuus on hyvä tai tyydyttävä
• Kohteella ei ole merkittävyyttä ja/tai lähde- ja dokumentaatioarvoa, tai niitä ei pystytä hakemuksen perusteella määrittämään

Hankkeen vaikutus kohteen säilymiseen
• Toimenpiteet, joilla pysäytetään tai poistetaan säilymiseen vaikuttavia uhkia ja/tai torjutaan äkillisiä muutoksia ja/tai ehkäistään vaurioitumista ennalta
• Toimenpiteet, joilla parannetaan kohteen saavutettavuutta ja näkyvyyttä
• Toimenpiteet, joilla parannetaan kohteen säilymistä sellaisenaan
• Toimenpiteet, joilla parannetaan kohteen ympäristöä säilymisen turvaamiseksi

Hankkeen toteutustapa
• Esimerkillisesti suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke
• Hyvin suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke
• Hanke on keskeisten materiaali-, palkkio- ja palkkakulujen osalta hyväksyttävissä pienistä puutteista huolimatta
• Vaillinaisesti suunniteltu, valmistelu ja budjetoitu hanke
• Hankkeella ei ole kunnollista suunnitelmaa ja/tai budjettia

Lisäksi arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota hankkeen
• Taloudelliseen vaikuttavuuteen (esim. työllistävä / työpaikkoja varmistava vaikutus)
• Sosiaaliseen vaikuttavuuteen (esim. yhteisöllisyys)
• Perinnettä elvyttäviin tai säilyttäviin tekijöihin (esim. töiden dokumentointi tai koulutus)

Hakemukset arvioidaan näillä perusteilla hankkeiden tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen.


Toimenpiteet myönteisen päätöksen jälkeen 
Avustuksen käytön valvonta
Museovirasto nimeää avustuspäätöksessä kohteelle valvojan. Avustuksen saajan tulee olla yhteydessä avustuspäätöksessä nimettyyn valvojaan ennen töiden aloittamista. Valvoja tarkastaa suunnitelmat ja lisäohjeet sekä antaa luvan töiden aloittamiselle.

Työn valmistuttua tulee olla uudelleen yhteydessä valvojaan, jonka kanssa sovitaan lopputarkastuksesta. Valvoja tarkastaa työt niiden valmistuttua.

Myönnettyä avustusta ei voi maksaa avustuksensaajalle ilman valvojan töiden hyväksyntää ja lopputarkastusta.

Avustuksen maksatus
Museovirasto maksaa avustuksen yhdessä erässä sen jälkeen, kun avustuspäätöksessä mainitut työt ovat valmiit, valvoja on ne hyväksynyt ja avustuksen saaja on toimittanut Museovirastoon selvityksen avustuksen käytöstä sekä maksatuspyynnön.

Museoviraston myöntämän valtionavustuksen käytöstä tehdään selvitys, joka tulee toimittaa Museovirastoon avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä. Selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointiliittymässä.

Avustusta maksetaan avustuspäätöksessä ilmoitetun summan verran kuitenkin enintään 90 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista, mikäli hanke toteutuu hakuvaiheessa esitettyä pienemmin kustannuksin.

Hankkeen kuitteja ja muita tositteita ei liitetä selvitykseen, vaan ne tulee säilyttää hyvää kirjanpitotapaa noudattaen avustuksensaajan hallussa kuusi vuotta. Museovirasto tekee tarkastuksia ja pyytää kuitteja tarvittaessa. 

Selvityksen lisäksi avustuksen saajan tulee tehdä maksatuspyyntö, joka tehdään asiointiliittymässä.

Tutustu myös kohtaan avustuksen käyttöä koskevat määräykset

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 13.9.2017
© Museovirasto