Usein kysyttyä entistämisavustuksista

 

Talomme on suojelukohde, voiko siihen saada jotain avustusta?

Rakennuksenne suojelutilanne selviää parhaiten ottamalla yhteyttä kuntanne rakennustarkastajaan tai kaavoitusviranomaisiin.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämistä ja korjaamista varten voi saada avustusta joko Museovirastolta tai alueellisilta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY:t). Museoviraston entistämisavustus on tarkoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien rakennusten restaurointiin ja konservointiin sekä kunnostuksiin, jotka edellyttävät antikvaarista asiantuntemusta. ELY-keskusten avustus on suunnattu korjauksiin, joilla edistetään rakennuksen säilymistä.
 

Talomme on määritelty arvokkaaksi, vaikuttaako se avustuksen saamiseen?

Avustuksen saamiselle on eduksi, jos kohde sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa ympäristössä tai valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.

Näiden kohteiden listauksen voi tarkistaa seuraavista lähteistä:

• Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on otettu käyttöön 1.1.2010, www.rky.fi

• Maisema-aluetyöryhmän mietintö I-II. Arvokkaat maisema-alueet, osa II esittelee 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ympäristöministeriö.

Avustuspäätökseen vaikuttaa myös, jos rakennus on arvioitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäväksi jossain muussa kulttuurihistoriallisessa inventoinnissa. Lisätietoja alueellanne toteutetuista inventoinneista löytyy esimerkiksi kirjastoista ja maakuntamuseoista, joiden rakennustutkijat osaavat neuvoa myös rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon määrittelyssä.

Koska kaavasuojelu tai inventoinnit eivät välttämättä kata esimerkiksi maaseudun rakennuskantaa, tapahtuu lopullinen arviointi aina hakemustietojen ja valokuvien perusteella. Kaikki hakemukset käsitellään Museoviraston ja maakuntamuseoiden asiantuntijoiden yhteistyöllä.

Kuka voi hoitaa muinaisjäännöstä?

Muinaismuistolain (295/2963) mukaan muinaisjäännöstä voi hoitaa Museovirasto tai taho, jolle Museovirasto on luovuttanut vastaanottajan suostumuksella muinaisjäännöksen hoidon. Jos hoidon vastaanottaja ei itse omista maata, jolla muinaisjäännös on, Museovirasto edellyttää, että hoitamisesta on maanomistajan kanssa sovittu.

Millaiselle muinaisjäännösalueelle avustusta voi saada?

Tukea myönnetään muinaismuistolain (295/1963) mukaisten kiinteiden muinaisjäännösten hoitoon. Tuki kohdentuu muinaismuistolain perusteella muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen muodostamalle kokonaisuudelle. Museovirasto määrittelee viime kädessä muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajat.

Miten saa tietoa muinaisjäännöksistä, joihin voi hakea avustusta?

Tietoa muinaisjäännöksistä saa Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä, mitä voi selata Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa Museoviraston verkkosivuilla http://www.nba.fi/. Tietoa jo hoidetuista muinaisjäännöksistä ja esimerkkejä muinaisjäännösten hoitosuunnitelmista löytyy Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa olevasta Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösten hoitorekisteristä.

Voiko kuka tahansa saada avustusta?

Entistämisavustus on tarkoitettu pääasiassa yksityishenkilöille ja yhteisöille. Kunnat voivat saada avustusta vain  rakennussuojelulailla tai lailla rakennusperinnön suojelemisesta suojeltuihin rakennuksiin ja muinaismuistolailla rauhoitettuihin kiinteisiin muinaisjäännöksiin.  Suurien taloyhtiöiden katsotaan yleensä kykenevän keräämään korjausrahastoa osakkailta, mutta esimerkiksi poikkeuksellisen hienot porraskäytävät voivat saada avustusta sisäpintojen konservointiin.

Kuinka vanha talon pitää olla?

Tarkkaa vuosirajaa ei ole määritelty. Pääosa avustuskohteista on 1800-luvulta, mutta viime vuosina avustuskohteiden joukossa on ollut myös II maailmansodan jälkeen valmistuneita rakennuksia.
 

Millaisiin korjaustöihin avustusta voi saada?

Korjaustöiden tulee olla luonteeltaan restauroivia tai konservoivia. Restaurointi on korjausta, joka tähtää rakennuksen tai rakennetun ympäristön antikvaaristen ja arkkitehtonisten arvojen ylläpitämiseen. Restauroinnin yhteydessä alkuperäisiä rakennusosia ja rakenteita säilytetään mahdollisimman paljon ja työt tehdään käyttäen alkuperäistä vastaavia materiaaleja ja rakennustapoja. Konservoivilla toimenpiteillä puolestaan tarkoitetaan olemassa olevien pintojen säilymisen turvaamista esimerkiksi suojaamalla, puhdistamalla, ehkäisemällä vaurioitumista tai kiinnittämällä maalipintoja ja värejä.

Avustettavien korjaustöiden periaatteet käyvät ilmi Museoviraston julkaisemista Korjauskorteista. Korjauskortisto on muutenkin hyvä perushankinta jokaiselle vanhan talon omistajalle. Korjauskortteja saa ostaa yksittäin tai pakettina Kansallismuseon museokaupasta tai RT-rakennuskirjakaupoista. Niitä voi myös tilata Museovirastosta kirjatilaus@nba.fi, p. 040 128 6465 tai 040 128 6472. Kortisto on luettavissa osoitteessa http://www.nba.fi/fi/korjauskortit.

Millaisiin muinaisjäännösten hoitotoimenpiteisiin avustusta voi saada?

Avustusta myönnetään muinaisjäännöksen hoitoon ja kunnossapitoon olennaisesti liittyville toimenpiteille. Näitä toimenpiteitä ovat mm. kasvillisuuden sekä puuston käsittely ja muu maiseman hoito, muinaisjäännöksen suoja- ja tukirakenteiden tekeminen sekä muinaisjäännösalueen kulumisen ehkäisy. Lisäksi avustettaviin toimenpiteisiin voi sisältyä esimerkiksi, muinaisjäännösten merkintä, erilaiset saavutettavuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet, muinaisjäännöksen rakenteiden kunnostaminen ja hoitosuunnitelman teettäminen.

Eikö avustusta voisi saada heti?

Avustus jaetaan kerran vuodessa. Seuraava hakuaika umpeutuu ensi lokakuun lopussa. Päätökset tehdään seuraavan vuoden maalis-huhtikuussa. Entistämisavustusta ei makseta takautuvasti jo tehdyistä tai aloitetuista töistä, koska Museovirasto haluaa valvoa töitä ja antaa ohjeita korjaustavoista ja käytettävistä materiaaleista. Korjaustyöt on joka tapauksessa yleensä viisasta tehdä vaiheittain.
 

Mihin sitoutuu, jos avustuksen saa?

Avustuksen saaja sitoutuu noudattamaan korjaustyössä Museoviraston ohjeita. Jokaiselle avustuskohteelle nimetään valvoja, johon on oltava yhteydessä ennen töiden aloittamista, työn aikana ja korjaustöiden valmistuttua. Valvojan kanssa sovitaan yksityiskohtaisemmin käytettävistä materiaaleista ja korjaustavoista. Valvojat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan käymään kohteissa paikan päällä, mutta matkakustannusten vuoksi neuvonta täytyy toisinaan tehdä vain puhelimitse. Valvojat ovat joko Museoviraston tai maakuntamuseoiden asiantuntijoita. Valvojalta voi kysyä muutakin korjaamiseen liittyvää!
 

Miten avustus maksetaan?

Enintään 5000 euron avustus voidaan maksaa jo ennen töiden aloittamista valvojan hyväksyttyä korjaussuunnitelmat. Yli 5000 euron avustuksesta maksetaan korkeintaan 70 % ennen hankkeen alkua ja loput tilityksen jälkeen. Tilityksessä Museovirastoon toimitetaan kuitit maksetuista laskuista, valokuvia ja selostus tehdyistä korjaustöistä. Hyväksyttäviä kuluja ovat työpalkat työnantajakuluineen, urakkapalkkiot ja materiaalikulut sekä kohtuullinen osuus talkookuluista. Omaa työpanosta, omia materiaaleja ja matkakuluja ei hyväksytä. Uutta avustusta voi saada vasta kun edellinen avustus on tilitetty hyväksyttävästi.

Avustus on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi myöntövuonna. Perustellusta syystä tilitystä voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. Myös avustuksen käyttötarkoitus voidaan vaihtaa, mikäli valvoja katsoo muutoksen aiheelliseksi. Kaikista näistä muutoksista on tehtävä kirjallinen anomus Museovirastoon.