Rahakammion kuukauden esine

Vuonna 1800 tai 1801 Prahan keisarillisessa rahapajassa työskennellyt mitalitaiteilija Antonin Guillemard (1747–1812) kaiversi mitalin yksityishenkilöstä nimeltä Gustaf Mauritz Armfelt (1757–1814), jota mitalin etusivulla luonnehditaan vain sanalla svec(us), ”ruotsalainen”. Belgissa syntynyt Guillemard muistetaan nykyään parhaiten Mozart-mitalistaan. Armfelt-mitalin etusivun leimasin on tallessa Prahan kaupunginmuseossa.

Tarvasjoella syntynyt Armfelt oli saavuttanut mainetta Euroopan seurapiireissä toimiessaan 1790-luvun alussa Ruotsin lähettiläänä Napolissa ja myöhemmin Wienissä. Hän erosi Ruotsin palveluksesta 1811 ja siirtyi Venäjän alaiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan, jonka asioiden järjestämisessä hänellä muutaman jäljellä olevan elinvuotensa aikana tuli olemaan merkittävä rooli.

Mitalin etusivulla on myös hänen 44. ikävuoteensa viittaavat sanat aet(atis) ann(is) in XLIIII, joita täydentää takasivulla mainittu syntymäaika calendis aprilis (1. huhtikuuta). Tällä perusteella on oletettu, että mitali olisi lyöty Armfeltin 44-vuotispäivän kunniaksi 1801, mutta todennäköisempää on, että se on valmistunut jo edellisen vuoden aikana eli hänen 44:llä ikävuodellaan. Joka tapauksessa mitalin aiheena on suurempi tapahtuma hänen elämässään kuin jokin syntymäpäivä: hänet oli rehabilitoitu marraskuussa 1799, sen jälkeen kun hänet viisi vuotta aiemmin oli tuomittu (poissaolevana) kuolemaan maanpetturuudesta. Maanpako päättyi vasta, kun hän syksyllä 1800 sai luvan palata kotimaahan. Tässä yhteydessä hän sai myös vapaaherran arvonsa takaisin. Arvonimen puuttuminen mitalista viittaa siihen, että se on todennäköisesti valmistunut ennen tätä ajankohtaa.

Mitalin takasivun kirjoitus Intaminatis fulget honoribus viittaa suoraan mitalin lyöttämisen syyhyn. Kirjoitus on Horatiuksen oodista (III.2), jonka eräs säkeistö alkaa sanoilla Virtus … intaminatis fulget honoribus, ”Hyve loistaa tahrattoman kunniakkaasti”. Kunniaan liittyy myös takasivun kuva-aihe, joka esittää kolmea seppelettä. Ne on yleensä tulkittu laakeriksi, tammeksi ja palmuksi, viimeksi mainittu kukilla koristettuna. On kuitenkin ilmeistä, että palmun ja kukkien yhdistelmän sijasta kyseessä on ruohoseppele, corona graminea, joka oli muinaisen Rooman korkein sotilaallinen kunnianosoitus. Armfeltin ura sotilaana on jäänyt hänen muun toimintansa varjoon, mutta hänelle itselleen osanotto taisteluihin Suomessa kesällä 1790 ja haavoittuminen, jonka sanotaan myötävaikuttaneen hänen suhteellisen varhaiseen kuolemaansa, oli merkittävä tapahtuma. Roomasta periytyvät myös voittoa symbolisoiva laakeriseppele sekä kansalaishyveisiin viittaava tammenlehväseppele. Seppeleisiin yhdistetty oliivinoksa symbolisoi rauhaa ja viittaa siten oletettavasti Armfeltin toimintaan rauhanneuvottelijana Värälässä 1790.

Rehabilitoinnin tapahtuessa Armfelt eli omalaatuista vaihetta elämässään. Syksystä 1799 alkuvuoteen 1801 hän vietti pitkiä aikoja Kuurinmaan leskiherttuattaren Dorothean ja tämän perheen vieraana suvun palatsissa Prahassa sekä linnoissa Lübichaussa ja Saganissa. Herttuatar oli perinyt hyvin suuren omaisuuden, ja Armfelt sai vastaanottaa monia kallisarvoisia lahjoja. Muotokuvamitali on voinut olla yksi niistä. Koska mitalilla myös oli ilmeisen propagandistinen tarkoitus, on hyvin todennäköistä, että Armfeltilla itsellään oli osuus sen teettämisessä. Mitalista tunnetaan sekä hopeisia että pronssisia kappaleita, mutta sitä tiedetään lyödyn myös kullasta.

 

TT

 

Kirjallisuutta

Jouni Kuurne, Gustaf Mauritz Armfeltin perintö. Museovirasto, Helsinki 2008, s. 142–143.

Tuukka Talvio, Mitalit ja mitalitaide. Museovirasto, Helsinki 2007, s. 36–38.