Rahakammion kuukauden esine

 

Tammikuu 2009

 

Poseidon Suomenlahdella

 

1. Pietari Suuren muotokuva P. H. Müllerin kaivertamassa mitalissa. Hopeaa, 43 mm. (Klikkaa kuva suuremmaksi).   2. Venäjän Itämeren-laivaston perustaminen (1703), takasivu. Tinaa, 45 mm. (Klikkaa kuva suuremmaksi).   3. Alankomaalainen mitali vuodelta 1696, etusivu. Hopeaa, 35 mm. (Klikkaa kuva suuremmaksi).

Ranskassa tuli 1600-luvulla tavaksi lyöttää mitaleita tärkeinä pidetyistä tapahtumista. Näitä olivat kaikenlaiset merkittävät saavutukset, kuten voitot sodissa ja erilaisten instituutioiden perustaminen, sekä toisaalta kuninkaalliset perhetapahtumat. Mitalit muodostivat pitkiä sarjoja, joita kutsuttiin ”metalliseksi historiaksi”. Mitalisarjoja lyötiin pian kaikissa sivistysmaissa. Yhteen tällaiseen sarjaan kuului myös ensimmäinen Suomen nykyiseen alueeseen liittyvä mitali, jonka aiheena oli Kaarle XI:n vierailu Torniossa kesäkuussa 1694. Metallisen historian esikuvina olivat Rooman keisariajan rahat, joissa oli etusivulla hallitsijan muotokuva ja takasivulla hänen hallintonsa saavutuksiin liittyvä aihe. Tuhansina kappaleina säilyneet rahat ovat eräs Rooman valtakunnan kestävimmistä aineellisista muistomerkeistä. Mitalien oli tarkoitus saada sama rooli. Roomassa oli etenkin Hadrianuksen aikana 100-luvun alkupuolella lyöty rahoja, joiden takasivun aiheina olivat hallitsijan ”maakuntamatkat”. Juuri tähän perinteeseen liittyi Tornion vierailua koskeva mitali. Kuninkaallisissa muistomitaleissa on etusivulla normaalisti hallitsijan kuva ja nimi. Takasivulla on joko symbolinen tai kertova kuva ja kehäkirjoituksena jokin lennokas lause. Kokonaisuutta täydentää kuvan alla olevaan leikkeeseen sijoitettu selittävä kirjoitus, joka nimeää mitalin aiheen. Kirjoitukset ovat yleensä latinankieliset. Tämä mitalityyppi on vaikuttanut muistomitalien muotoiluun nykypäivään asti. Tornion vierailun mitalia hieman myöhempiä ovat Pietari Suuren tilaamaan suuren pohjan sodan voittoja esittelevään sarjaan kuuluvat Suomea koskevat mitalit. Tunnettu saksalainen mitalitaiteilija Philipp Heinrich Müller kaiversi Nürnbergissä 1714–16 leimasimet 28 mitalille, jotka lyötiin Moskovassa (kuva 1). Sarjan mitaleista 8 liittyy Suomeen. Alkuperäisinä Müllerin sarjan mitalit ovat nykyään tavattoman harvinaisia. 1700–1800-luvuilla niistä tehtiin kuitenkin muiden kaivertajien jäljentämillä leimasimilla uusintalyöntejä, jotka ovat suhteellisen yleisiä mutta usein hyvin keskinkertaista työtä. Kansallismuseossa on vain kaksi Müllerin alkuperäisillä leimasimilla lyötyä mitalia, joista toinen onneksi on juuri se, jota Suomen kannalta voi pitää koko sarjan kiinnostavimpana. Sen aiheena on Venäjän Itämeren-laivaston perustaminen Pietarin kaupungin perustamisen yhteydessä 1703. Mitalin takasivulle (kuva 2) on kuvattu merenjumala Poseidon, joka matkaa aalloilla eräänlaisten merihevosten (hippokamppien) vetämässä näkinkenkäpurressa. Hänellä on valtikkana kookas kolmikärkinen atrain. Aihe ei ole omaperäinen: Poseidon on kuvattuna myös mm. useissa Ranskan ja Hollannin merimahtia juhlistavissa mitaleissa (kuva 3). Sitäkin pysähdyttävämpi on Itämeren laivaston mitalin kirjoitus: FINNIA ECCE TRIDENTEM, ”Suomi, katso kolmikärkeä”. Siinä kehotetaan maamme hallitsijoita huomaamaan, kuka sen kohtaloista tästä lähin on määräävä. Leikkeessä on kirjoituksena navigatione in mare baltnico stabilita (pitäisi olla ”Baltico”), ”Merenkulku Itämerellä vakiinnutettu”. Tämä oli ensimmäinen mitali, jossa Suomen nimi esiintyy muussa yhteydessä kuin osana hallitsijan arvonimiä. Tarkkasilmäinen lukija voi huomata, että kirjoituksen typografinen muotoilu on hieman outo: osa kirjaimista on tavallista kookkaampia ja ne muodostavat ns. kronogrammin, johon kätkeytyy vuosiluku 1703 (IICCIDM = MDCCIII)   Kirjallisuutta: Tuukka Talvio, Mitalit ja mitalitaide. Museovirasto, Helsinki 2007.   TT