Rahakammion kuukauden esine

 

Toukokuu 2009

 

Ramsayn veljesten mitali

 

A. W. ja C. G. Ramsayn muistomitali, lyöty Tukholmassa 1811, kaivertanut Carl Enhörning. Hopeaa, 58 mm. Kuva: Museovirasto/Outi Järvinen.(Klikkaa kuvat suuremmaksi).   Saman mitalin myöhemmän version etusivu. Pronssia, 58 mm. Kuva: Museovirasto/Outi Järvinen. (Klikkaa kuva suuremmaksi).

Vänrikki Stålin tarinoiden runossa ”Matkamiehen näky” J. L. Runeberg kertoo kahden kaatuneen poikansa muistoa vaalivasta äidistä. Everstinna Sofia Lovisa Ramsay menetti kesän 1808 taisteluissa kaksi kolmesta pojastaan. Majuri Anders Wilhelm Ramsay (s. 1777) kaatui Lemulla ja luutnantti Carl Gustaf Ramsay (s. 1783) Lapualla. Äiti haetutti poikien ruumiit sukuhautaan Porvooseen ja lyötti heidän muistokseen mitalin. Pian tämän jälkeen rouva Ramsay muutti Tukholmaan, missä sankareina kuolleiden veljesten mainetta levitti myös perheen ystäväpiiriin kuulunut runoilija Erik Gustaf Geijer sonetissaan ”Bröderna Ramsay”. Ruotsissa oli pitkin 1700-lukua lyöty useita muistomitaleita yksityishenkilöiden toimesta, mutta Suomessa tätä tapaa ei vielä ollut. Mitalisuunnitelmille oli saatava kirjallisuusakatemian hyväksyntä, ja niinpä rouva Ramsay ryhtyi kirjeenvaihtoon akatemian kanssa. Mitalin etusivulle tuli veljesten nimet ja rinnakkaiset muotokuvat, molemmilla Miekkaritarikunnan risti rinnassaan. Takasivun aiheeksi valittiin kaksi hautauurnaa, joita ympäröi kirjoitus ”Föllo stridande för Fäderneslandet år 1808. Af en sörjande Moder” (Kaatuivat taistellen isänmaan puolesta v. 1808. Surevalta äidiltä.) Uurnien juurella on voitonmerkkejä muistuttamassa A. W. Ramsaylle myönnetystä kunniatehtävästä viedä Revonlahden taistelussa vallatut vihollisen liput Tukholmaan. Laakerinoksa ja kirjoituskäärö puolestaan viittaavat hänen sota-akatemiassa saamaansa palkintomitaliin. Lyyran ja paletin on tulkittu kuvaavan C. G. Ramsayn taiteellisia harrastuksia. Mitalin etusivusta on kaksi melko erinäköistä versiota, joista ensimmäinen on erittäin harvinainen. Erään tiedon mukaan sen leimasin särkyi, kun vasta muutama mitali oli lyöty, mutta saattaa myös olla, että leimasin uusittiin siksi, että C. G. Ramsaylla oli siinä jalkaväen univormu, vaikka hän palveli rakuunoissa. Myöhemmässä versiossa virhe on korjattu. Tästä versiosta on sittemmin tehty jälkilyöntejä, ja sitä on vuosien mittaan päätynyt Kansallismuseon kokoelmiin useita kappaleita (kuva 2).  Etusivun ensimmäisellä versiolla varustettu mitali on tähän saakka puuttunut Kansallismuseon kokoelmista. Suomen sodan 200-vuotismuiston kunniaksi Ruotsin rahamuseo (Kungl. myntkabinettet) on antanut Kansallismuseolle pitkäaikaiseksi lainaksi yhden kappaleen tätä hyvin harvinaista mitalia (kuva 1).   TT   Kirjallisuutta Kirjallisuutta: Tuukka Talvio, Mitalit ja mitalitaide. Museovirasto, Helsinki 2007.