|
Stockholms Bancon 10 hopeataalerin seteli vuodelta 1666. Vasemmalla toiseksi alimpana Henrik Marheinin nimi ja sinetti. Yksipuolinen, 188 x 153 mm. Kuva: Museovirasto.
(Klikkaa kuva suuremmaksi)
|
Euroopassa on keskiajalta lähtien käytetty erilaisia arvopapereita maksujen suorittamiseen. Kiinassa tämä käytäntö tunnettiin jo 700-luvulla, ja kiinalaisia pidetään myös varsinaisen paperirahan keksijöinä (hehän olivat aikanaan keksineet paperinkin). Hallintoviranomaiset alkoivat laskea sitä liikkeeseen Kiinassa vuoden 1000 tienoilla. Pankkien liikkeeseen laskema paperiraha sen sijaan on eurooppalainen keksintö. Tasasummaiset, kädestä käteen kiertävät setelit tulivat ensimmäisen kerran käyttöön Ruotsissa 1660-luvulla. Ne saivat seuraajia vasta, kun Bank of England perustettiin 1694.
Ruotsin vanhimmat setelit tunnetaan ”Palmstruchin seteleinä”. Johan Palmstruch (1611–1671) oli Riiasta Tukholmaan muuttanut finanssimies, joka 1656 sai luvan perustaa maan ensimmäisen pankin, nimeltään Stockholms Banco. Ei ollut mikään sattuma, että setelit tulivat ensiksi käyttöön maassa, jossa vuodesta 1644 alkaen käytettiin myös monen kilon painoisia kuparisia plooturahoja. Kyse ei kuitenkaan ollut pelkästään siitä, että oli mukavampaa maksaa paperirahalla kuin kuljettaa plootuja paikasta toiseen, vaan myös siitä, että seteleillä voitiin korvata plootut, kun niiden painoa 1660 alennettiin. Pankin oli nimittäin tässä tilanteessa vaikea vastata vanhoina raskaina plootuina tehdyistä talletuksista. Siksi tallettajille annettiin vuodesta 1661 alkaen seteleitä, joiden arvot vuodesta olivat 1666 tasasummina (10, 25, 50 ja 100 taaleria hopearahaa).
Setelit olivat hyvin suosittuja, kunnes pankki 1668 joutui suoritustilaan. Palmstruch tuomittiin tämän takia kuolemaan, mutta hänet armahdettiin parin vuoden päästä. Pian sen jälkeen eurooppalaisen paperirahan keksijä kuoli köyhyydessä. Pankki siirtyi konkurssin jälkeen 1668 säätyjen hallintaan, ja tätä pidetään Ruotsin valtionpankin perustamisvuotena. Se on maailman vanhin keskuspankki. Paperirahaa se kuitenkin uskalsi seuraavan kerran laskea liikkeeseen vasta 1701.
Palmstruchin setelit painettiin paksulle paperille, ja niiden arvon takasi hänen itsensä sekä seitsemän muun pankkivirkailijan omakätinen, puristesinetillä varmennettu allekirjoitus. Suomen kannalta kiinnostava seikka on, että yksi allekirjoittajista oli pankin kirjanpitäjä Henrik Marhein. Hänen poikansa Augustin, joka aateloitiin nimellä Mannerheim, oli Suomen marsalkan isoisän isoisän isä ja Augustin Ehrensvärdin äidinisä. Seteleitä on säilynyt nykypäivään noin sata kappaletta, suurin osa niistä vuodelta 1666.
Stocholms Bancolla oli 1663–1667 haarakonttori Turussa. Sen välityksellä seteleitä laskettiin liikkeeseen myös Pohjanlahden tällä puolella.
TT
Kirjallisuutta
A. Platbarzdis, Sveriges första banksedlar. Stockholm 1960.
B. Lesch, Palmstruchska bankens Åbokontor. Ekonomiska Samfundets Tidskrift, Ny serie 3, 1925.
|
|
