| Näyttelyt |
| Perusnäyttely |
| Vaihtuvat näyttelyt |
| Näyttelyarkisto |
| Opaskirja |
Näyttelyarkisto
 |
Kalliossa kädenjälki - valokuvia esihistoriallisista kalliomaalauksista
|
|
 Kädenjälki kalliossa. Astuvansalmi, Ristiina. Kuva: Ismo Luukkonen
|
Valokuvaaja Ismo Luukkosen ottamista valokuvista tehty näyttely käsittelee noin 50 suomalaista kalliomaalausta ja niiden kuva-aiheita. Näyttelyn kuvia on käsitelty digitaalisesti, jotta kalliomaalaukset erottuisivat paremmin kuin luonnonolosuhteissa maastossa. Suomessa tunnetaan kaikkiaan noin 120 kalliomaalausta, joissa kuva-aiheina toistuvat punaisella värillä tehdyt hirvieläimet, ihmiset ja veneet. Kalliomaalausten katsotaan liittyvän kivikauden metsästäjä-keräilijöiden uskomuksiin ja maailmankuvaan. Lisätietoja antavat: Yli-intendentti Liisa Erä-Esko, Suomen kansallismuseo, p. (09) 40501 / vaihde Valokuvaaja Ismo Luukkonen, p. 044 906 4933, ismo.luukkonen(at)pp1.inet.fi Taiteilijan kotisivu: http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/ Ismo Luukkosen haastattelu MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa 16.06.2012: Valokuvaaja innostui muinaissuomalaisten kalliomaalauksista Näyttelyn opastukset: Kansallismuseon opasvaraukset, tiistai-perjantai klo 9-12, puh. (09) 4050 9552 tai sähköpostilla: kansallismuseo@nba.fi Varaukset viimeistään viikkoa ennen. Lisätietoja opastuksista Näyttely "Kalliossa kädenjälki - valokuvia esihistoriallisista kalliomaalauksista" on esillä näyttelyhuoneissa 128-130 museon 1. kerroksessa 17.6.2011 - 13.11.2011 asti, jatkettu aukioloaika. Näyttely on suljettu. Museon avoinnaoloajat |
|
ETSINTÄKUULUTETTU - ARMFELTUpseeri kuninkaan ja keisarin palveluksessa
|
|
|
 G. M. Armfelt 44-vuotiaana, Joseph Grassin Dresdenissä 1799-1801 maalaama muotokuva. |
Gustaf Mauritz Armfelt (1757-1814) on yksi Suomen historian värikkäimmistä henkilöistä. Hänen tiensä kulki sotakentiltä ja Euroopan hovien loistosta syrjäisen etelävenäläisen pikkukaupungin ankeuteen. Näyttelyssä esillä olevat G. M. Armfeltille henkilökohtaisesti kuuluneet runsaat sata esinettä tarjoavat välähdyksen siitä maailmasta, joka Armfeltia ympäröi vuoroin Tukholmassa, maanpaossa Italiassa, karkotettuna Kalugassa, lähettiläänä Wienin hovissa tai kotikartanossa Halikon Joensuussa. Lue lisää Etsintäkuulutettu - Armfelt -näyttelystä Etsintäkuulutettu - Armfelt -esitelmäsarja tiistaisin 16.3.-30.3.2010 klo 18 Lisätietoja näyttelyn sisällöstä antavat: intendentti Jouni Kuurne, puh. 040 128 6381, sähköposti: jouni.kuurne (at) nba.fi näyttelysihteeri Hanna Forssell, puh. 040 128 6453, sähköposti: hanna.forssell (at) nba.fi Näyttelyn opastukset: Kansallismuseon opasvaraukset, tiistai-perjantai klo 9-12, puh. (09) 4050 9552 tai sähköpostilla: kansallismuseo@nba.fi Varaukset viimeistään viikkoa ennen. Lisätietoja opastuksista
Näyttely "Etsintäkuulutettu - Armfelt. Upseeri kuninkaan ja keisarin palveluksessa." on esillä huoneissa 132-131 museon 1. kerroksessa 20.11.2009 - 30.1.2011. Museon avoinnaoloajat |
Jouni Kuurne |
Tuhkasta noussut,Tyrvään Pyhän Olavin kirkko12.5.2010 - 14.11.2010 |
|
|
Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan valmiit maalaukset Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa.
|
Näyttely kertoo 21.9.1997 tulipalon tuhoaman kirkon restauroimisesta ja uudelleenrakentamisesta laajaa huomiota ja kiinnostusta herättäneenä talkooprojektina. Lue lisää Tuhkasta noussut, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko -näyttelystä Näyttely on suljettu Kansallismuseossa. Näyttely oli esillä myös Hämeen linnassa 8.12.2010 - 2.10.2011. Näyttelyn opastukset: Kansallismuseon opasvaraukset, tiistai-perjantai klo 9-12, puh. (09) 4050 9552 tai sähköpostilla: kansallismuseo@nba.fi Varaukset viimeistään viikkoa ennen. Lisätietoja opastuksista Näyttely Tuhkasta noussut, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on esillä museon pohjakerroksessa 12.5.2010 - 14.11.2010. |
|
Riccardo Perrone,Senza titolo - molto da dire19.10.2010 - 31.10.2010 |
||
|
|
Kymmenettä italian kielen viikkoa vietetään kaikkialla maailmassa 18.10-24.10.2010. Tämän tapahtuman merkeissä Istituto Italiano di Cultura (Italian kulttuuri-instituutti) järjestää yhteistyössä Suomen kansallismuseon ja Galleria Contempon kanssa italialaisen taidemaalarin, Riccardo Perronen, teosten näyttelyn Senza titolo - molto da dire, "ilman nimeä - paljon sanottavaa" Suomen kansallismuseossa. Riccardo Perrone on 56-vuotias italialainen taidemaalari. Hän on saanut taidekoulutuksen nuoruusvuosinaan Firenzessä, ja hän asuu ja työskentelee San Gimignanon keskiaikaisessa kaupungissa Toskanassa. Perrone on italialaisen nykytaiteen tulkki, värien käytön ja sommittelun mestari. Hänen teoksiaan on yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa ympäri maailman. Näyttely Riccardo Perrone, Senza titolo - molto da dire on esillä museon 1. kerroksessa 19.10.2010 - 31.10.2010. Huom! Näyttely on suljettu.
Museon avoinnaoloajat |
|
Kuutti Lavonen - Osmo Rauhala,Tyrvään Pyhän Olavin kirkon luonnokset26.3.2010-12.9.2010 |
|
|
Simon Kyreneläinen auttaa ristin kantamisessa, Kuutti Lavonen. Valokuva: Rauno Träskelin.
Armo, Osmo Rauhala. Valokuva: Ville Heinonen. |
Näyttelyssä on esillä Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalausten luonnoksia. Taiteilijat toteuttivat kirkon sisätilojen maalauksen 2004-2009 omalla, nykyaikaisella tavallaan. Rohkea ratkaisu on palkittu usealta taholta. Näyttelyn toinen osio, Tuhkasta noussut, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, avautui museon pohjakerroksessa 12.5.2010. Näyttely kertoo tulipalon tuhoaman kirkon restauroimisesta ja uudelleenrakentamisesta laajaa huomiota ja kiinnostusta herättäneenä talkooprojektina. Huom! Näyttely on suljettu. |
|
|
Ikonit, ihmiset ja sotaSuomen kansallismuseo 12.6.2009 - 31.1.2010 |
|
 |
Valamon konservointilaitoksen kokoamassa näyttelyssä on esillä talvi- ja jatkosotien aikana 1939-1944 Karjalasta ja Itä-Karjalasta evakuoituja ja muistoksi kerättyjä ikoneita. Esillä on koko karjalaisen kansanhurskauden kirjo. Paperille painettuja pyhien kuvia vieri vieressä vanhojen ja tummuneiden, temperalla maalattujen ikonien kanssa. Ikoneiden lisäksi esillä on kirjeitä, valokuvia, muistiinpanoja ja julkaisuja. Näyttelyssä on useita Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvia ikoneita, jotka esitellään nyt ensimmäistä kertaa jatko- ja talvisotaan liittyvänä kokonaisuutena. Esineistöä on lainassa mm. Ortodoksisesta kirkkomuseosta, Valamon luostarista ja yksityishenkilöiltä. Näyttely tuo myös esille henkilöitä, joiden ansiosta Karjalasta, Vienasta ja Aunuksesta pelastui merkittävä määrä ikoneita. Heihin kuuluvat mm. Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispana tunnetuksi tullut pappismunkki Paavali, kansatieteilijät Tyyni Vahter, Helmi Helminen ja Sakari Pälsi sekä kirjailija Olavi Paavolainen, tunnettu taidealan vaikuttaja Bertel Hintze sekä taidehistorioitsija, myöhemmin taidehistorian professori Lars Pettersson. Näyttelyn teemoja täydentää runsaasti kuvitettu kirja, jonka artikkeleista ovat vastanneet FM Katariina Husso, akatemiatutkija, dosentti Kari Kotkavaara, FT Žanna Belik, asiantuntija Vladimir Sokratilin sekä konservaattorit Helena Nikkanen ja Nina Rusakova. Kirja on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa. Lisätietoja näyttelyn sisällöstä antaa: näyttelysihteeri Satu Frondelius, puh. 040 128 6390 virka-aikana, sähköposti: satu.frondelius(at)nba.fi
Museon avoinnaoloajat |
|
|
1809 ~ Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta.9.10.2008 - 19.4.2009 |
|
 |
Suomen sodasta ja Ruotsin ja Suomen valtioyhteyden päättymisestä on vuonna 2009 kulunut 200 vuotta. Sodan seurauksena Ruotsin suomalaiset osat liitettiin Venäjään autonomisena Suomen suuriruhtinaskuntana. Ruotsi solmi unionin Norjan kanssa viisi vuotta myöhemmin. Museovirasto/Suomen kansallismuseo ja Livrustkammaren (Kuninkaallinen Varuskamari) Tukholmasta tuottavat merkkivuoden kunniaksi kulttuurihistoriallisen näyttelyn 1809 ~ Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta. Näyttely ei keskity pelkästään sotatapahtumiin. Keskeisessä osassa ovat sodan taustat ja seuraukset: Suomi Ruotsin valtakunnan osana, Napoleonin valtapyrkimykset, jotka johtivat viimeiseen Ruotsin ja Venäjän välillä käytyyn sotaan sekä muutokset, joihin valtioero johti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Näyttely nostaa esiin myös sodan muiston ja sotaan osallistuneiden veteraanien kohtalon. Näyttelyn toteuttamiseen osallistuvat Suomen Muinaismuistoyhdistys, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland. Näyttely on esillä Suomen kansallismuseossa lokakuusta 2008 huhtikuuhun 2009 ja Livrustkammarenissa Tukholmassa kesäkuusta 2009 vuoden 2009 loppuun. Lue lisää näyttelystä ....
|
|
|
Lumoava posliini - Venäläistä posliinia Suomen kansallismuseon kokoelmista.
|
|
 Venäläinen posliinikuppi 1820-30-luku. Popovin posliinitehdas, Gorbunovon kylä, Moskovan kuvernementti. Kuva: Museovirasto/Rauno Träskelin. |
Suomen kansallismuseossa on avattu 12.6.2008 yleisölle näyttely Lumoava posliini. Näyttelyn ovat tuottaneet Vera Saarelan säätiö ja Kansallismuseo. Esillä on noin 200 valikoitua esinettä Kansallismuseon laajasta venäläisen posliinin kokoelmasta 1700-luvulta 1900-luvun neuvostoaikaan asti. Näyttelyyn kuuluu myös valokuvataiteilija Anne Hämäläisen valokuvasarja, tunnelmia Tsarskoje Selon ja Pavlovskin palatseista. Pääosa venäläisestä posliinista on saatu Kansallismuseoon useiden yksityisten lahjoittajien ansiosta. Kokoelmasta tuli kansainvälisestikin arvostettu Kalle Saarelan (1902-74) testamenttilahjoituksen myötä. Lahjoitus käsitti noin 150 korkealaatuista venäläistä posliiniesinettä sekä länsieurooppalaista posliinia. Saarela perusti lisäksi säätiön, jonka varoin lahjoituskokoelma on kasvanut kaksinkertaiseksi. Venäläinen posliini muodostaa oman juonteensa kansalliskokoelmassa. Keräilijöiden henkilöhistoriat ja suhde Venäjään kertovat osaltaan Suomen ja Venäjän rinnakkaiselon eri vaiheista. Kokoelma tarjoaa myös yleiskatsauksen posliininvalmistuksen historiaan keisarikunnassa, johon Suomi vuosien 1808-09 sodan seurauksena liitettiin. Vuonna 1744 Pietariin perustetun Keisarillisen posliinitehtaan alkuajan tuotantoa edustaa Kansallismuseon kokoelmissa mm. jälkiruokalautanen keisarinna Elisabetin yksityisastiastosta, Katariina II:n suosikin, ruhtinas Grigorij Orlovin astiastoon kuuluvat astiat 1760-luvulta sekä harvinaiset Jean-Dominique Rachetten 1780-luvulla suunnittelemat pienoisveistokset. Ainoa 1700-luvulla toimintansa vakiinnuttanut yksityinen tehdas oli Moskovan pohjoispuolelle perustettu Gardner, jonka tuotantoa on runsaasti esillä. Neuvostoliiton aikana uudet yhteiskunnalliset ihanteet löysivät ilmaisunsa myös posliinin sinänsä perinteisistä muodoista. Suosittujen pienoisveistosten - katukauppiaiden, maalaisväestön ja käsityöläisten - sarja jatkui 1900-luvulla oman ajan tyyppi-ihanteina. Presidentti Urho Kekkosen sekä kosmonauttien Juri Gagarinin ja Herman Titovin muotokuvilla koristetut upeat uurnat ovat Kekkosen Neuvostoliitossa saamia valtionpäämieslahjoja. Lue lisää ... Näyttelyn yhteydessä on julkaistu venäläistä posliinia esittelevä kirja: "Venäläinen posliini. Collection Vera Saarela ja Suomen kansallismuseon kokoelmat." Kirjoittanut FT, tutkija Elina Anttila. Summary in English. Runsaasti kuvitettu, 215 s., kovakantinen, hinta 25,00 euroa. Tilaa tästä Näyttely on esillä 19.4.2009 asti vaihtuvien näyttelyiden tilassa huoneessa 010 museon pohjakerroksessa. Suomen kansallismuseo ja Vera Saarelan säätiö järjestävät tieteellisen, venäläistä posliinia käsittelevän konferenssin Kansallismuseon auditoriossa 11.-12. marraskuuta 2008. Kansainvälinen konferenssi on tarkoitettu posliinin asiantuntijoille museoissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, sekä keräilijöille ja taidehistorioitsijoille. Esitelmöitsijöinä on alan erikoistuntijoita Venäjältä ja länsimaisista posliinikokoelmista. Lisäksi konferenssiin valitaan lyhyempiä esityksiä ajankohtaisista, posliinitutkimukseen ja posliinikokoelmiin liittyvistä hankkeista. Konferenssin kielet ovat englanti ja venäjä. Conference on Russian Porcelain, 11.-12.11.2008 Suomen kansallismuseossa |
|
Tietoa sivustosta
Sivukartta
Sivu päivitetty 5.1.2012
© Museovirasto