Suomalainen perhe

	Suomalainen perhe
Entinen metsänvartija Antti Eronen ja vaimonsa Kaisa sekä pojantyttäret Mirja ja Elsa, Ilomantsi, Kuolismaa. Kuva: Museovirasto, Tyyni Vahter 1927. Klikkaa kuva suuremmaksi.	Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu perhekäsitteestä ja siitä, keiden nykyisin katsotaan kuuluvan perheeseen. Museoiden kokoelmat kertovat selvästi, että nykymuotoinen perhe – isä, äiti ja lapset – on Suomessakin varsin uusi ilmiö. Suomen maaseudulla on perinteisesti laskettu isovanhemmat perheeseen kuuluvaksi. Itä-Suomessa he asuivat lastensa perheen kanssa samassa taloudessa kuolemaansa asti ja säilyttivat usein myös johtavan asemansa. Länsi-Suomessa taas oli käytössä ruotsalaisen esikuvan mukainen syytinkijärjestelmä, jossa vanha pariskunta jätti talon tavallisesti vanhimmalle pojalleen kirjallisesti sovittua eläkettä vastaan. Tähän sisältyi mm. vapaa asunto talon mailla sekä muita luontoisetuuksia. Molempiin järjestelmiin kuului, että vanha isäntä ja emäntä olivat läsnä ja osallistuivat lastenlastensa hoitoon ja kasvatukseen. Kaupunkimaisessa elämänmuodossa isovanhemmat olivat usein yhtä lailla osa jälkeläistensä perhettä. Vasta toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskunnallinen murros alkoi vähitellen heikentää näitä käytänteitä, mutta ei ole edelleenkään poistanut sitä tosiasiaa, että isovanhemmat koetaan perheenjäseniksi, asuivatpa he saman katon alla tai eivät. Museoviraston kansatieteellisten ja historiallisten kokoelmien kuvissa isovanhemmat osallistuvat perheiden arkeen monin eri tavoin. Ohessa valikoima valokuvia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvulta. Tiedotusvälineille


Klikkaa kuva suuremmaksi.	Zachris Topelius perheineen Koivuniemessä, Östersundom, 1897. Valokuva: Museovirasto, valokuvaaja tuntematon.

Klikkaa kuva suuremmaksi.	Pienviljelijä Ehrnstenin perhe, Billnäs. Valokuva: Museovirasto, valokuvaaja tuntematon.

Klikkaa kuva suuremmaksi.	Petri Shemeikan perhe, Tuupovaara, Öllölä. Valokuva: Museovirasto, Samuli Paulaharju 1907.

Klikkaa kuva suuremmaksi.	Talollinen ja Könkään padon isäntä Matti Peura vaimoineen ja mummoineen, Tervola, Peura. Valokuva: Museovirasto, T. H. Järvi 1910.

Klikkaa kuva suuremmaksi.	Koivuniemen muori, Säräisniemi. Valokuva: Museovirasto, Samuli Paulaharju 1913.

Klikkaa kuva suuremmaksi.	Lindholmin perhe salissa, Nikolainkatu 14, Helsinki. Valokuva: Museovirasto, valokuvaaja tuntematon.

Klikkaa kuva suuremmaksi.	Lapset lukevat kun mummo kehrää, Kolari, Rautio. Valokuva: Museovirasto. Samuli Paulaharju 1923.

Klikkaa kuva suuremmaksi.	Yrjö Kolkkalan perhe syö pääsiäismämmiä, Loimaa, Kojonperä. Valokuva: Museovirasto, valokuvaaja tuntematon.

Klikkaa kuva suuremmaksi.	Pyykön perhettä, Muolaa, Pällilä. Valokuva: Museovirasto, Tyyni Vahter 1930.

Klikkaa kuva suuremmaksi.	Mummo Nyman nuorison parissa. Johtajatar Ida Soinisen ruokasali, Keisarinkatu 36, Viipuri. Valokuva: Museovirasto, valokuvaaja tuntematon.

Klikkaa kuva suuremmaksi.	Vanha emäntä Hakarinne hoitaa Tuula-vauvaa, Tuusula. Valokuva: Museovirasto, Pekka Kyytinen, 1950-luku.