Lappi sai ensimmäiset asukkaansa heti jääkauden jälkeen. Väkeä tuli etelästä, Suomusjärven kulttuurin piiristä, mutta myös idästä tai kaakosta, ehkä Skandinaviastakin.
Kivikauden kuluessa pohjoisen erilaisuus muuhun Suomeen verrattuna lisääntyi.
Skandinaavisesta punaliuskeesta
valmistettuja nuolenkärkiä ja tikari (kesk).
Yhteydet Skandinavian liuskekulttuuriin olivat hyvät, mitä osoittavat Kölin punaliuskeesta valmistetut nuolen- ja keihäänkärjet. Kvartsi ja paikallinen kvartsiitti olivat pienesineiden tavallisinta raaka-ainetta. Omaleimaista oli liuskeiden käyttö myös isoihin tuuriin, joita riitti vietäväksi naapurialueillekin. Tuuralla tehtiin talvella avantoja, joten niiden käyttö liittynee talvikalastukseen.
Varhaiskampakeramiikka oli levinnyt aina Inariin saakka ja pohjoisessa esiintyy ns. Säräisniemen kampakeramiikkaa (Sär 1). Tätä varhaiskampakeramiikan muunnosta tunnetaan Suomen lisäksi myös Ruijasta, Kuolasta ja Itä-Karjalasta. Tyypillistä kampakeramiikkaa ja asbestikeramiikkaa esiintyy ainoastaan napapiirin eteläpuolella. Pohjoisimmat löytöpaikat ovat Rovaniemellä ja Kemijärvellä.
Kehdonjalaksen muotoinen hakku ja liuskeesta valmistettu tuura,
jota on voitu käyttää esimerkiksi avannon hakkaamiseen jäähän.
