Ahvenanmaa kohosi jääkauden jälkeen vähitellen merestä ja aluksi sitä asutettiin Suomesta käsin, joten sen vanhimmat löydöt kuuluvat varhaiskampakeramiikan piiriin. Ahvenanmaalla ovat edustettuina kampakeramiikan kaikki vaiheet. Asukkaiden toimeentulo perustui hylkeenpyyntiin. Kiviesineitä valmistettaessa käytettiin paikallisia kivilajeja.
Jettbölen keramiikkaa.
Nuorempaan Jettbölen keramiikkaan kuuluu
suippopohjaisten astioiden lisäksi myös tasapohjaisia
astioita, joiden koristelu on saanut vaikutteita
nuorakeraamisista astioista.
Kivikauden loppupuolelta Ahvenanmaalta on vasarakirveskulttuurin löytöjä. Samoihin aikoihin ilmaantui uusia asukkaita myös lännestä, jotka kuuluivat skandinaaviseen kuoppakeraamiseen kulttuuriin. Jauhinkivet viittaavat siihen, että myös maanviljely tunnettiin. Asuinpaikoilla valmistettiin suippopohjaisia taivekylkisiä saviastioita, jotka koristettiin leimapainanteilla ja kuopilla. Tulisijat olivat usein suorakaiteen muotoisia laatikkoliesiä.
Ihmisen muotoinen koristeltu
savi-idoli Jettbölestä.
Ahvenanmaan merkittävin kuoppakeraaminen asuinpaikka on Jomalan Jettböle, jonka vanhin asutusvaihe ajoittuu noin 5000 vuoden taakse. Huomiota herättävät poikkeuksellisen hyvin säilynyt luuaineisto ja lukuisat savi-idolit, joiden kappaleita on löytynyt noin 50. Idolien kuviointi esittänee vaatetusta tai ihon koristelua. Vastaavanlaisia idoleita ei tunneta muissa nuorakeraamisissa kulttuureissa, ja onkin esitetty, että tämä tapa periytyisi kampakeraamisesta kulttuurista.
Jettbölen asuinpaikan luuaineisto on poikkeuksellista, sillä sieltä on löytynyt runsaasti miesten, naisten ja lasten luita, joissa on selviä leikkaamisjälkiä. Nämä jäljet on yhdistetty jopa kannibalismiin eli ihmissyöntiin, mutta myös muita arvioita on esitetty. Lisäksi alueelta on löytynyt 160 cm:n miehen luuranko. Vainaja on haudattu kyljelleen polvet koukussa, minkä vuoksi se on yhdistetty vasarakirveskulttuuriin, vaikka hauta-antimia ei hautakuopasta ole löytynyt. Se on Suomen ainoa säilynyt kivikautinen luuranko.
