Yksityiskohta asbestisekoitteisesta keramiikasta.
Tyypillisen kampakeramiikan jälkeen on sisämaan asuinpaikoille leimaa antavana piirteenä asbestikeramiikka, joka muuntuneena jatkui vielä kivikauden jälkeenkin. Tämä keramiikka lienee kehitetty Saimaan alueella, missä on paljon asbestiesiintymiä.
Aluksi asbestia rouhittiin keramiikan sekoiteaineeksi kuten muitakin aineksia eikä se vaikuttanut astian ulkonäköön. Varsinaisesta asbestikeramiikasta voidaan puhua vasta, kun oli opittu hyödyntämään asbestin kuituja. Niiden avulla astioista saatiin ohutseinäisiä ja kevyitä, mutta silti kestäviä.
Pitkät asbestikuidut haittasivat kuitenkin astioiden koristelua, sillä ohuisiin seinämiin ei voinut painella leimoja ja kuoppia samaan tapaan kuin ennen. Koristelu väistyi hiljalleen käytännöllisyyden tieltä ja varsinkin kauden loppuvaiheessa koristelu saattaa puuttua kokonaan.
Asbestikeramiikka levisi vähitellen Itä- ja Pohjois-Suomessa, kunnes siitä tuli alueellaan lähes ainoa keramiikkatyyppi. Kivikautisia asbestikeraamisia ryhmiä ovat: varhainen asbestikeramiikka, Kierikin ryhmä, Pöljän ryhmä ja Jysmän ryhmä. Sisämaan asukkaat olivat läheisissä yhteyksissä rannikon myöhäiskampakeraamisen ja Pyheensillan ryhmien väestön kanssa.
Asbestisekoitteista Pöljän ryhmän keramiikkaa.
