Kiukaisten kulttuurin keramiikka-astia.
Vasarakirveskansa sekoittui vähitellen aiempaan väestöön. Toisiinsa sulautuneet kulttuurit muodostivat rannikon kivikauden viimeisen vaiheen, Kiukaisten kulttuurin. Kulttuuri on nimetty Kiukaisten Uotinmäeltä löytyneen asuinpaikka-alueen mukaan.
Kiukaisten kulttuuri sisälsi aineksia molemmista kulttuureista, mutta kampakeraaminen perinne oli vallitseva. Kiukaisten kulttuurin saviastiat kuitenkin poikkeavat muodoltaan kampakeramiikasta. Astiat ovat kooltaan yleensä melko pieniä, suorakylkisiä ja tasapohjaisia ruukkuja. Saven sekoiteaines on usein karkeaa ja koristelua on vain astioiden yläosassa. Koristelussa on käytetty kuoppia, kampaleimoja, rengas- ja viivapainanteita sekä vaakasuoria uurteita. Myös koristelemattomia astioita on löytynyt.
Kiukaisten kulttuurissa pääelinkeinona oli yhä pyyntitalous. Porin Tuorsniemestä on noin 4000 vuotta vanha verkkolöytö, johon sisältyy yli 800 männynkaarnakohoa sekä lehmuksen niinestä kudottujen verkkojen jäännöksiä. Ne ovat peräisin vähintään paristakymmenestä verkosta, joita lienee käytetty hylkeiden pyyntiin. Piisirpit, jauhin- ja survinkivet sekä mahdollisesti kuokkina käytetyt kapeateräiset kirveet liittyvät maatalouteen. Maanviljelystä kertovat myös Kiukaisten kulttuuriin ajoitetut viljan siitepölyt ja kuoreton ohran jyvä.
Perniöstä löytynyt, Kiukaisten kulttuuriin kuuluva piisirppi kertoo
kivikauden loppupuolen uudesta elinkeinosta eli maataloudesta.
Pyynti ja keräily säilyivät kuitenkin yhä pääasiallisena elinkeinona.
