|
Tiedotusvälineille
Lehdistötiedote 16.6.2011
 |
Kalliossa kädenjälki - valokuvia esihistoriallisista kalliomaalauksista
17.6. - 13.11.2011
|
|
Kädenjälki kalliossa. Astuvansalmi, Ristiina. Kuva: Ismo Luukkonen
Kalliomaalaus. Haukkalahdenvuori, Enonkoski.
Kuva: Ismo Luukkonen
Kalliomaalaus. Kolmiköytisienvuori, Ruokolahti.
Kuva: Ismo Luukkonen
|
Suomen kansallismuseossa on avautunut näyttely Suomen esihistoriallisista kalliomaalauksista. Valokuvaaja Ismo Luukkosen kuvista kootussa näyttelyssä esittäytyvät usein vaikeasti tavoitettavat esihistorialliset kalliomaalaukset. Näyttelyssä on kuvia 50 kalliomaalauspaikalta, sekä itse maalauksista että maalauskallioista. Valokuvissa maalausten punaista väriä on korostettu, jotta ajan haalistamat kuviot erottuisivat paremmin.
Kaikkiaan Suomesta tunnetaan noin 120 kalliomaalausta, joissa toistuvat punaisella värillä tehdyt hirvieläimet, ihmiset ja veneet. Toisinaan kallioon on painettu maaliin kastettu käsi. Kallioon vedetyt viivat saattavat muistuttaa käärmettä tai muodostaa geometrisen kuvion. Joissain paikoissa punaista väriä on levitetty laajalti kallion pintaan ilman että siitä muodostuu tunnistettavia kuvioita.
Kalliomaalausten iäksi on vesistöissä maaperän kohoamisen vuoksi tapahtuvien muutosten perusteella määritelty 7000 - 3500 vuotta. Tämä tarkoittaa maalausten ajoittumista kivikauteen, lähinnä kampakeraamisen kulttuurin ajalle 4200 - 2000 eKr.
Kalliomaalausten katsotaan liittyvän kivikauden metsästäjä-keräilijöiden uskomuksiin ja maailmankuvaan. Vaikeatulkintaisinakin maalaukset ovat tärkeä suora lähde kivikauden ihmisen uskomusmaailmaan. Viimeisimmissä tutkimuksissa ovat korostuneet pohjoisten kansojen samanismiin pohjaavat tulkinnat.
Kalliomaalausten ympäristössä vaikuttavat samat elementit kuin 6000 vuotta sitten, Veden, taivaan ja kallion yhteys on vahva. Monissa paikoissa veden pinta on laskenut useita metrejä ja kesämökit, voimalinjat sekä muut rakenteet ovat muuttaneet maalauspaikkoja. Itse maalauksissakin näkyy aika. Maalatun kallion pinta on rapautunut ja jäkälä on vallannut tilaa, mutta edelleen punainen maali pitää pintansa aikaa vastaan.
Valokuvaaja Ismo Luukkonen on työskennellyt kalliotaiteen parissa vuodesta 1994. Omasta kiinnostuksesta alkanut projekti johti valokuvaajan työhön Museoviraston EU-rahoitteisissa dokumentointiprojekteissa 2001 - 2005. Kalliossa kädenjälki -näyttelyn kuvat on valittu ja työstetty uudelleen 17 vuoden aikana kertyneestä materiaalista.
Työskentelyä kalliomaalauksilla ovat tukeneet Museovirasto, Suomen kulttuurirahasto ja Valtion valokuvataidetoimikunta.
Lehdistökuvia valokuvaaja Ismo Luukkosen verkkosivuilla
Lisätietoja näyttelystä antavat:
- Yli-intendentti Liisa Erä-Esko, Suomen kansallismuseo, p. (09) 40501 / vaihde
- Valokuvaaja Ismo Luukkonen, p. 044 906 4933, sähköposti: ismo.luukkonen(at)pp1.inet.fi
Taiteilijan kotisivu:
http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/
Näyttely "Kalliossa kädenjälki - valokuvia esihistoriallisista kalliomaalauksista" on avoinna 17.6. - 13.11.2011 (jatkettu aukioloaika) ja esillä näyttelyhuoneissa 128-130 museon 1. kerroksessa.
|
|
Lehdistötiedote 11.5.2011
|
Uskolliset ystävät - Kuninkaallisia hevosia ja koiria
12.5.2011 - 29.1.2012
|
|
Prinssi Kaarlen (XV) keinuhevonen, 1830-luku. Husaariunivormu 5-vuotiaalle prinssi Gustaf Adolfille, 1911.
Kustaa III:n kullattu turnajaisvarustus, 1776.
Kuningatar Kristiinan hevosen loimi, jossa aurinko ja kuu, 1650.
Kuvat: Matti Östling / Livrustkammaren
|
Kansallismuseossa avautuva näyttely kertoo Ruotsin kuninkaiden, kuningattarien, prinssien ja prinsessojen hevosista ja koirista. Hevoset ja koirat ovat kautta aikojen olleet ihmisen läheisimpiä ystäviä eläinten joukossa. Esillä on mm. upeita satuloita, koristeellisia metsästysaseita ja -torvia, kuningatar Kristiinalle kuulunut naistensatula 1600-luvulta, kuningas Kustaa III:n kullattu turnajaishaarniska 1770-luvulta, 5-vuotiaan prinssi Gustaf Adolfin husaarin univormu vuodelta 1911 sekä lisäksi myös muotokuvia ja valokuvia.
Näyttelyyn liittyy lapsille tarkoitettu Ritaripaja. Ritaripaja on toiminnallinen työpaja, joka syventää näyttelyn aihetta, mutta myös laajentaa teemaa ritarien ja linnojen aikaan. Työpajassa voi itse kokea ja eläytyä: kokeilla haarniskaa ja miekkaa, päätellä millaisia osia turnajaishaarniskaan kuului, perehtyä vaakunoihin ja suomalaisiin linnoihin. Keskipisteenä on ritariteltta, jossa voi vaikka lueskella ritariaiheisia kirjoja. Työpaja on avoinna museon aukioloaikoina.
Lue lisää Ritaripajasta
Syksyllä 2011 Kansallismuseossa järjestetään aiheeseen liittyviä opastuksia, työpajoja ja tapahtumia. Päiväkodeille ja kouluille suunnattu ohjelmisto on varattavissa 16.8. alkaen.
Taiteiden yönä 26.8. museon puistossa esiintyvät ratsastavat ritarit Kemiönsaaren Rohanin tallista.
Näyttely on suunniteltu ja valikoitu Tukholmassa Livrustkammarenissa (Kuninkaallinen varuskamari) vuonna 2010-2011 esillä olleen näyttelyn pohjalta. Esineistö on koottu Livrustkammarenin, HM Ruotsin kuninkaan, Nordiska museetin, Suomen kansallismuseon ja yksityisten omistajien kokoelmista.
Lehdistökuvia
Lisätietoja näyttelystä antavat:
näyttelyn kuraattori, yli-intendentti Jouni Kuurne, puh. 040 192 2427 tai 040 128 6381, sähköposti: jouni.kuurne(at)nba.fi
näyttelysihteeri, tutkija Satu Frondelius, puh. 040 128 6390, sähköposti: satu.frondelius(at)nba.fi
museolehtori Hanna Forssell (Ritaripaja), puh. 040 128 6453, sähköposti: hanna.forssell(at)nba.fi
 Näyttely "Uskolliset ystävät - Kuninkaallisia hevosia ja koiria" on esillä huoneissa 131 ja 132 museon 1. kerroksessa 12.5.2011 - 29.1.2012.
|
|
Lehdistötiedote 11.11.2010
|
Unelmien koti - Nukkekodit Suomen kansallismuseossa
12.11.2010 - 2.9.2012
|
|
Raahesta peräisin olevan, 1860-luvulla tehdyn Friemanin nukkekodin keittiö. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth.
Strengin nukketalon keittiö, 1950-luku.
Kuva: Jan Lindroth.
Makuuhuone, Leni Lönnrothin nukkekaappi. Suomi, 1896. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth.
Friemanin nukkekoti Raahesta 1860-luvulta. Ajan tavan mukaan nukkekoti on rakennettu lasiovelliseen kaappiin. Kuva: Museovirasto / Marko Hämäläinen.
|
Näyttelyssä esillä olevat kolmetoista nukketaloa Suomen kansallismuseon kokoelmista kattavat ajallisesti noin 150 vuotta nukketalojen historiaa, 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun loppuun. Ne tarjoavat hyvän läpileikkauksen nukketalojen maailmaan sekä yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Esillä olevat muut pienoisrakennukset laajentavat sisätiloihin keskittyvää nukketalojen maailmaa julkisivun ulkopuolelle.
1900-luvun alkuun asti nukkekodit kuvastivat varakkaan keskiluokan tai yläluokan elinympäristöä yhteiskunnassa, jonka kerroksellisuus oli korostunutta ja selväpiirteistä. Matkalla kohti aikuisuutta nukkekodit olivat lapsille heijastuksia aikuisten maailmasta. Niiden avulla tytöt harjoittelivat - tietoisesti tai tiedostamatta - talouden hoitoa. Näyttelyssä on myös joitakin poikien leikkeihin kuuluvia pienoismaailmoja. Harvinaisuuksia ovat muutamat 1600- ja 1700-luvulta olevat hopeiset nukketalon esineet.
Nukketalojen rakentaminen on nykyään aikuisia kiehtova harrastus. Itse tehdyt sisustukset ovat haaste taidoille ja oman miniatyyrimaailman kokoaminen tarjoaa mielikuvitukselle loputtomat mahdollisuudet. Näyttelyyn onkin lainattu nukkekoti Väinölä, nukkeharrastajan ikuisuusprojekti.
Nukkekotinäyttelyyn liittyy opastuksia, työpajoja ja tapahtumapäiviä.
Kuukauden nukkekoti
Lehdistökuvia
Uusi julkaisu
Jouni Kuurne
"Unelmien koti - Nukkekotien pienoismaailmat"
Kirja esittelee runsain kuvin näyttelyssä olevan esineistön.
Museovirasto / SKS 2010.
Nidottu. 69 s., ISBN 978-952-222-214-5, 24 € (sis. alv).
Tilaa tästä
Saatavilla myös Kansallismuseon museokaupasta.
Näyttelytyöryhmä: Virpi Akolahti, Helena Edgren, Liisa Erä-Esko, Outi Flander, Hanna Forssell, Satu Frondelius, Jouni Kuurne, Marjut Lamminen, Tomi Nikander, Reijo Pasanen, Raija Pirilä, Kaija Steiner-Kiljunen, Jari Valo.
Esinekonservointi: Marja Aaltonen, Matti Aaltonen, Vuokko Ahlfors, Aki Arponen, Jukkapekka Etäsalo, Leena Haley, Eeva Johansson, Kristiina Karinko, Minna Lampinen, Raimo Savinainen, Outi Vuori.
Käännökset: Torsten Edgren, Eva Ahl-Waris (ruotsi), Jüri Kokkonen (englanti)
Äänimaailma: Studio Äänitaivas, Ilkka Olander, näyttelijä Ella Pyhältö
Lisätietoja näyttelystä antavat:
yli-intendentti Jouni Kuurne (käsikirjoitus) puh. 040 128 6381, sähköposti: jouni.kuurne(at)nba.fi
sekä näyttelysihteeri, tutkija Satu Frondelius puh. 040 128 6390, sähköposti: satu.frondelius(at)nba.fi
sekä museolehtori Hanna Forssell, (Unelmien kodit -hanke) puh. 040 128 6453, sähköposti: hanna.forssell(at)nba.fi
Näyttely "Unelmien koti - Nukkekodit Suomen kansallismuseossa" on esillä huoneessa 215 museon 2. kerroksessa.
|
|
Lehdistötiedote 18.10.2010
|
Riccardo Perrone,
Senza titolo - molto da dire
19.10.2010 - 31.10.2010
|
|
 |
Kymmenettä italian kielen viikkoa (SLIM - Settimana della Lingua Italiana nel Mondo) vietetään kaikkialla maailmassa 18.10.- 24.10.2010. Tämän tapahtuman merkeissä Italian kulttuuri-instituutti Suomessa järjestää yhteistyössä Suomen kansallismuseon ja Galleria Contempon kanssa italialaisen taidemaalarin, Riccardo Perronen, teosten näyttelyn - senza titolo - molto da dire, "ilman nimeä - paljon sanottavaa" Suomen kansallismuseossa.
Riccardo Perrone on 56-vuotias italialainen taidemaalari. Hän on saanut taidekoulutuksen nuoruusvuosinaan Firenzessä, ja hän asuu ja työskentelee San Gimignanon keskiaikaisessa kaupungissa Toskanassa. Perrone on italialaisen nykytaiteen tulkki, värien käytön ja sommittelun mestari. Hänen teoksiaan on yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa ympäri maailman. Riccardo Perrone on noussut vahvasti esiin Suomessa, kun Helsinkiin avattiin vuoden 2009 alussa hänen tuotantoaan pysyvässä näyttelyssä esittelevä galleria.
Riccardo Perronen näyttely Senza titolo - molto da dire on esillä yleisölle Kansallismuseon 1. kerroksen näyttelyssä 19.10. - 31.10.2010 museon aukioloaikoina.
Lisätietoja näyttelystä antavat:
Galleria Contempo / Jorma Teittinen
puh. 0400 361 080
sähköposti: jorma.teittinen(at)galleriacontempo.fi
Suomen kansallismuseo / tutkija Jouni Marjamäki
puh. 050 384 8857
sähköposti: jouni.marjamaki(at)nba.fi
Italian kulttuuri-instituutti / Minna Toivonen
puh. (09) 6811 3311
sähköposti: eventi.iichelsinki(at)esteri.it
|
|
Lehdistötiedote 11.5.2010
|
Tuhkasta noussut
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Suomen kansallismuseo 12.5. - 12.9.2010
|
|
|
  
|
Näyttely kertoo 1997 tulipalon tuhoaman kirkon restauroimisesta ja uudelleenrakentamisesta. Se on kunnianosoitus Tyrvään seurakunnalle (nykyisin Sastamalan seurakunta), joka Tyrvään Pyhän Olavin kirkon tuhopolton jälkeen hankki rahoituksen ja mahdollisti tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän keskiaikaisen kirkon rakentamisen entiseen komeuteensa. Ilman lukuisten talkoolaisten omistautuneisuutta, peräänantamattomuutta ja taitavuutta suurtyö olisi jäänyt toteutumatta.
Tuhkasta noussut -näyttelyssä on esillä Pyhän Olavin kirkon vanhaa esineistöä, joka oli siirretty muualle ennen tulipaloa. Esillä on mm. Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluva keskiaikainen alttarikaappi, Tyrvään uuteen kirkkoon siirretty krusifiksi, mahdollisesti 1500-luvulta sekä Museoviraston rakennushistorian osaston tallentama pala vanhaa paanukattoa. Näyttely kertoo kuvien, työkalujen ja pienoismallin avulla siitä, mitä kirkon uudelleenrakennuksessa ja restauroinnissa tehtiin.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko rakennettiin 1400 - 1500-lukujen vaihteessa ilmeisesti vanhemman puukirkon paikalle. Kirkko tuhoutui tulipalossa jo ennen vuotta 1629. Paloa seuranneen jälleenrakentamisen ja 1700-luvun uudistusten jälkeen kirkkosali oli yksityiskohdiltaan harvinaisen rikas. Tyrvään uuden kirkon valmistuminen 1855 lopetti Pyhän Olavin kirkon säännöllisen käytön ja sen korjaus- ja uudistamistyöt. Näin ainutlaatuinen sisustus säilyi muuttumattomana yli 100 vuoden ajan. Kirkon katto korjattiin talkoilla 1995 - 1997.
Vain kaksi viikkoa uuden paanukaton valmistumisen jälkeen, aamuyöllä 21.9.1997, kirkko tuhoutui tulipalossa. Päätös Pyhän Olavin kirkon jälleenrakentamisesta syntyi pian ja alusta alkaen oli selvää, että Rautaveden kansallismaisemaan oleellisesti kuuluva kirkko rakennettaisiin ulkopuolelta paloa edeltäneeseen asuun. Kirkon puinen sisustus oli palanut täysin, samoin kuin paanukatto tukirakenteineen. Sen sijaan kirkon kivi- ja tiilirakenteet olivat säilyneet korjauskelpoisina.
Vammalan seurakunta asetti rakennustoimikunnan, johon myös Museoviraston edustajat osallistuivat. Museoviraston tehtävänä oli jälleenrakentamisen suunnittelu ja neuvonta. Työn toteuttivat pääosin talkootyöväki sekä Ikaalisten ja Tyrvään käsi - ja taideteollisuusoppilaitosten opiskelijat. Tampereen teknillisen korkeakoulun rakennusgeologian laboratorio oli mukana kehittämässä korjauslaasteja. Sisätilan suunnittelusta vastasi arkkitehti Ulla Rahola.
Monet yksityishenkilöt osallistuivat jälleenrakennuskassan kartuttamiseen. Suurimman lahjoituksen teki taiteilija Mauri Kunnas, joka lahjoitti kirkon hyväksi tekemänsä "Koiramäen joulukirkko" -kuvakirjan myyntitulot. Kansalaiskeräyksellä saatiin kokoon 302 740 euroa. Rakennusmateriaaleja saatiin lahjoituksena.
Kirkko valmistui elokuussa 2003 ja ajankohtaiseksi tuli sisätilojen maalauskoristelu. Kirkkomaalausten tekijöiksi valittiin Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala ja maalaukset kirkkoon tehtiin 2006 - 2009. Kuutti Lavonen - Osmo Rauhala. Tyrvään Pyhän Olavin kirkon luonnokset -näyttely on esillä Kansallismuseon 1. kerroksen näyttelyssä 12.9.2010 asti.
Lisätietoja näyttelystä antavat: Ylijohtaja Helena Edgren puh. 040 128 6331, sähköposti: helena.edgren(at)nba.fi ja näyttelysihteeri Hanna Forssell puh. 040 128 6453, sähköposti: hanna.forssell(at)nba.fi
Kansallismuseon näyttelytyöryhmä:
Ylijohtaja Helena Edgren, intendentti Liisa Erä-Esko, yli-intendentti Sakari Mentu, rakennuskonservaattori Olli Cáven, arkkitehti Ulla Rahola, arkkitehti Tomi Nikander, suunnittelija Raija Pirilä, tutkija Marjut Lamminen, museolehtori Hanna Forssell ja tutkija Jouni Marjamäki. Näyttelyrakentaminen: museomestarit Virpi Akolahti, Reijo Pasanen ja Jari Valo.
Käännökset: Torsten Edgren (ruotsi), Jüri Kokkonen (englanti)
Lisätietoja Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta:
www.sastamalanseurakunta.fi/pyhaolavi/index.shtml
|
|
Lehdistötiedote 25.3.2010
|
Kuutti Lavonen - Osmo Rauhala
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon luonnokset
Suomen kansallismuseo 26.3. - 12.9.2010
|
|
Armo, Osmo Rauhala.
Valokuva: Ville Heinonen
Simon Kyreneläinen auttaa ristin kantamisessa, Kuutti Lavonen. Valokuva: Rauno Träskelin.
|
Keskiaikainen Tyrvään Pyhän Olavin kirkko tuhoutui tulipalossa syyskuussa 1997, jäljelle jäivät pelkät kiviseinät. Paanukatto, jota oli tehty talkoilla monta vuotta, oli valmistunut vain kaksi viikkoa aikaisemmin. Palon aiheuttama järkytys kääntyi kuitenkin tahdonvoimaksi ja kirkko päätettiin rakentaa uudelleen perinteisin työmenetelmin, vanhaa kunnioittaen.
Kirkko valmistui elokuussa 2003 ja ajankohtaiseksi tuli sisätilojen maalauskoristelu. Tulipalo oli tuhonnut harvinaisen hyvin säilyneen 1700-luvun sisustuksen, mm. Andreas Löfmarkin 1780 lehterikaiteeseen maalaamat Kristuksen kärsimystä esittävät kuvat ja kuoritilassa olleet luomiskertomukseen ja paratiisiin liittyvät maalaukset.
Vammalan seurakunta päätti, että uusien teosten tuli pohjautua aiempiin maalauksiin ja niiden tuli välittää Raamatun sanaa. Toteutuksen tuli olla esittävää taidetta. Kirkkomaalausten tekijöiksi valittiin kaksi tunnettua suomalaista taiteilijaa, Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala. Luonnostyöryhmän ja taiteilijoiden alustava suunnittelu alkoi vuonna 2004, mutta varsinaiset maalaukset kirkkoon tehtiin 2006 - 2009. Taideteokset paljastettiin yleisölle elokuussa 2009. Kansallismuseon näyttelyssä on esillä tämän projektin aikana syntyneitä luonnoksia.
Maalaustyötä ohjanneeseen luonnostyöryhmään kuuluivat Kansallismuseon intendentti Helena Edgren (nyk. ylijohtaja), kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pertti Järvinen, rovasti Timo Kökkö, kirkkoherra Osmo Ojansivu (puheenjohtaja), arkkitehti Ulla Rahola ja talouspäällikkö Paula Laasanen (sihteeri).
Näyttelyn toinen osio, Tuhkasta noussut, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, avautuu museon pohjakerroksessa 12.5.2010. Näyttely kertoo tulipalon tuhoaman kirkon restauroimisesta ja uudelleenrakentamisesta laajaa huomiota ja kiinnostusta herättäneenä talkooprojektina.
Lisätietoja näyttelystä antavat: Ylijohtaja Helena Edgren puh. 040 128 6331, sähköposti: helena.edgren(at)nba.fi ja näyttelysihteeri Hanna Forssell puh. 040 128 6453, sähköposti: hanna.forssell(at)nba.fi
Näyttelyyn liittyvää oheisohjelmaa keväällä 2010:
Esitelmät Kansallismuseon auditoriossa
- ti 13.4. klo 18.00
"Tyrvään Pyhän Olavin kirkon sisätilan jälleenrakennettu maisema."
Arkkitehti Ulla Rahola
- ti 20.4. klo 18.00
"Näkökulma taiteilijan työhön Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalauksissa."
Taiteilija Kuutti Lavonen
Yleisöretki
Kansallismuseon näyttelytyöryhmä:
Ylijohtaja Helena Edgren, intendentti Liisa Erä-Esko, yli-intendentti Sakari Mentu, rakennuskonservaattori Olli Cáven, arkkitehti Ulla Rahola, arkkitehti Tomi Nikander, suunnittelija Raija Pirilä, tutkija Marjut Lamminen ja museolehtori Hanna Forssell. Näyttelyrakentaminen: museomestarit Virpi Akolahti, Reijo Pasanen ja Jari Valo.
Käännökset: Torsten Edgren (ruotsi), Jüri Kokkonen (englanti)
Lisätietoja Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta:
www.sastamalanseurakunta.fi/pyhaolavi/index.shtml
|
Lehdistötiedote 19.11.2009
|
Upseeri kuninkaan ja keisarin palveluksessa
Suomen kansallismuseo 20.11.2009 - 30.1.2011
|
|
G. M. Armfelt 44-vuotiaana, Joseph Grassi, Berliini 1799-1801.
Kuva: Museovirasto / Markku Haverinen
|
Gustaf Mauritz Armfelt (1757-1814) on yksi Suomen historian värikkäimmistä henkilöistä. Hänen tiensä kulki sotakentiltä ja Euroopan hovien loistosta syrjäisen etelävenäläisen pikkukaupungin ankeuteen. Armfelt oli yksi aikakautensa tunnetuimmista suomalaisista, jonka tekemisiä seurattiin sanomalehdistössä niin Tukholmassa kuin Pariisissa. Hänellä oli poikkeuksellinen asema lukuisten Euroopan ruhtinaallisten vieraana ja hän tunsi joko henkilökohtaisesti tai tapasi elämänsä aikana mykistävän määrän valtionpäämiehiä ja muita merkkihenkilöitä.
Etsintäkuulutettu - Armfelt -näyttelyssä esillä olevat G. M. Armfeltille henkilökohtaisesti kuuluneet runsaat sata esinettä tarjoavat välähdyksen siitä maailmasta, joka Armfeltia ympäröi vuoroin Tukholmassa, maanpaossa Italiassa, karkotettuna Kalugassa, lähettiläänä Wienin hovissa tai kotikartanossa Halikon Joensuussa.
Näyttelyssä on esillä lukuisia kunniamerkkejä, Serafiimiritarikunnan suuri ja pieni puku sekä Armfeltin etsintäkuulutus vuodelta 1794. Vihkisormus sekä miniatyyrit puolisosta Hedvigistä ja lapsista Augustasta ja Gustav Magnuksesta kertovat perheestä. Esillä on matka-arkkuja, aterimia, Josiah Wedgwoodin keramiikkatehtaan tekemä Elefanttiritarikunta-astiasto, Wienin posliinitehtaan aamiaisastiasto, huonekaluja ja muotokuvia mm. Josef Grassin maalaukset G. M. Armfeltista ja Saganin herttuattaresta Vilhelminasta.
Suomen kansallismuseossa oleva nk. Armfeltin kokoelma muodostuu vuonna 1925 vastaanotetusta kreivi Carl Alexander Armfeltin (1850-1925) testamenttilahjoituksesta. Armfelt-suvulle kuuluneet ja Joensuun kartanosta peräisin olevat esineet kertovat suvun vaiheista usean sukupolven ajalta. Joitakin kokoelmaa täydentäviä esineitä on saatu museoon myöhemmin.
Etsintäkuulutettu - Armfelt -näyttelyyn voi tutustua myös museon verkkosivuilta ladattavan ääniopastuksen avulla. Lisäksi museokävijät voivat eläytyä G. M. Armfeltin jännittävään elämään pelaamalla museon keskihallissa Missä on Kuurinmaan prinsessa? -peliä. Huom. Peli on väliaikaisesti poissa käytöstä.
Näyttelyä täydentävä Jouni Kuurneen loistelias kokoelmateos Gustaf Mauritz Armfeltin perintö. G. M. Armfeltille kuuluneet esineet Suomen kansallismuseon kokoelmissa on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa. Hinta 65 €.
Lisätietoja näyttelyn sisällöstä antavat: näyttelyn käsikirjoittaja, intendentti Jouni Kuurne, puh. 040 128 6381, jouni.kuurne(at)nba.fi sekä näyttelysihteeri Hanna Forssell, puh. 040 128 6453, sähköposti: hanna.forssell(at)nba.fi
Näyttelytyöryhmä: Marja Aaltonen, Matti Aaltonen, Aki Arponen, Helena Edgren, Jenni Einola, Liisa Erä-Esko, Jukkapekka Etäsalo, Hanna Forssell, Leena Haleyi, Liisa Häärä-Bäcklund, Eeva Johansson, Jouni Kuurne, Marjut Lamminen, Minna Lampinen, Tomi Nikander, Reijo Pasanen, Raimo Savinainen, Kaija Steiner-Kiljunen, Leena Tomanterä, Jari Valo, Outi Vuori. Valosuunnittelu Heli Nikunen.
Käännökset: Torsten Edgren (ruotsi), Jüri Kokkonen (englanti)
|
Lehdistötiedote 11.6.2009
|
Ikonit, ihmiset ja sota
Suomen kansallismuseo 12.6.2009 - 31.1.2010
|
|
|
Valamon konservointilaitoksen kokoamassa näyttelyssä on esillä talvi- ja jatkosotien aikana 1939-1944 Karjalasta ja Itä-Karjalasta evakuoituja ja muistoksi kerättyjä ikoneita. Esillä on koko karjalaisen kansanhurskauden kirjo. Paperille painettuja pyhien kuvia vieri vieressä vanhojen ja tummuneiden, temperalla maalattujen ikonien kanssa.
Ikoneiden lisäksi esillä on kirjeitä, valokuvia, muistiinpanoja ja julkaisuja. Näyttelyssä on useita Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvia ikoneita, jotka esitellään nyt ensimmäistä kertaa jatko- ja talvisotaan liittyvänä kokonaisuutena. Esineistöä on lainassa mm. Ortodoksisesta kirkkomuseosta, Valamon luostarista ja yksityishenkilöiltä.
Näyttely tuo myös esille henkilöitä, joiden ansiosta Karjalasta, Vienasta ja Aunuksesta pelastui merkittävä määrä ikoneita. Heihin kuuluvat mm. Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispana tunnetuksi tullut pappismunkki Paavali, kansatieteilijät Tyyni Vahter, Helmi Helminen ja Sakari Pälsi sekä kirjailija Olavi Paavolainen, tunnettu taidealan vaikuttaja Bertel Hintze sekä taidehistorioitsija, myöhemmin taidehistorian professori Lars Pettersson.
Näyttelyn teemoja täydentää runsaasti kuvitettu kirja, jonka artikkeleista ovat vastanneet FM Katariina Husso, akatemiatutkija, dosentti Kari Kotkavaara, FT Žanna Belik, asiantuntija Vladimir Sokratilin sekä konservaattorit Helena Nikkanen ja Nina Rusakova. Kirja on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa.
Näyttely on osa Icon Network -projektia, joka toteutetaan Euroopan unionin 2007-2010 kulttuuriohjelman tuella. Näyttelyä ovat tukeneet myös Opetusministeriö ja Ortodoksinen kirkollishallitus.
Lisätietoja näyttelyn sisällöstä antaa:
näyttelysihteeri Satu Frondelius, puh. 040 128 6390 (virka-aikana), sähköposti: satu.frondelius(at)nba.fi
Näyttelyn opasvaraukset: Kansallismuseon opastusvaraukset, tiistai-perjantai klo 9-12, puh. (09) 4050 9552.
Opastusten varaukset viimeistään viikkoa ennen, yli 30 h ryhmien varaukset vähintään 2 viikkoa aikaisemmin.
Työryhmä Valamon konservointilaitos:
Petter Martiskainen, Auli Martiskainen, Helena Nikkanen sekä konservointilaitoksen kokoama asiantuntijaryhmä: Kari Kotkavaara, Žanna Belik, Katariina Husso, Nina Rusakova ja Vladimir Sokratilin
Työryhmä Suomen kansallismuseo:
Matti Aaltonen, Helena Edgren, Jenni Einola, Liisa Erä-Esko, Satu Frondelius, Jouni Kuurne, Marjut Lamminen, Reijo Pasanen, Raija Pirilä
Käännökset: Torsten Edgren (ruotsi), Jüri Kokkonen (englanti)
|
Lehdistötiedote 21.7.2009
|
Suomalainen perhe
- uusi verkkonäyttely on avautunut
|
|
|
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu perhekäsitteestä ja siitä, keiden nykyisin katsotaan kuuluvan perheeseen. Museoiden kokoelmat kertovat selvästi, että nykymuotoinen perhe - isä, äiti ja lapset - on Suomessakin varsin uusi ilmiö.
Kansallismuseon verkkosivuille on avattu 12 kuvan verkkonäyttely, joka koostuu Museoviraston kuva-arkiston kansatieteellisten ja historiallisten kokoelmien kuvista. Näissä isovanhemmat osallistuvat perheiden arkeen monin eri tavoin. Valokuvat ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvulta.
Näyttely avautuu tästä linkistä:
http://www.nba.fi/fi/skm_vaihtuvat_nayttelyt/perhe
Lisätietoja antaa:
yli-intendentti Jouni Kuurne, p. 040 128 6381 virka-aikana, sähköposti: jouni.kuurne(at)nba.fi
|
Lehdistötiedote 7.10.2008
|
1809 ~ Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta
9.10.2008-19.4.2009
|
|
|
Vuonna 2009 on kulunut kaksisataa vuotta Suomen sodan päättymisestä. Merkkivuoden 1809 muistoksi toteutettu näyttely ei esittele vain sotatapahtumia. Keskeisessä osassa ovat myös sodan taustat ja seuraukset: Napoleonin valtapyrkimykset, Suomi ensin Ruotsin ja sitten Venäjän valtakunnan osana sekä muutokset, joihin sota johti Suomessa ja Ruotsissa. Näyttelyssä nostetaan esiin myös sodan muisto ja sotaan osallistuneiden veteraanien kohtalo.
Näyttelyssä on yli 500 esinettä, joista osa ei ole koskaan aikaisemmin ollut esillä. Esillä on univormuja, aseita ja muotokuvia sotaan osallistuneista henkilöistä, esim. komendantti C. O. Cronstedtille kuulunut kirjoituspöytä - perimätiedon mukaan Viaporin antautumisasiakirja allekirjoitettiin kyseisellä pöydällä.
Kuorma-arkut ja kenttähuonekalut kertovat sodan arjesta. Ruotsin kuninkaan Kustaa IV:n Adolfin vallankumouspäivänä 13.3.1809 pitämää univormua ei ole koskaan aikaisemmin lainattu ulkomaille. Esillä on Vänrikki Stålin tarinoihin liittyviä Albert Edelfeltin originaalipiirroksia sekä Helene Schjerfbeckin maalaukset "Wilhelm von Schwerinin kuolema" ja "Haavoittunut soturi hangella".
Näyttelyyn liittyy laaja ja monipuolinen opetus- ja oheisohjelma; esitelmäsarja, yleisöopastuksia, draamatyöpajoja ja musiikkiesityksiä. Erityisesti yläkoulun ja lukion oppilaille on suunniteltu neljä draamatyöpajaa, jotka tuottaa DOT r.f. (Föreningen för Drama Och Teater).
Tapahtumat
Opetusohjelma
Näyttelyn suojelijoina toimivat Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Hänen Majesteettinsa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa.
Näyttelyn ovat toteuttaneet Suomen kansallismuseo ja Livrustkammaren. Hankkeeseen ovat Suomessa osallistuneet myös Suomen Muinaismuistoyhdistys, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland. Näyttely on esillä Suomen kansallismuseossa 9.10.2008-19.4.2009 ja sen jälkeen Livrustkammarenissa Tukholmassa 6.6.2009-10.1.2010.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi näyttelyluettelo, "1809 ~ Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta". 435 s.
Lisätietoja: näyttelysihteeri Satu Frondelius, puh. 040 128 6390, sähköposti: satu.frondelius(at)nba.fi ja näyttelyn komissaari, intendentti Helena Edgren, puh. 040 128 6331, sähköposti: helena.edgren(at)nba.fi
Näyttelytyöryhmä Helsinki:
Näyttelykomissaari: Helena Edgren;
Näyttelyn kuraattori: Jouni Kuurne;
Tutkijat: Elina Anttila, Raimo Fagerström, Outi Flander, Tuukka Talvio;
Näyttelysihteeri: Satu Frondelius;
Näyttelyarkkitehti: Tomi Nikander;
Näyttelyn tuottaja: Liisa Erä-Esko;
Konservointi: Marja Aaltonen, Matti Aaltonen, Aki Arponen, Thomas Ehrström, Jenni Einola, Jukkapekka Etäsalo, Leena Haleyi, Liisa Häärä-Bäcklund, Eeva Johansson, Pia Klaavu, Minna Lampinen, Pauliina Niskanen, Barbara Radaelli-Muuronen, Raimo Savinainen, Kaija Steiner-Kiljunen, Eeva-Maria Tikka, Leena Tomanterä, Outi Vuori, Kaisu Voutilainen;
Registraattori, lainat: Seija Sarkki-Isomaa;
Näyttelyrakennus: Reijo Pasanen, Hannu Korhonen;
Tiedotus: Liisa Erä-Esko, Marjut Lamminen;
Museopedagoginen toiminta: Marjut Lamminen, Hanna Palonen, Hanna Suihko, Eva Ahl-Waris;
Filmi: ILLUME Oy/Jouko Aaltonen;
Valosuunnittelu: Riku Sourama
Näyttelytyöryhmä Tukholma:
Näyttelykomissaari: Per Sandin;
Projektinjohtaja: Carl Zarmén,
Näyttelyassistentit: Ebba Engström, Martin Skoog;
Näyttelyarkkitehti: Tomi Nikander;
Graafinen muotoilu: Charlotta Andersson:
Tekstiilikonservointi: Rebecka Enhörning;
Metallikonservointi: Peter Sedelius;
Maalauskonservointi: Ann-Cathrine Rothlind
Paperikonservointi: Gerd Crona, Elisabeth Netinder;
Puutyöt ja näyttelyrakennus: Lennart Liwerstrand, Peder Wolfbrandt;
Tiedotus: Margareta Berglund Hamngren;
Registraattori, lainat ja oikoluku: Milla Springfeldt,
Museopedagoginen toiminta: Anna Blom Allalouf, Jonas Lindwall.
Näyttelyä ovat tukeneet Helsingin Sanomat, Sparbankssiftelsen i Helsingfors, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Sampo Group.
|
|
Lehdistötiedote 17.9.2008
|
1809 ~ Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta
9.10.2008-19.4.2009
|
|
|
Merkkivuoden suurnäyttely kertoo Suomen sodasta ja Ruotsin ja Suomen valtioyhteyden päättymisestä. Näyttelyssä on yli 500 esinettä, joista osa ei ole koskaan aikaisemmin ollut esillä. Harvoin nähtyä esineistöä on mm. Ruotsin kuninkaan yksityiskokoelmasta, Valtiollisesta Eremitaašista ja Tsarskoje Selosta Venäjältä sekä lukuisilta yksityishenkilöiltä.
Itse sotatapahtumien lisäksi näyttelyssä ovat keskeisessä osassa sodan taustat ja seuraukset: Suomi Ruotsin valtakunnan osana, Napoleonin valtapyrkimykset, jotka johtivat viimeiseen Ruotsin ja Venäjän välillä käytyyn sotaan sekä muutokset, joihin valtioero johti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Näyttely nostaa esiin myös sodan muiston ja sotaan osallistuneiden veteraanien kohtalon.
Näyttelyssä on univormuja, aseita ja muotokuvia sotaan osallistuneista henkilöistä, esim. komendantti C. O. Cronstedtille kuulunut kirjoituspöytä - perimätiedon mukaan Viaporin antautumisasiakirja allekirjoitettiin kyseisellä pöydällä. Kuorma-arkut ja kenttähuonekalut kertovat sodan arjesta. Ruotsin kuninkaan Kustaa IV:n Adolfin vallankumouspäivänä 13.3.1809 pitämää univormua ei ole koskaan aikaisemmin lainattu ulkomaille. Esillä on Albert Edelfeltin Vänrikki Stoolin tarinoiden liittyviä originaalipiirroksia sekä Helene Schjerfbeckin maalaukset "Wilhelm von Schwerinin kuolema" ja "Haavoittunut soturi hangella".
Näyttelyyn liittyy laaja ja monipuolinen opetus- ja oheisohjelma. Erityisesti yläasteen ja lukion oppilaille on suunniteltu neljä erilaista draamatyöpajaa, jotka tuottaa DOT r.f. (Föreningen för Drama Och Teater).
Näyttelyn suojelijoina toimivat Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Hänen Majesteettinsa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa.
Näyttelyn tuottavat Museovirasto/Suomen kansallismuseo ja Livrustkammaren Tukholmasta.
Näyttelyn toteuttamiseen osallistuvat lisäksi Suomen Muinaismuistoyhdistys, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland. Näyttely on esillä Suomen kansallismuseossa 9.10.2008-19.4.2009 ja Livrustkammarenissa Tukholmassa kesäkuusta 2009 vuoden 2009 loppuun.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan näyttelyluettelo, "1809 ~ Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta". 435 s.
Näyttelyä ovat tukeneet Helsingin Sanomat, Sparbankssiftelsen i Helsingfors, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Sampo Group.
Lisätietoja: näyttelysihteeri Satu Frondelius, puh. 040 128 6390, sähköposti: satu.frondelius(at)nba.fi
|
|
Lehdistötiedote 29.11.2006
|
VINTTI - Historiaa helposti
|
|
 |
Kansallismuseon perusnäyttelyiden uusin osa, VINTTI, on valmistunut. VINTTI on toiminnallinen, ns. hands-on -näyttely, jossa tutustutaan Suomen historian ja kulttuurin keskeisiin ilmiöihin käyttämällä käsiä ja päätä. Toiminta perustuu kokeiluihin ja kokemiseen ja tehtävät johdattavat samalla perusnäyttelyn muihin osiin.
VINTISSÄ selviää mm. mikä oli hevosen merkitys ja miten hevonen valjastettiin. Suomen hevosen valjastaminen oli ennen arkipäivää mutta nykyään kokemattomalle haastava tehtävä. Rakentamisosiossa voi tunnistaa Suomen historian eri aikakausien tärkeimpiä rakennuksia ja rakentaa kevyillä mallitiilillä erilaisia seinämiä. Samassa kohtaa voi rakentaa hirsitaloa kahdessa eri koossa joko pöydällä koottavana pienoismallina tai enemmän voimaa ja kokoa vaativana suurempana (2,1 m x 1,2 m) versiona.
VINTISSÄ voi myös kokea millaista oli työ toimistossa ennen tietokoneita kun tekstit kirjoitettiin kirjoituskoneella tai mustekynällä. Tehdastyön luonne tulee tutuksi liukuhihnan äärellä. Kaikkiaan VINTISSÄ on 22 tehtäväosiota. Näyttelyn luonteeseen kuuluu kehittyminen ja muutos: tehtävien sisältöjä syvennetään ja niitä tehdään lisää. VINTISSÄ tullaan järjestämään työnäytöksiä, opastuksia ja tapahtumapäiviä.
VINTTIÄ testattiin ennen avaamista, ja testivaiheessa saadut kokemukset otettiin huomioon toiminnassa. Kuukauden testijakson aikana VINTTIIN tutustui oppilaita eri luokka-asteilta: oppilailta ja opettajilta saatu palaute oli erittäin positiivista. Erityisesti VINTTIÄ kiiteltiin siitä, että se tarjoaa aiempaa monipuolisemman ja erityisesti lapsia kiinnostavan museoympäristön, sen tehtävissä on huomioitu sekä tytöt että pojat, ja että VINTIN tehtävät ovat yksinkertaisesti hauskoja. Opettajien mielestä VINTTI on hyödyllinen ja helppo tapa elävöittää koulujen historian opetusta.
Hands-on -näyttelyiden juuret juontavat Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen tiedekeskuksiin, joista ensimmäiset perustettiin jo 1900-luvun alussa, ja laajemmin museoiden muutokseen kahden viime vuosikymmenen aikana. Vain harvassa museossa tyydytään enää katselemaan esineitä ainoastaan lasin takaa.
VINTTI on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12-16. Ryhmien vierailut vaativat ennakkoilmoittautumisen ja ovat maksullisia. Niitä järjestetään ti-pe klo 9-12 ja klo 16 jälkeen.
Opastusvaraukset puh. (09) 4050 9552 tiistaista perjantaihin, aamupäivisin klo 9-12. Opastusvarauksiin voi lähettää myös sähköpostia: kansallismuseo@nba.fi
Lue lisää opastuksista
Näyttelytyöryhmä:
Suunnittelu ja käsikirjoitus: Ritva Wäre, Hanna Forssell ja Tomi Nikander
Näyttelyarkkitehtuuri ja grafiikka: Tomi Nikander
Näyttelysihteeri: Hanna Forssell
Rakentaminen: Virpi Akolahti, Reijo Pasanen, Sanna Särkelä ja Jari Valo
Mukana eri tehtävissä: Vuokko Ahlfors, Leena Haleyi, Liisa Erä-Esko, Risto Hakomäki, Jouni Kuurne, Marjut Lamminen, Jaana Pietilä, Pirkko Sihvo ja Tuukka Talvio
Lisätietoa Työpaja VINTISTÄ:
museolehtori Hanna Forssell, puh. 040 128 6453
työpajakoordinaattori Irene Nurminen puh. 040 128 6464
Työpaja VINTIN sivulle
|
 |
|
|
