Hae sanaa:
Ajankohtaista | Museovirasto | Arkeologia | Rakennusperintö | Museot ja linnat | Kokoelmat ja arkistot | Tietopalvelut
Etusivu Museot ja linnat Kulttuurien museo Näyttelyt Kaukaa haettua

 

Kulttuurien museo
Näyttelyt

 

KAUKAA HAETTUA
Perusnäyttely

1700-luvulta lähtien ovat suomalaiset tutkimusmatkailijat, tiedemiehet, lähetyssaarnaajat, merenkävijät, taiteenkerääjät, seikkailijat ja myöhemmin kehitysyhteistyöväki tuoneet maailmalta Suomeen esineitä, joista osa on päätynyt museokokoelmiin. Kulttuurien museon perusnäyttely kertoo ihmisen uteliaisuudesta uutta ja outoa kohtaan, matkustamisesta, kaupankäynnistä ja eri aikakausien aatevirtauksista – Suomen kontakteista muuhun maailmaan.


Suomalaisia maailmalla

Näyttely asettaa kokoelmien karttumisen laajempiin kulttuurihistoriallisiin kehyksiin kertomalla mistä, milloin, miksi ja kenen tuomina kokoelmat ovat päätyneet Suomeen.

Monet suomalaiset ovat osallistuneet kauppalaivojen ja valaanpyyntialusten kaukopurjehduksille ja toimineet virkamiehinä ja sotilaina Venäjän palveluksessa mm. Siperiassa ja Alaskassa 1800-luvulla. Kansallisromantiikka innoitti tutkimaan Suomen sukukansoja ja niiden kieliä. Maailmalla virinneet orientalismi ja evolutionismi synnyttivät myös Suomessa kielitieteellistä ja sosiaaliantropologista tutkimusta. Lähetystyöntekijöitä lähti Suomestakin eri puolille maailmaa messiaan uuden tulemisen odotuksessa.

Etholén Alaskassa, Mannerheim Keski-Aasiassa

Monet kulttuurihistoriallisesti merkittävät henkilöt ovat kartuttaneet museon kokoelmia. Omissa osioissaan esitellään Alaskan kenraalikuvernöörinä 1840-luvulla toimineen amiraali A. A. Etholénin maailmankuulu kokoelma Alaskan kansoilta, geologi Gustaf Nordenskiöldin 1890-luvulla kaivama Lounais-Amerikan anasazi-intiaanien arkeologinen esineistö sekä C. G. Mannerheimin, kielitieteilijä G. J. Ramstedtin ja arkeologi Sakari Pälsin Keski-Aasia-kokoelmat.

Kulttuurintutkimuksen alku

Kansainvälisesti merkittävät suomalais-ugrilaiset kokoelmat esitellään mm. ruokatalous- ja hääteemojen kautta. Esillä on mm. kielentutkija Kai Donnerin ja professori U. T. Sireliuksen keräämää esineistöä. Omat vitriininsä ovat saaneet sosiaaliantropologisen tutkimuksen klassikon ja kenttätyön uranuurtajan Edvard Westermarckin sekä hänen oppilaidensa Gunnar Landtmanin ja Rafael Karstenin kokoelmat Marokosta, Papua-Uudesta-Guineasta ja Etelä-Amerikasta.

Merimiehiä Kiinassa ja Kongossa

Suomen ja Kiinan välisistä yhteyksistä kertovat pääasiassa 1800-luvulla merenkulkijoiden matkamuistoikseen tuomat kompassit, viuhkat, pienoisveistokset, piiput jne. Museon varhaisimpia Afrikka-kokoelmia edustaa Kongojoen jokilaivoilla 1900-luvun alussa työskennelleiden suomalaisten koneenkäyttäjien keräämä esineistö.

Tietopankki maailman kansoihin

Kussakin osiossa nostetaan esille yleisinhimillisiä teemoja: yhteisöllisyys, perhe ja suku sekä uskonnon ja elinkeinojen harjoittaminen. Näyttelyn toivotaan palvelevan erityisesti eriasteista opetusta tuomalla nähtäville esineistöä, josta muodostuu maailman kansoja koskeva yhteinen tietopankkimme. Näyttelyyn kuuluu myös lasten osio, jonka teema on vesi.

Uusia kokoelmia esitellään vaihtuvissa pienoisnäyttelyissä

Perusnäyttelyn yhteydessä esitellään myös uudempia hankintoja suureen akvaariovitriiniin rakennetuissa vaihtuvissa pienoisnäyttelyissä. Vitriini antaa mahdollisuuden erilaisille ripustuksille ja siten monentyyppisen esineistön esittelyyn. Vitriiniin on mahdollista rakentaa myös installaatioita, joiden keskelle katsoja voi astua. Teemat vaihtuvat muutaman kuukauden välein. Vuoden 2009 loppuun on avoinna Oppi Untrachtin testamenttilahjoitukseen liittyvä tiibetiläisten esineiden näyttely.

Tekijät

Näyttelyn tekstit sekä näyttelyjulkaisun ovat kirjoittaneet Eija-Maija Kotilainen, Heli Lahdentausta, Ildikó Lehtinen ja Pilvi Vainonen. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Jussi Salmivuori ja valaistuksen Heli Nikunen.

Lisätiedot

Museonjohtaja Eija-Maija Kotilainen, puh. (09) 4050 9811
eija-maija.kotilainen@nba.fi

Museolehtori Pilvi Vainonen, puh. (09) 4050 9809
pilvi.vainonen@nba.fi

Lehdistökuvat

 

          Näyttelykuva: Kaukaa haettua -näyttelyn sisäänkäynti. Etualalla vasemmalla mongolialainen vartijaveistos, oikealla näyttelyn nimi seinällä. Takana näkyy tekstejä ja vitriinejä. Näyttelyn seinärakenteet ovat punaruskeat.
Kuva: Jussi Salmivuori (2005)


          Näyttelykuva: etualalla kaksi vanhaa pöytävitriiniä, takana näkyy seinävitriinissä G. A. Wallinin arabialainen matkapuku. Näyttelyn seinärakenteet ovat punaruskeaa puuta.
Kuva: Matti Huuhka (2005)


          Näyttelykuva: sinisellä taustalla keskellä suuri pyöreä puunaamio, sen alla mm. puuveistoksia ja -astioita.
Kuva: Matti Huuhka (2005)


          Näyttelykyva: sinitaustaisessa vitriinissä kongolaisia heittoveitsiä. Käytävätilaan on ripustettu keihäitä, joiden varjot heijastuvat vitriinin punaruskeaan ulkoseinään.
Kuva: Matti Huuhka (2005)


          Näyttelykuva: sinitaustaisessa vitriinissä poimutettuja ja maalattuja ruukkuja, mukeja ja kauhoja.
Kuva: Matti Huuhka (2005)


          Näyttelykuva: suurikokoinen vitriini, jossa on alaskalaisia suoli- ja nahkavaatteita.
Kuva: Matti Huuhka (2005)


          Näyttelykuva: harmaa- ja sinisävyisiä pöytävitriinejä, takaseinällä värikkäitä tiibetinbuddhalaisia thangka-ikoneita.
Kuva: Matti Huuhka (2005)


          Näyttelykuva: vihreäksi maalatulla taustalla sininen kiinalainen silkkiviitta, sauvoja, päähineitä ja mustat silkkisaappaat.
Kuva: Matti Huuhka (2005)


          Näyttelykuva: kirjottuihin vaatteisiin lpuettuja nukkeja istumassa ja seisomassa puupöydän ympärillä.
Kuva: Matti Huuhka (2005)


          Näyttelykuva: turkoosilla taustalla musta marokkolaisviitta, jonka keskellä on suuri punainen silmäkuvio. Viitan ympärillä riippuu mm. koristettu laukku ja Fatiman kädellä varustettuja metallikoristeita.
Kuva: Matti Huuhka (2005)


            Kuvat suurenevat klikkaamalla

© Museovirasto | Päivitetty viimeksi: 7.1.2010 | Käyttöohjeita | Lähetä palautetta