|
Etusivu |
Monet suomalaiset ovat osallistuneet kauppalaivojen ja valaanpyyntialusten kaukopurjehduksille ja toimineet virkamiehinä ja sotilaina Venäjän palveluksessa mm. Siperiassa ja Alaskassa 1800-luvulla. Kansallisromantiikka innoitti tutkimaan Suomen sukukansoja ja niiden kieliä. Maailmalla virinneet orientalismi ja evolutionismi synnyttivät myös Suomessa kielitieteellistä ja sosiaaliantropologista tutkimusta. Lähetystyöntekijöitä lähti Suomestakin eri puolille maailmaa messiaan uuden tulemisen odotuksessa. Monet kulttuurihistoriallisesti merkittävät henkilöt ovat kartuttaneet museon kokoelmia. Omissa osioissaan esitellään Alaskan kenraalikuvernöörinä 1840-luvulla toimineen amiraali A. A. Etholénin maailmankuulu kokoelma Alaskan kansoilta, geologi Gustaf Nordenskiöldin 1890-luvulla kaivama Lounais-Amerikan anasazi-intiaanien arkeologinen esineistö sekä C. G. Mannerheimin, kielitieteilijä G. J. Ramstedtin ja arkeologi Sakari Pälsin Keski-Aasia-kokoelmat. Kansainvälisesti merkittävät suomalais-ugrilaiset kokoelmat esitellään mm. ruokatalous- ja hääteemojen kautta. Esillä on mm. kielentutkija Kai Donnerin ja professori U. T. Sireliuksen keräämää esineistöä. Omat vitriininsä ovat saaneet sosiaaliantropologisen tutkimuksen klassikon ja kenttätyön uranuurtajan Edvard Westermarckin sekä hänen oppilaidensa Gunnar Landtmanin ja Rafael Karstenin kokoelmat Marokosta, Papua-Uudesta-Guineasta ja Etelä-Amerikasta. Suomen ja Kiinan välisistä yhteyksistä kertovat pääasiassa 1800-luvulla merenkulkijoiden matkamuistoikseen tuomat kompassit, viuhkat, pienoisveistokset, piiput jne. Museon varhaisimpia Afrikka-kokoelmia edustaa Kongojoen jokilaivoilla 1900-luvun alussa työskennelleiden suomalaisten koneenkäyttäjien keräämä esineistö. Kussakin osiossa nostetaan esille yleisinhimillisiä teemoja: yhteisöllisyys, perhe ja suku sekä uskonnon ja elinkeinojen harjoittaminen. Näyttelyn toivotaan palvelevan erityisesti eriasteista opetusta tuomalla nähtäville esineistöä, josta muodostuu maailman kansoja koskeva yhteinen tietopankkimme. Näyttelyyn kuuluu myös lasten osio, jonka teema on vesi. Perusnäyttelyn yhteydessä esitellään myös uudempia hankintoja suureen akvaariovitriiniin rakennetuissa vaihtuvissa pienoisnäyttelyissä. Vitriini antaa mahdollisuuden erilaisille ripustuksille ja siten monentyyppisen esineistön esittelyyn. Vitriiniin on mahdollista rakentaa myös installaatioita, joiden keskelle katsoja voi astua. Teemat vaihtuvat muutaman kuukauden välein. Vuoden 2009 loppuun on avoinna Oppi Untrachtin testamenttilahjoitukseen liittyvä tiibetiläisten esineiden näyttely. Näyttelyn tekstit sekä näyttelyjulkaisun ovat kirjoittaneet Eija-Maija Kotilainen, Heli Lahdentausta, Ildikó Lehtinen ja Pilvi Vainonen. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Jussi Salmivuori ja valaistuksen Heli Nikunen. Museonjohtaja Eija-Maija Kotilainen, puh. (09) 4050 9811
|
|