Kaupunkiarkeologiset inventoinnit

Suomessa on parikymmentä kaupunkia, jotka on perustettu ennen 1700-lukua. Niiden lisäksi on kolme autioitunutta kaupunginpaikkaa, josta kaupunki on jossakin vaiheessa joko lakkautettu tai siirretty muualle - Ulvila, Helsingin Vanhakaupunki sekä Lieksan alueella sijainneen Brahean paikka. Näiden kaupunkien isoavihaa (1713-1721) vanhemmat, säilyneet kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain automaattisesti rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännökseen ei saa kajota ilman lain nojalla annettua lupaa esimerkiksi kaivamalla, peittämällä, vahingoittamalla tai poistamalla sitä, vaikka jäännös sijaitsisi omallakin maalla. Rauhoituksen perimmäisenä tarkoituksena on turvata muinaisjäännökseen liittyvän tiedon säilyminen sekä kaupunkien konkreettinen historiallinen jatkuvuus. Menneisyys on yhteistä kulttuuriperintöämme.

Kulttuurikerros on muodostunut erilaisista rakenteista, esineistä ja maakerrostumista. Sen paksuus vaihtelee suuresti kaupungeittain ja samankin kaupungin eri osissa riippuen maaperän koostumuksesta ja kosteudesta, kerrostumisajan pituudesta sekä paikalla tapahtuneen toiminnan laadusta. Esimerkiksi tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten pohjat on peitetty aikanaan maalla ja päälle rakennettu uutta, jolloin kaupunki on kohonnut vähän kerrallaan ylöspäin. Kulttuurikerros voi olla erityisesti keskiaikaisissa kaupungeissa jopa monta metriä paksu, mutta useimmissa 1500- tai 1600-luvulla perustetuissa kaupungeissa koko historia mahtuu alle metrin paksuiseen maakerrokseen.

Kulttuurikerrosten säilyneisyys

Museovirasto tekee kenttäinventointia vanhimmissa kaupungeissamme ja määrittelee niistä ne alueet, joissa arkeologiset kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Apuna käytetään vanhoja kaupunkikarttoja aina 1600-luvulta alkaen sekä muita historiallisia tietolähteitä. Inventointeihin ei liity varsinaisia arkeologisia kaivauksia. Tuloksia käytetään kaavoituksen, rakentamisen, suojelun ja tutkimuksen ohjaamiseen. Tavoitteena on vaalia yhteistä kulttuuriperintöä ja kehittää kaupunkiympäristöjä kestävällä tavalla.

Suuri osa vanhoista kulttuurikerroksista on tuhoutunut viimeisten sadan vuoden aikana keskustojen uudisrakentamisen yhteydessä ja kunnallisteknisissä kaivutöissä. Säilyneitä alueita on jäljellä yleensä puutalotonteilla, kivitalojen pihoilla, aukioilla ja puistoissa. Myös mm. pohjaveden korkeuden muutokset ja saasteet heikentävät puurakenteiden ja esineiden säilymisedellytyksiä. Sen vuoksi säilyneiden alueiden vaaliminen ja tutkiminen on tärkeää. Niitä pyritään rauhoittamaan rakentamiselta ja toisaalta ohjataan rakentamista kulttuurikerroksia säilyttävään suuntaan. Jos rauhoittaminen ei ole mahdollista, tuhoutumassa oleva kohde tutkitaan. Jos kohde tuhoutuu tutkimatta, menetettyä tietoa ei voida koskaan saada takaisin.

Kiinteään muinaisjäännökseen kajoaminen

Säilyneiksi määritellyillä alueilla, jotka on inventointiraporteissa merkitty punaisella tai keltaisella, saatetaan edellyttää tehtäväksi arkeologisia tutkimuksia ennen maaperään kajoavia rakennustöitä tai niiden aikana. Pienen yksityisen rakennushankkeen (esim. omakoti- tai paritalo) toteuttajan tulee hakea alueellisesta ympäristökeskuksesta kajoamislupaa. Luvan ehtona ovat yleensä arkeologiset kaivaukset, joissa kohteeseen liittyvä tieto talletetaan. Pienen yksityisen rakennushankkeen toteuttaja ei joudu maksamaan kaivauksia, vaan välttämättömimmät tutkimukset pyritään tekemään valtion kustannuksella. Sen sijaan yleisen tai suurehkon yksityisen työhankkeen toteuttajan on korvattava tutkimuksista aiheutuvat kustannukset tai osallistuttava niihin, mikäli sitä ei ole katsottava olosuhteisiin nähden kohtuuttomaksi. Isomman työhankkeen toteuttajan on neuvoteltava toimintatavoista Museoviraston kanssa.

Museoviraston kaupunkien arkeologisten inventointien raportit pdf-muodossa.

HUOM! Mikäli inventointiraportit eivät aukea koneellasi, voit kokeilla jompaa kumpaa seuraavista:

1) Tallentaa raportin koneesi kovalevylle painamalla PDF-kuvakkeen yläpuolella hiiren oikeaa nappia ja valitsemalla komennon "save target as..." (Internet Explorer) tai "save link target as... (Netscape)

2) Päivittää Acrobat Reader -lukuohjelmaan uudempaan (versioon 6) Adoben www-sivuilla http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html

Haminan kaupunkiarkeologinen inventointi 2003 (pdf: 6,2 MB URN:NBN:fi-fe20031905)
Helsingin kaupunkiarkeologinen inventointi 2002 (pdf; 11,3 MB URN:NBN:fi-fe20031246)
Hämeenlinnan kaupunkiarkeologinen inventointi 2003 (pdf: 11 MB URN:NBN:fi-fe20031902)
Kajaanin kaupunkiarkeologinen inventointi 2001 (pdf; 10,6 MB URN:NBN:fi-fe20031243)
Kokkolan kaupunkiarkeologinen inventointi 2000 (pdf; 5,97 MB URN:NBN:fi-fe20031237)
Kotkansaari - Ruotsinsalmen Linnoituskaupungin kaupunkiarkeologinen inventointi 2007 (pdf; 24,9 MB URN:NBN:fi-fe200803041121)
Kristiinankaupungin kaupunkiarkeologinen inventointi 2001 (pdf; 3,71 MB URN:NBN:fi-fe20031239)
Lappeenrannan kaupunkiarkeologinen inventointi 2003 (pdf: 6,5 MB URN:NBN:fi-fe20031904)
Oulu – Uleåborg. Kaupunkiarkeologisen inventoinnin päivitys 2007 (pdf; 5,57 MB URN:NBN:fi-fe20072161)
Oulun kaupunkiarkeologinen inventointi 2002 (pdf; 10,6 MB URN:NBN:fi-fe20031245)
Pietarsaaren kaupunkiarkeologinen inventointi 2002 (pdf; 10,6 MB URN:NBN:fi-fe20031243)
Porin kaupunkiarkeologinen inventointi 2002 (pdf; 8,52 MB URN:NBN:fi-fe20031244)
Porvoon kaupunkiarkeologinen inventointi 2008 (pdf; 27,5 MB URN:NBN:fi-fe200803311196)
Raahen kaupunkiarkeologinen inventointi 2001 (pdf; 4,24 MB URN:NBN:fi-fe20031238)
Rauma-Raumo Kaupunkiarkeologinen inventointi 2009 (pdf; 11,0 MB URN:NBN:fi-fe200906091606)
Savonlinnan kaupunkiarkeologinen inventointi 2003 (pdf: 6,4 MB URN:NBN:fi-fe20031903)
Tammisaaren kaupunkiarkeologinen inventointi 2002 (pdf; 6,42 MB URN:NBN:fi-fe20031242)
Tornion kaupunkiarkeologinen inventointi 2000 (pdf; 8,34 MB URN:NBN:fi-fe20031236)
Uudenkaupungin kaupunkiarkeologinen inventointi 2001 (pdf; 7,24 MB URN:NBN:fi-fe20031241)
Vanha-Vaasan kaupunkiarkeologinen inventointi 2007 (pdf; 10,5 MB URN:NBN:fi-fe200803251165)

Voit napauttaa karttakuvia hiirellä suuremmiksi:

Suomen ennen 1700-lukua perustetut kaupungit.

Kokkolan vuoden 1649 kartta asemoituna nykyiselle kaavakartalle. Vihreät alueet ovat rakennettuja kortteleita.

Kokkola inventoitiin vuonna 2000. Punaisella merkityt tontit luokiteltiin arkeologisesti kerrostumiltaan todennäköisesti hyvin säilyneiksi. Keltaisilla tonteilla säilyneisyys on epävarmempaa.