Etusivu Arkeologia Tutkimus Kenttätyöt Kenttätyöt 2005

Museoviraston arkeologian osaston kenttätyöt 2005

Kaivaukset 2005
Inventoinnit 2005

Anjalankoski Kivikoski, mahdollisen muinaisjäännöksen koekaivaus
5.-9.9.2005
Valtatien 15 inventoinnissa löydettiin alue, jossa oli useita pieniä n.1x1,5 m kokoisia matalia kuoppia. Koekaivauksen tarkoituksena oli selvittää niiden käyttötarkoitus ja mahdollisuuksien mukaan ikä. Alueella on yhteensä 12, lähinnä suorakaiteen muotoista matalaa painannetta 2–3 rivissä. Kuopat ovat n. 1x2 metrin kokoisia. Kuopat ovat selkeästä ihmisen tekemiä. Kaksi painannetta kaivettiin puoliksi ja kahteen tehtiin koekuoppa. Puolitetuissa kuopissa oli selkeää likamaata ja pieni kivirykelmä. Ne muistuttivat rakenteeltaan Kustaan sodan (1788–1790) aikaisia leiripaikkoja. Kaksi pienempää painannetta, joihin tehtiin koekuopat, ovat nuorempia. Pienet painanteet jäävät valtatien 15 levennyksen alle, mutta Kustaan sotaan liittyvät rakenteet jäävät sen ulkopuolelle.
Tutkimuskustannukset: Tiehallinto
Kaivausjohtaja: FK Kreetta Lesell

Espoo Gumböle Hägerbäck, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
11.-15.7.2005
Suomen Parkinson-säätiön omistuksessa olevien tilojen alueelle on vahvistettu yleiskaava. Sen mukaan pääosa alueesta on varattu ensisijaisesti asuinpientaloille. Kaavoitetulla alueella, Turun moottoritien ja Nupurintien välisellä peltorinteellä Myllärintien länsipuolella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikalta on löytynyt aiemmin kaksoiskourutaltta ja kvartsi-iskoksia. Alueelle kaivettiin koekuoppaverkosto kymmenen metrin välein, yhteensä 14 koekuoppaa. Tämän lisäksi alueen eteläpuoliseen metsään tehtiin koepistoja ja -kairauksia ja pohjoisreunalle tarkastuskairauksia. Koekuopista kolmessa oli kivikautisia löytöjä.
Tutkimuskustannukset: Suomen Parkinson-säätiö
Kaivausjohtaja: FM Satu Koivisto

Harjavalta Saamanmäki, kivi-/pronssikautisen asuinpaikan ja röykkiökohteen koekaivaus
25.7.-12.8.2005
Harjavallan Saamanmäen alueelle on tekeillä palstoitussuunnitelma, jossa kaikkiaan neljä rakennustonttia on sijoitettuna muinaisjäännösalueelle. Saamanmäessä on kivi- ja pronssikautinen asuinpaikka sekä kaksi röykkiötä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösalueen laajuus sekä mahdollisten lisätutkimusten tarve suhteessa kaavoitushankkeeseen. Palstoitettavalla alueella todettiin osin säilynyttä asuinpaikkaa. Kulttuurimaata havaittiin vain muutamassa yksittäisessä koekuopassa. Löytöinä saatiin saviastian palasia, jotka ajoittunevat Kiukaisten kulttuurin aikaan sekä kvartsimateriaalia. Koekuopissa todettiin kaskikerros. Palstoitettavan alueen Isomäen torpan puoleinen alue on pahoin kaiveltu. Kohteessa on etelään, pellolle laskevan rinteen päällä komea ja suuri röykkiö, alempana rinteessä röykkiön pohja. Myös tältä alueelta on asuinpaikkalöytöjä.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: FK Päivi Kankkunen

Iitti Salmenniemi, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
23.5.-10.6.2005
Salmenniemen kivikautisella asuinpaikalla kaivettiin kolme jaksoa kesän 2004 aikana maanomistajan huvilahankkeen johdosta. Kulttuurikerrokset ja löydöt ulottuvat paikoin metrin syvyyteen. Varhaisin asutusvaihe on ajoitettu noin 6000 eKr molemmin puolin. Tämän vaiheen päällä on vaihtelevan paksuinen tulvakerros, joka oletettavasti on muodostunut Heinolan harjun puhkeamisen yhteydessä. Kesällä 2005 kaivettiin pieni lisätasoalue, jonka voitiin todeta olevan asuinpaikka-alueen reuna-aluetta. Lisäksi kaivettiin edelliskesänä puoliksi tutkittu punamultaläikkä loppuun. Löytöinä saatiin edellisvuoden tapaan saviastian palasia, kvartsimateriaalia ja palanutta luuta. Kesän 2004 palaneet luut analysoi FM Eeva Lahti. Lähes koko luumateriaali oli hirvestä. Muinaisjäännösalueella on myös kolme keskiseen tai myöhempään kivikauteen ajoittuvaa suurta suorakaiteen muotoista talonpohjaa. Kaksi on osin sortunut vanhaan rantapenkereeseen. Alueelle tehtiin viisi koekuoppaa, joista neljässä voitiin todeta paksun tulvakerroksen alla kulttuurikerrosta ja löytöjä.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: FK Päivi Kankkunen

Inkoo Staffans, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
9.-20.5.2005
Maanomistaja haluaa rakentaa peltoalueelle kolme asuinrakennusta. Kohteesta on tehty pintapoimintalöytöjä: kvartsi-iskoksia, saviastian palasia ja kiviesineitten kappaleita. Tarkoituksena oli selvittää muinaisjäännöksen rajat sekä sen säilyneisyys kyntökerroksen alla. Peltoalue tutkittiin koekuopin. Koekuopista saatiin kyntökerroksesta samantyyppisiä löytöjä kuin pintapoiminnassa. Lisäksi pintalöytönä saatiin kaksi kiviesinettä. Lähellä kesämökkinaapurin rajaa todettiin muutamassa koekuopassa kynnön alla säilynyt kulttuurikerros.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: FK Päivi Kankkunen

Kesälahti Hiidenniemi, rautakautisen asuinpaikan koekaivaus
27.6-8.7.2005
Hiidenniemi sijaitsee Puruveden Ristilahden pohjoisrannalla. Mantereen puoleiselta rannalta on löytynyt mm. rautakautisia saviastianpaloja ja palaneiden luuesineen katkelmia. Hiidenniemen kärjen eteläpuolella olevalle saarekkeelle oli suunniteltu sauna- ja kesämökki, joiden paikat tutkittiin koekuoppien avulla. Saarekkeen itäreunassa olevan harjanteen eteläosasta löytyi asbestisekoitteinen saviastian pala ja kvartsiesineitä. Eteläkärjen koekuopissa näkyi epämääräisiä hiiliesiintymiä. Rakennuspaikkojen koekuoppiin nousi vesi, koska ne sijaitsivat alavalla maalla, lähellä nykyistä järven pinnan tasoa. Saareke on muuallakin hyvin alavaa, vain sen itäreunan särkkä on korkeampaa maastoa. Paikkaa on eri aikoina käytetty leiripaikkana.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: HuK Simo Vanhatalo

Kirkkonummi Tolsa, mahdollisten pronssi-/rautakautisten röykkiöiden koekaivaus
15.8.-14.9.2005
Kantatie 51 parantamistöiden johdosta tutkittiin koekaivauksin kahta Tolsan eritasoliittymän itäpuolella sijaitsevaa mahdollisesti pronssi-/rautakautista röykkiötä. Koekaivauksilla selvitettiin, että röykkiöt ovat lähes koskemattomia ja rakenteensa perusteella mahdollisesti varhaisrautakautisia hautaröykkiöitä. Röykkiöön 1 kaivettiin noin 4 m pitkä ja noin 10 m leveä alue. Tältä alueelta tuli esille pitkänmallisen röykkiön molemmilta sivuilta kivikehää tai raunion tukirakennetta. Noin 40 neliömetrin suuruinen alue kaivettiin pohjaan ja pohjakivien alta löydettiin pieni pronssipellin palanen ja pieni palaneen luun pala. Röykkiö 2:ssa päätettiin koekaivaus tehdä koko röykkiön alueella. Röykkiöstä poistettiin neljä kerrosta kiviä koko röykkiön alueelta ja saatiin näkyville selvät kivikehät, joita on 2-3. Koekaivausten tulosten perusteella voidaan todeta, että röykkiöt ovat ihmisten rakentamia hautaröykkiöitä, jotka tulee tutkia ennen tuhoutumista.
Tutkimuskustannukset: Tiehallinto
Kaivausjohtaja: FM Eeva Raike

Kitee Karistaja, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
1.-12.8.2005
Kivikautisen asuinpaikan rippeet tutkittiin hiekkakuopan reunassa. Kaivausalue sijoitettiin maastossa näkyvän painanteen kohdalle. Kaivausalueelta löytyi saviastianpaloja, kiviesineen katkelmia, piitä, kvartsia ja palanutta luuta. Kaivauksissa todettiin, että painanteen kohta oli tuhoutunut metsäaurauksessa ja tienteossa.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: HuK Simo Vanhatalo

Kokemäki Vakkari, röykkiön koekaivaus
18.-22.7.2005
Pienellä harjanteella pellon ja Kokemäenjoen välissä on kymmenen pientä kiviröykkiötä. Aino Nissinaho tutki 1980-luvulla näistä kaksi suurinta. Maanomistajan mökkisuunnitelman vuoksi kaivettiin ennen kartoittamaton matala kiveys, jota epäiltiin röykkiön pohjaksi. Kiveys olikin jonkinlainen röykkiö, mutta epämääräinen ja rakenteeton ja ajoitukseltaan moderni. Siitä löydettiin tiilen kappaleita ja hevosenkengän puolikas.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: FK Päivi Kankkunen

Kristiinankaupunki Susiluola, luolakohteen kaivaus
30.5.-8.7.2005
Vuoden 2005 kaivauksen painopisteet olivat luolan itäisellä laidalla suuaukon tuntumassa oleva tallattu pinta kerroksessa IV ja uusi kaivausalue läntisellä laidalla. Kaivauksia jatkettiin myös luolan takaosassa. Susivuoren pohjoisosasta kartoitettiin n. 8500 m² alue takymetrillä ja myös luolan lattia ja katto mitattiin uudelleen tiheällä pistevälillä. Luolan itälaidalla paljastettiin tallatun pinnan itä- ja kaakkoisreuna, jonka ulkopuolella luolan kalliopohja kohoaa selvästi. Tallattu pinta oli säilynyt vain luolan suuaukon tuntumassa olevan kalliokynnyksen takana. Kohti itäreunaa kaivettaessa löydöt vähenevät selvästi. Vuoden 2005 kaivausalueelta on tässä vaiheessa tunnistettu ainoastaan yksi iskos. Takareunassa kaivettiin kahdella alueella kerrosta V ja osittain kerros VI. Joitakin pieniä iskoksia löytyi kerroksesta V ja ne ovat, kuten kaikki kerroksen V löydöt, sekundaarisessa positiossa.
Luolan länsilaidalla puhdistettiin luolan tyhjennyksessä v. 1996 jäänyt sortunut profiili. Sortuneen profiilin alta paljastui hiililäikkä, jonka päällä oli sekundaarista hiekkaa ja savea. Osa hiilistä oli ilmeisesti resenttiä, koska joukossa oli palamatonta puuainesta. Soikea kuvio on voinut syntyä siten, että paikalta oli nostettu iso lohkare.
Profiilista länteen avattiin 3 m² alue, joka sijaitsee luolan suuaukosta 1-4 m sisäänpäin. Luolan korkeus on siellä vain noin metri. Stratigrafia alueella on siinä mielessä poikkeava, että siellä esiintyy vain kaksi kerrosta, kerros I ja sen alla alaosastaan iskostunut sorakerros, joka muistuttaa selvästi luolan itäosan kerrosta II. Poikkeavaa on myös, että kerroksen II pinta on lähellä luolan lattiatasoa. Toisen kerroksen pinnalta tavattiin kolme hyvin säilynyttä hiekkakivi-iskosta sekä muutama kvartsi-iskos. Kiviaineisto on terävämpää ja paremmin säilynyttä kuin kerroksen IV löydöt, mikä viittaa nuorempaan ikään. Lisäksi löytyi pieniä hiilenpalasia, ja näistä on saatu kaksi radiohiilinäytettä. Toisen näytteen ikä on > 40 000 vuotta eli yli-ikä. Muiden näytteiden tuloksia ei ole vielä saatu. Kaikista kerroksista otettiin lisää TL- ajoitusnäytteitä. Alustavat tiedot antavat myös kerrokselle II yli 50 000 vuoden iän.
Tutkimuskustannukset: Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, Kristiinankaupunki ja Karijoen kunta
Kaivausjohtajat: FM Vesa Laulumaa ja MA Hans-Peter Schulz

Laitila  Untamala, rautakautisen asuinpaikka-alueen koekaivaus
13.-17.6.2005
Seikon muinaisjäännösalueen itäosaa tutkittiin alueelle suunnitellun vesihuoltolinjauksen vuoksi. Tarkoituksena oli selvittää vesihuoltolinjaukselle muinaisjäännöksen säilymisen kannalta optimaalinen kulkukohta. Muinaisjäännösalueen itäosaan, suunnitellun vesihuoltolinjan kohdalle tehtiin yhteensä 42 koekuoppaa, joista viittä laajennettiin vähintään neliömetrin suuruiseksi. Koekuopituksessa Seikon muinaisjäännösalueen itäosasta löydettiin merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta.
Tutkimuskustannukset: Laitilan kaupunki
Kaivausjohtaja: FM Kirsi Luoto

Laitila Vainionmäki, viikinkiaikaisen kalmiston ja rautakautisen asuinpaikan kaivaus
18.7.-5.8.2005
Laitilan Vainionmäen muinaisjäännösalueella järjestettiin yleisökaivaus, jossa tutkimuskohteiksi valittiin jo aiemmissa tutkimuksissa viikinkiaikaiseksi todettu kalmisto B sekä vielä tutkimaton, rautakautinen asuinpaikka C. Kalmistolle avattiin yhteensä 21 neliömetrin laajuinen kaivausalue, jonka avulla pyrittiin selvittämään tarkemmin kalmiston rakennetta ja ajoitusta. Asuinpaikalle avattiin 25 metrin pituinen ja metrin levyinen koeoja. Tavoitteena oli tarkentaa asuinpaikan sijaintia ja ajoitusta. Kaivausten tulosten perusteella pystyttiin selvittämään kalmiston rakennetta sekä tarkentamaan hieman jo aiemmin tiedossa olleen asuinpaikan sijaintia. Kalmistosta saadut löydöt vahvistavat kuvaa sen ajoittumisesta viikinkiajalle, kun taas asuinpaikan tarkempi ajoitus jäi yhä selvittämättä. Asuinpaikalta saadut löydöt ajoittavat kohdetta löyhästi rautakaudelle.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: FM Kirsi Luoto

Lappajärvi Sillanpää, viemäröintityön valvonta
24.-27.10.2005
Lappajärven Kärnänsaaren Sillanpään kivikautisella asuinpaikalla valvottiin vesihuoltolinjan kaivutyötä. Valvontalinjan pituus oli yhteensä n. 320 m ja se tehtiin mahdollisten peltokerroksen alla säilyneiden rakenteiden havaitsemiseksi ja dokumentoimiseksi. Myös kaikki esihistorialliseen asutukseen viittaavat löydöt otettiin talteen linja-alueelta ja lähipelloilta. Kaivutyössä ei saatu minkäänlaisia havaintoja kivikautisen asuinpaikan säilymisestä peltokerroksen alapuolella. Sen sijaan historiallisen ajan asutuksen jäännöksiä on vielä löydettävissä. Kaivulinjalta paljastui historiallisen ajan rakennuksen kivijalka ja kaksi palaneiden kivien muodostamaa rakennetta. Kivikautinen asutus kaivetuilla linja-alueilla lienee tuhoutunut historiallisen ajan asutuksen ja paikalla laajemmin harjoitetun peltoviljelyn vaikutuksesta.
Tutkimuskustannukset: Lappajärven kunta
Kaivausjohtaja: FM Satu Koivisto

Lohja Kittiskoski, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
13.-21.6.2005
Lohjan Kittiskosken länsirannalla tutkittiin maanomistajan mökkihankkeen vuoksi jyrkän rinteen pientä terassia, jolla sijaitsevan mökkitien penkereestä ja tieltä on poimittu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Rinteeseen on leikattu autopaikka sekä pienehkö hiekkakuoppa, jota sittemmin on käytetty roskamonttuna. Tarkoituksena oli tutkia säilynyt osa muinaisjäännöstä pois rakennushankealueelta. Kohteeseen avattiin pieni tasokaivausalue sekä kaksi koekuoppaa. Kulttuurimaata ja löytöjä tuli esiin kohtalaisesti: saviastian palasia, kvartsia, palanutta luuta ja kivilajimateriaalia.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: FK Päivi Kankkunen

Mikkeli Orijärvi, muinaispeltokohteen kaivaus
6.6.-7.8.2005
Orijärveltä on aiemmin löydetty neljä viikinki- ja ristiretkiaikaan (800–1200 jKr.) ajoittuvaa muinaispeltoa, viikinkiaikainen hopearaha-aarre sekä useita kymmeniä asuinpaikkarakenteita, mm. kaivomainen rakenne. Kesän 2005 kaivauksella tutkittiin nk. Kihlinkujan muinaispelto sekä selvitettiin nk. Peltorannantien muinaispellon laajuutta. Kaivauksissa Kihlinkujan muinaispellon alueelta löydettiin vanhimpaan peltovaiheeseen liittyvä ojitusjärjestelmä ja liesi. Peltorannantien muinaispellon pohjoispuolelta löydettiin alueen viides muinaispelto, joka on vielä lähes kokonaan tutkimatta. Kaivauksilta saatiin talteen kaksi viikinkiaikaista hopearahaa, pronssikorujen katkelmia sekä rautakautista asuinpaikka-aineistoa. Myös kohteen jatkotutkimustarve saatiin selvitetyksi.
Tutkimuskustannukset: Mikkelin kaupunki 
Kaivausjohtaja: FM Esa Mikkola

Muurla Sahanummi, kivikautisen asuinpaikan kaivaus
28.6.-26.7.2005
Muurlan Sahanummen kivikautisella asuinpaikalla tehtiin tutkimuksia kevyenliikenteenväylän rakentamisen takia. Maantien 1861 varteen on suunniteltu väylän rakentamista ja linjaus leikkaa asuinpaikan aluetta, joka jatkuu tien molemmille puolille ja läheisille teollisuustonteille. Aikaisempien koekuopitusten perusteella tutkittavaksi oli arvioitu 10x100 metrin alue maantien laidassa. Kaivauksissa voitiin todeta, että maantien vierellä väylän lunastusalueella oli muutaman metrin levyinen kaistale säilynyttä asuinpaikkaa, joka on osittain peittynyt aikaisemmin vedetyn vesijohdon täytemaan alle. Pohjoisosa alueesta on entistä peltoa. Pellon reunalla oli suuri historiallisen ajan kuoppa ja mahdollisesti tien pohja. Asuinpaikan länsiosa oli tuhoutunut maantien, vesijohdon ja teollisuusrakennuksen rakennustöissä. Itäosa on säilynyt metsämaassa tien ja tien itäpuolisten teollisuustonttien välissä, mutta tutkittavana olevan alueen ulkopuolella. Löytöinä asuinpaikalta saatiin kvartsia ja palanutta luuta sekä muutamia kiviesineiden katkelmia. Rannankorkeuden ja löytömateriaalin perusteella asuinpakka on mesoliittinen. Se on sijainnut pienen saaren itärannalla olevassa niemessä Ancylusvaiheen regression aikana.
Tutkimuskustannukset: Muurlan kunta
Kaivausjohtaja: FM Johanna Seppä

Padasjoki Karolanmäki, rautakautisen asuinpaikka- ja kalmistoalueen koekaivaus
15.-26.8.2005
Padasjoen Karolanmäen polttokenttäkalmisto on tunnettu jo 1960-luvulta, jolloin Anna-Liisa Hirviluoto teki mäelle koepistoja. Mäen läntistä rinnettä pitkin kulkee vanha tielinja, jota tämän yksityistien hoitokunta on useampaan otteeseen leventänyt. Tässä yhteydessä joutuivat Esa Mikkolan keväällä 2005 löytämät korut tienpenkalle ja osa kalmistosta on pahoin tuhoutunut. Maanomistajan hankkeeseen liittyen pyrittiin selvittämään muinaisjäännöksen laajuutta. Pienellä tasokaivauksella yritettiin selvittää korulöydön luonnetta, sillä löydössä oli tulessa olleita ja toisaalta palamattomia esineitä tai niiden jäänteitä. Kaivauksessa tuli esille polttokenttäkalmistoa eikä mitään ruumishautaukseen viittaavaa ilmennyt. Löytöinä saatiin osin kevään löytöön kuuluvaa aineistoa: palanutta luuta, spiraaleita, pronssiesineiden kappaleita, osa kupurasoljesta ja sormus. Lisäksi löytyi saviastian palasia. Koekuopituksessa mäen etelä/itäreunalta löytyi saviastian palasia ja 1700-luvun hopearaha. Mäen alarinteeseen, länsipuolelle, tehdyistä koekuopista löytyi polttokenttäkalmistoon viittaavia löytöjä, osa sekoittuneesta maasta, osa alkuperäisestä yhteydestään. Yksi koekuopista oli runsaslöytöinen: pronssispiraaleita, pronssiesineen kappaleita, soljenkappaleita, helmiä, kulkunen, palanutta luuta ja saviastian kappaleita.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: FM Päivi Kankkunen

Pihtipudas Hannala, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
23.5-3.6.2005
Tutkittava kohde sijaitsee Kolima-järven länsirannalla, pitkän hiekkarannan törmällä. Paikalle on suunniteltu kesäasunto. Rakennuspaikan koekuopista ja niiden laajennuksista löytyi varhaiskampakeramiikkaa ja palanutta luuta. Asuinpaikkakerrostuma oli osittain tuhoutunut muinaisten rantavoimien vaikutuksesta.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: HuK Simo Vanhatalo

Pihtipudas Saparoniemi, Niemi, kivikautisen ja historiallisen ajan löytöpaikan koekaivaus
25.-29.7.2005
Koekaivaus oli osa Museoviraston, Keski-Suomen museon ja Pihtipudas-seuran yhteistä tutkimusprojektia, jossa kohteena oli Saparoniemen Niemen tila. Sen maalta on tunnettu kivikautisia ja historialliseen asutukseen viittaavia löytöjä, mutta ei kiinteitä muinaisjäännöksiä. Läheisestä lammesta 1990-luvulla tehdyn siitepölyanalyysin tulokset osoittavat satunnaista viljelyä kivikauden lopulla ja jatkuvaa viljelyä ajanlaskun alusta  lähtien. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut asutusta 1600-luvulta lähtien.
Muokkauskerroksen alta löytynyt kivikautistyyppisen liesikiveyksen pohja viittaa siihen, että pitkään jatkunut viljely on tuhonnut osan vanhimmasta kulttuurikerroksesta.  Pihapiiristä löytyi ainakin kahden historiallisen ajan rakennuksen jäänteitä. Hiekkamaassa säilyneet lattialankut ja niiden alaiset niskat kuuluvat löydöistä päätellen 1700-luvun lopun tai 1800-luvun alun rakennukseen. Lankkujen alla ollut palokerros viittaa lähistöllä olleeseen vanhempaan rakennukseen. Vieressä olevaan, mahdollisesti kolmanteen rakennukseen kuluvasta muurinperuskiveyksestä saatiin esille pieni nurkkaus. Pihapiirin kaivausten löytöaineistossa on runsaasti liitupiipun paloja, tuluspiitä, fajanssia, punasavikeramiikkaa, 1700-luvulle ajoittuva pronssinen kengänsolki, sepäntekoisia rautanauloja, lukko ym. Kysymyksessä ovat talonpoikaistaloon kuuluneet rakennukset, jollaisia on tutkittu vähän, Keski-Suomessa ei lainkaan. Tutkimuksia jatketaan vuonna 2006.
Kaivajat olivat Pihtipudas-seuran harrastajia.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto ja Keski-Suomen museo
Kaivausjohtajat: yli-intendentti Mirja Miettinen/Museovirasto ja amanuenssi Miikka Kumpulainen/Keski-Suomen museo

Pornainen Koivumäki, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
9.-20.5.2005
Kohde sijaitsee loivalla peltorinteellä, jolta on löytynyt runsaasti vanhemman kivikauden esineistöä. Pellolle on tarkoitus rakentaa omakotitalo. Koekaivauksissa todettiin maaperän olevan savea. Löydöistä suurin osa löytyi pellon pinnalta. Koekuopissa ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavia kerrostumia. Asuinpaikka on todennäköisesti sijainnut peltorinteen yläpuolella olevalla tasanteella.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: HuK Simo Vanhatalo

Pornainen Rinnemaa, vesihuoltolinjan kaivutyön valvonta
17.-20.10.2005
Pornaisten Rinnemaan kivikautisella asuinpaikalla valvottiin vesihuoltolinjan kaivutyötä. Valvontaa tehtiin n. 210 m pitkällä linjalla Rinnemaan kivikautisen asuinpaikan löytöalueiden 3 ja 4 läheisyydessä. Kaivutyötä valvottiin mahdollisten peltokerroksen alla säilyneiden asuinpaikan osien havaitsemiseksi ja dokumentoimiseksi. Myös kaikki esihistorialliseen asutukseen viittaavat löydöt otettiin talteen linja-alueelta ja lähipelloilta. Vesihuoltolinjakaivannosta löytyi yksi peltokerroksen alapuolella säilynyt rakenne: n. 2,5 m pitkä, suorakulmaisen puurakenteen reuna. Löytöaineistona siitä saatiin talteen ainoastaan muren palanutta luuta. Rakenne jatkui pellon alle nyt kaivetun vesihuoltokaivannon seinämän länsipuolella. Myös sen pohja oli kaivettu suorakulmaisesti savimaahan. Kyseessä lienee hiiltynyt rakennuksen lattia tai suorakulmainen, puulla vuorattu kuoppa. Rakenteen ajoitus jää kuitenkin avoimeksi. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä saatiin talteen pintalöytöinä. Pii- ja kvartsiesineet sekä iskokset löytyivät Rinnemaan ennalta tunnettujen löytöalueiden läheisyydestä. Itse kaivualueilla ei havaittu kivikautisia löytöjä.
Tutkimuskustannukset: Etelä-Pornaisten vesiosuuskunta
Kaivausjohtaja: FM Satu Koivisto

Rauma Hevossuonmäki, röykkiöalueen kaivaus
1.6.-12.7.2005
Rauman kaatopaikan lähellä, sen eteläpuolella olevilla kallioilla on kolme röykkiötä. Koska Rauman kaatopaikka laajentuu näille kallioille, röykkiötä kaivettiin. Kaksi niistä osoittautui vanhemman metallikauden runsaslöytöisiksi hautaröykkiöiksi. Löydöt olivat palanutta luuta ja saviastianpaloja. Röykkiöissä ei ollut rakenteita kuten esim. kivikehiä, vaan ne olivat kivistä kasattuja maansekaisia röykkiöitä. Kolmas röykkiö oli löydötön ja  epämääräisen muotoinen. Todennäköisesti se ei ollut hautaröykkiö.  Tutkimuskustannukset: Rauman kaupunki
Kaivausjohtaja: FK Kreetta Lesell

Salo Aarnionperä, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
30.5.-3.6.2005
Salon kaupunki on esittänyt Aarnioperän asemakaavaluonnoksen, joka osuu kapealla peltokaistaleella sijaitsevalle muinaisjäännösalueelle sekä keväällä 2005 tien vierestä löydetylle kivikautiselle asuinpaikka-alueelle. Pellolta on kerätty pintalöytöinä kourutalttoja, hiottuja kiviesineiden katkelmia sekä kvartsi-iskoksia. Myös tielinjan leikkauksesta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää muinaisjäännösalueiden rajat ja säilyneisyys kyntökerroksen alla sekä tien pohjoispuolella sijaitsevalla kapealla terassimaisella tasanteella. Alueita tutkittiin koekuopittamalla. Savinen pelto osoittautui löydöttömäksi, eikä alueella havaittu merkkejä rakenteista tai likamaa-alueista. Asuinpaikka näyttäisi tuhoutuneen kynnettäessä sekä peltoa ojitettaessa. Sen sijaan tien viereiseltä terassialueelta saatiin talteen runsaasti kvartsi-iskoksia sekä joitakin kaapimia. Lisäksi koekuopista paljastui podsolimaannoksen alta likamaakerroksia, jotka ulottuivat paksuimmillaan 60 cm:n syvyyteen.
Tutkimuskustannukset: Salon kaupunki
Kaivausjohtaja: FM Katja Vuoristo

Suomenniemi Kauriansalmi, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
16.-20.5.2005
Suomenniemen Kauriansalmen (VT-risteys) kivikautisen asuinpaikan jäljellä ollut osa tutkittiin. Suurin osa kohteesta oli tuhoutunut vesihuoltoreitin rakentamisen yhteydessä jo vuonna 2003. 25 m²:n kokoiselle tutkimusalueelle osui keittokuopan jäännös, jonka yhteydestä talletettiin runsaasti kvartsi-iskoksia ja muutamia kvartsi-esineitä sekä palaneen luun fragmentteja. Asuinpaikka on mahdollisesti mesoliittinen.
Tutkimuskustannukset: Suomenniemen kunta
Kaivausjohtaja: FM Johanna Enqvist

Tampere Veijankuja, polttokalmiston ympäristön koekaivaus
13.-17.6.2005
Viikinkiaikaisen polttokalmiston ympäristössä selvitettiin ulottuuko kalmisto omakotitalon rakennuspaikalle ja sen pihapiiriin. Lisäksi tarkistettiin lähistön löytöpaikkojen sijainnit. Koekaivauksissa ei löytynyt mitään kalmistoon viittaavia merkkejä.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: HuK Simo Vanhatalo

Ulvila-Kangasala, kivikautisten asuinpaikkojen koekaivaus
29.6.-13.7.2005
Ulvilassa ja Kokemäellä tutkittiin kiinteitä muinaisjäännöksiä voimajohtolinjan laajennuksen vuoksi. Tutkimuksissa käytiin läpi Pörkinsuon ja Kallionkankaan kivikautiset asuinpaikat ja Nokkoslevonkallion ja Hirvitornin röykkiöt Ulvilassa sekä Majasalon kivikautinen asuinpaikka Kokemäellä. Tulevan voimajohtolinjan pylväiden kohdille kaivettiin koekuoppia, joista ei kuitenkaan tavattu mitään esihistoriaan viittaavaa.
Tutkimuskustannukset: Fingrid Oyj
Kaivausjohtaja: FM Taisto Karjalainen

Vaala Askolankangas, pyyntikuoppa-alueen koekaivaus
22.-26.8.2005
Kesämökkitontilla oleva kuoppajäännös tutkittiin koeojan avulla. Rakenteiden perusteella se todettiin tervahaudaksi. Sen läpimitta oli noin 3,5 metriä ja syvyys noin 80 cm. Kuopassa ei ollut löytöjä. Ympäristössä on runsaasti kuoppajäännöksiä, joista kartoitettiin 180 kappaletta.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: HuK Simo Vanhatalo

Vammala Kaukola, mahdollisen kalmistoalueen koekaivaus
11.-22.7.2005
Vammalan Kaukolan muinaisjäännösalueeseen kuuluvaa Hiidenrinne -nimistä tonttia koekaivettiin maanomistajan omakotitalon rakennussuunnitelmien vuoksi. Rakennus sijoitetaan pääosin aiemmin tontilla olleen rakennuksen paikalle. Tarkoitus oli tutkia onko tontilla muinaisia rakenteita ja arvioida jatkotutkimusten tarve. Kohteesta ei löydetty muinaisjäännöstä eikä merkkejä tuhoutuneesta muinaisjäännöksestä.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Kaivausjohtaja: FK Päivi Kankkunen

Anjalankoski, teollisuusjätteen käsittelykeskusalueen inventointi
8.-11.9.2005
Anjalankosken kaupungin Ekopark-alueelle on suunnitteilla uusi Teollisuusjätteen käsittelykeskus. Ekoparkin toiminnan laajentaminen vaatii lisätilaa, minkä vuoksi alueella suoritettiin maastotarkastus, jonka tarkoituksena oli selvittää onko rakennettavalla alueella muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa käytiin läpi erityisesti kallioita mahdollisten kiviröykkiöiden löytämiseksi, mutta alueelta ei löytynyt merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä.
Tutkimuskustannukset: Ekokem-Palvelu Oy
Inventoija: FM Katja Vuoristo

Espoo, kunnan eteläosien yleiskaavainventointi
18.4.-13.5.2005
Inventointi liittyi Espoon eteläosien yleiskaavan selvityksiin. Siinä tarkastettiin kaikkien kaava-alueella sijaitsevien muinaisjäännösten paikkatiedot. Maastotarkastuksissa keskityttiin muuttuvan maankäytön alueilla sijaitsevien muinaisjäännösten sijainnin ja laajuuden tarkastuksiin sekä uusien kohteiden etsintään. Inventoinnin jälkeen alueelta tunnetaan 81 esihistoriallista muinaisjäännöstä. Niistä 47 on kivikautisia asuinpaikkoja ja 27 pronssi- tai rautakaudelle ajoittuvia röykkiöitä ja 7 ajoittamattomia kivirakenteita.
Tutkimuskustannukset: Espoon kaupunki
Inventoija: FL Sirkka-Liisa Seppälä

Hanko, kunnan perusinventointi
23.5.-3.6.2005
Inventoinnin ensisijaisena tavoitteena oli tarkastaa kunnan alueella sijaitsevat esihistorialliset ja ajoittamattomat kiinteät muinaisjäännökset sekä Museovirastoon ilmoitetut tai muuten tietoon tulleet kohteet. Inventoinnin jälkeen Hangosta tunnetaan 11 kiinteää muinaisjäännöstä. Niistä yhdeksän ajoittuu ainakin pääosin historialliselle ajalle ja kaksi mahdollisesti rautakaudelle. Neljään historialliseen jäännökseen sisältyy rakenteita, jotka saattavat ajoittua rautakaudelle. Lähes kaikki kohteet ovat röykkiöitä tai kiveyksiä. Niistä valtaosa voidaan tulkita historiallisen ajan uuninjäännöksiksi ja muiksi leiripaikkojen muistoiksi. Kaupunkialueelta on tiedossa kolme löytöpaikkaa, jotka ajoittuvat rautakauden lopulle.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Inventoija: FL Sirkka-Liisa Seppälä

Inari Kaunispää, asemakaava-alueen inventointi
18.-22.7.2005
Inarin Kaunispään ja Saariselän rinnealueella suoritettiin asemakaavan laajennukseen liittyen arkeologinen inventointi. Inventoinnin tarkoituksena oli paikantaa kaava-alueella mahdollisesti sijaitsevat esihistorialliset ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät saamelaisasutukseen, kauppareitteihin ja kullanhuuhdontaan liittyvät kohteet. Alueelta tunnettiin ennestään kulttuurihistoriallisesti merkittävä Kaunispään ylämaja, mutta ei  kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnin seurauksena löytyi erilaisia kullanhuuhtojien jälkiä, joista osa tosin varsinaisen kaava-alueen ulkopuolelta. Kullanhuuhdontaan liittyviä kohteita löytyi yhteensä 19 ja ne ovat peräisin 1870–1900-luvun loppupuolelta. Kohteiden ajoittaminen on pintatarkastelun perusteella hyvin vaikeaa ja ne vaihtelevat erilaisista patorakenteista huuhdontakasoihin. Lisäksi inventoinnin yhteydessä löytyi kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi kappaletta lienee ajoitettavissa kivikauteen.
Tutkimuskustannukset: Inarin kunta
Inventoija: FM Eeva-Kristiina Lahti

Korpilahti, kunnan arkeologinen perusinventointi
3.5.-3.6.2005
Inventointiin kuului kahden kaava-alueen, Kärkinen-Taajama ja Tikkalan osayleiskaavojen tarkastus, jonka lisäksi tehtiin koko kunnan uusintainventointi, sillä edellinen inventointi oli tehty vuonna 1964. Korpilahdelta tunnettiin ennestään lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja, joista suurin osa sijaitsi viljelysmaalla. Myös muutamia pronssi- tai rautakautisia hautaröykkiötä oli jo löydetty edellisessä inventoinnissa. Asuinpaikkoja, kivi- tai varhaismetallikautisia tunnettiin 41 ja uusia löytyi seitsemän. Hautaröykkiöitä tunnettiin kahdeksan, uusia ei löytynyt. Irtolöytöjä, joista niistäkin suurin osa kivikautisia, oli Korpilahdelta arkistotietojen perusteella 36. Vuoden 1964 inventoinnissa oli keskitytty Muinais-Päijänteen rantoihin (korkeus noin100 m mpy). Nyt etsittiin muinaisjäännöksiä myös tätä korkeammilta rannoilta. Uusia asuinpaikkoja löytyi Saarijärven pohjoisrannalta (korkeus noin 120 m mpy) ja Patajärveltä Petäjävedelle ulottuvalta kulkureitiltä. Sijaintikorkeutensa puolesta nämä asuinpaikat voisivat olla Korpilahden vanhimpia. Taajama-Kärkinen osayleiskaava-alueelta ei löytynyt uusia kohteita eikä siellä ollut niitä ennestäänkään. Tikkalan alueelta sen sijaan tunnettiin useita kohteita Pöykynlahden rannoilta ja uusi kohde löytyi Muuratjärven Palosaaresta. Rautakautisia asuinpaikkoja Korpilahdelta ei ole toistaiseksi löytynyt.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto ja Korpilahden kunta
Inventoija: FM Johanna Seppä

Kotka Heinsuo, suunnitelma-alueen maastotarkastus
14.9.2005
Kotkan Heinsuon kaatopaikka sijaitsee Kyminlinnan länsimuurista n. 3 km länteen. Kaatopaikan pohjoispuolelle olevalle alueelle suunnitellaan jatkokäyttöä. Alueelta ei tunneta arkeologisia kohteita, mutta lähistöltä niitä tiedetään useita. Kotkan Heinsuon kaatopaikan pohjoispuolella ei löytynyt merkkejä muinaisjäännöksestä. Tutkimuskustannukset: Tieliikelaitos
Inventoija: FK Kreetta Lesell

Kymijoen osayleiskaavainventointi
29.8.-7.9.2005
Inventointi liittyi Kotkan kaupungin Kymijoen varrelle sijoittuvaan osayleiskaavaan. Inventoinnin yhteydessä selvitettiin alueelta tunnettujen muinaisjäännösten nykyinen kunto sekä etsittiin entuudestaan tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Kymijoen varrelta tunnettiin useita 1960-luvulla löytyneitä kivikautisia asuinpaikkoja, joista muutamia on tutkittu kaivamalla. Inventointi osoitti, että osa tunnetuista asuinpaikoista oli säilynyt ennallaan, mutta osassa kohteissa oli tapahtunut voimakasta maankäyttöä. Pahimmat vauriot olivat tapahtuneet Niskasuon asuinpaikalla, jossa on tuhoutunut kaksi asuinpainannetta metsä-äestyksen johdosta sekä Eerolanmetsän asuinpaikalla, jossa maanpintaa on kuorittu metsätien kohdalta. Niskasuon äestetyltä alueelta löytyi runsaasti kampakeramiikkaa sekä joitakin kvartsi- ja piiesineitä. Lisäksi tuhoutumattomalta alueelta löytyi useita ennestään tuntemattomia painanteita. Myös Eerolanmetsästä löytyi keramiikkaa sekä kvartsi-iskoksia ja kuoritulla alueella näkyi selkeät likamaa-alueet. Inventoinnin yhteydessä löytyi kolme uutta kohdetta. Näistä yksi on kivikautinen asuinpaikka, josta on jäljellä vain pieni terassialue. Lisäksi löytyi historialliseen aikaan ajoittuva painanne sekä juoksuhauta.
Tutkimuskustannukset: MA-arkkitehdit
Inventoija: FM Katja Vuoristo

Kuhmoinen Tehinkärki, muinaisjäännöksen laajuuden selvittäminen
17.5.-18.5.2005
Tehinkärjen asemakaavan muutos koskee kahta alueella olevaa muinaisjäännöstä, Tehinkärjen kivikautista asuinpaikkaa sekä Likolahden röykkiöaluetta. Maastotöiden tarkoituksena oli selvittää röykkiöalueen pohjoisosan sekä kivikautisen asuinpaikan laajuus. Asuinpaikan laajuuden selvittämisen yhteydessä paikalla havaittiin kivikautisen asuinpaikan eteläosassa, ajoittamaton pyöreä kivirakenne, mahdollinen kivikellari tai puolustusvarustus. Asuinpaikan eteläosassa sijaitsevat kaksi laakeaa kuoppaa todettiin asuinpaikkaa selvästi nuoremmiksi. Toinen kohde alueella on louhikkoinen metsikkö Likolahden pohjukassa. Alueella sijaitsee kuusi röykkiötä. Paikalla todettiin vahva ja tumma peltomultakerroksen kanssa sekoittunut nokimaakerros, joka sisälsi palanutta savea ja palamatonta luuta.
Tutkimuskustannukset: Kuhmoisten kunta
Inventoija: FM Petteri Pietiläinen

Lammi, kirkonkylän osayleiskaavan inventointi
16.-20.5.2005
Viimeksi Lammilla on inventoitu vuonna 2004 Ormajärven kaava-alueella. Koko kuntaa koskeva inventointi on tehty vuonna 1983. Kirkonkylän osayleiskaavan alueelta tunnetaan viisi kiinteää muinaisjäännöstä sekä muutamia irtolöytöjä. Vuoden 2005 inventoinnin tavoitteena oli tutkia kaava-alue mahdollisten uusien kiinteiden muinaisjäännöksien löytämiseksi sekä ennestään tunnettujen muinaisjäännösten kunnon ja sijainnin tarkastaminen. Kirkonkylän Linnavuorella havaittiin kivirakenteita, mm. mahdollinen reunakivikko, jonka JoukoVoionmaa mainitsee kertomuksessaan. Tirmulan eli Huovilan kartanon itäpuoliselta peltoalueelta löytyi boluskoristeinen punasavikeramiikan sekä lasitetun kivisavikeramiikan palanen, joka ajoittuu mahdollisesti 1500-luvulle. Ennestään tuntemattomia kohteita löytyi kaksi: Ristimäeltä mahdollinen rajakivi ja Kirkkokalliolta pieni ajoittamaton pitkänomainen kivilatomus. Lammin kirkonkylän osayleiskaavainventoinnin alueella tehdyt havainnot osoittavat, että tämän kaava-alueen rautakautinen asutus on keskittynyt Nisulan, Hallilan ja Ali-Hallilan sekä Linnavuoren alueelle. Keskiajalla asutus laajeni kaikkiaan 13 kylätontin alueelle, jotka kaikki ovat edelleen asuttuja. Näistä keskiaikaisista kylistä erityisesti Oiten kylämaisema on säilynyt vanhaa ryhmäkylää muistuttavana. Keskiaikainen Ylinen Viipurintie jää suurimmaksi osaksi kaava-alueen ulkopuolelle lukuun ottamatta pientä pätkää Jahkolan kylän kohdalla. Kivikautisten irtolöytöjen lähettyviltä ei löytynyt mitään pysyvämpään asutukseen viittaavia merkkejä.
Tutkimuskustannukset: Lammin kunta
Inventoija: FM Petteri Pietiläinen

Lappeenranta Partala, osayleiskaava-alueen inventointi
26.-30.9.2005
Partalan osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan itäosassa rajoittuen Mustolan kaupunginosaan, valtatie 6:een, Joutsenon kaupungin rajaan ja Saimaan kanavaan. Ennen työn aloittamista alueelta ei tunnettu yhtään muinaisjäännöstä. Inventoinnissa alueelta löytyi merkkejä pyyntikulttuuriin ja historialliseen aikaan viittaavasta asutuksesta. Alueen pohjoisosasta, Salpausselän harjun päältä löytyi uusi pyyntikuoppakohde. Harjun etelärinteiltä löytyi useita tervahautoja. Historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä saatiin Partalan kylän kantatilojen alueelta. Paikalta löytyi myös ns. karjalaista keramiikkaa. Alueen kaakkoisosasta, läheltä Joutsenon kunnan rajaa sijaitsevalta Pieneltä Linnamäeltä löytyi puolustusvarustuksia ja sen alarinteeltä merkkejä kaskiviljelystä. Kaava-alueen luoteisosassa on kulkenut 1900-luvulla Konnussuolle johtava pistoraide.
Tutkimuskustannukset: Lappeenrannan kaupunki
Inventoija: FM Satu Koivisto

Lemi, kunnan perusinventointi
26.-30.9.2005
Inventoinnissa löydettiin kahdelta kohteelta kvartsi-iskoksia.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Inventoija: FM Johanna Enqvist

Lounais-Hämeen kuntien perusinventointi sekä Rengon Hietainmäen-Kuittilan kaava-alueiden inventointi
1.5.-3.6.2005
Inventoinnissa tehtiin Jokioisten ja Humppilan kuntien sekä Forssan kaupungin arkeologinen perusinventointi. Lisäksi inventoitiin ajankohtaisia kaava-alueita Rengon ja Tammelan kunnissa. Kunnista tunnettiin ennen inventointia yhteensä 33 kiinteää muinaisjäännöstä, lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja ja rautakautisia kiviröykkiöitä, mutta osa kohteista on myös historialliselta ajalta. Lisäksi kunnista on löydetty kymmeniä irtaimia esinelöytöjä, pääasiassa kiviesineitä. Jokioisista tunnettiin ennen inventointia kaksi kivikautista asuinpaikkaa, inventoinnissa niitä löytyi 14 lisää. Vanhimmat kohteista saattavat ajoittua jopa 8000 eKr. Humppilasta tunnettiin ennen inventointia neljä kivi- ja/tai pronssikautista asuinpaikkaa ja mahdollinen lapinraunio. Inventoinnissa kivikautisia asuinpaikkoja löytyi 11 lisää, pääasiassa Järvensuon alueella olleen järven muinaisrannoilta, josta tunnetaan aiemminkin asuinpaikkoja. Forssasta tunnettiin ennen inventointia yksi kivikautinen asuinpaikka ja yksi todennäköinen rautakautinen hautaus. Inventoinnissa löytyi 12 ennestään tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa eri puolilta Forssaa ja entistä Koijärveä.
Kolmen kunnan perusinventoinnin lisäksi tarkastettiin neljä kaava-aluetta Rengossa ja Tammelassa. Rengon kaava-alueilta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä eikä myöskään inventoinnissa löytynyt mitään. Tammelan Lamalan alueelta oli jo ennestään tiedossa rautakautinen röykkiökohde Kankaisissa ja inventoinnissa kaava-alueelta löydettiin myös kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Liesjärven kaava-alueelta löydettiin yksi ennestään tuntematon kivikautinen asuinpaikka – aiemmin alueelta ei tunnettu muinaisjäännöksiä.
Tutkimuskustannukset: Hämeen liitto ja inventointialueiden kunnat
Inventoija: FL Petro Pesonen

Loviisa - Kotka, valtatien 7 parantamiseen liittyvä arkeologinen inventointi
19.-30.9.2005
Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin suunnitellulle tielinjalle jäävät historiallisen ja esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset sekä etsittiin uusia kohteita. Alueelta tunnettiin entuudestaan Skårbäcksmossenin uuninpohja, jonka läheisyydestä löytyi lisää rakenteiden pohjia, sekä Merikosken raudanvalmistuspaikka, joka jää suunnitellun tielinjan viereen. Inventoinnissa löydettiin neljä uutta kohdetta: juoksuhauta, puolustusvarustus, rajakivi sekä vanhaa peltoaluetta rajaava kiviaita. Linjalta löytyi kaksi esihistoriallista kohdetta, jotka ovat mahdollisesti kivikautisia asuinpaikkoja. Molemmat kohteet ovat vanhojen sorakuoppien läheisyydessä ja mahdollisesti osittain tuhoutuneita. Näiden läheisyydessä on myös pieniä painanteita. Lisäksi linjan läheisyydestä löytyi kaksi röykkiökohdetta.
Tutkimuskustannukset: Tiehallinto
Inventoijat: FK Kreetta Lesell (esihistoriallinen aika) ja  FM Katja Vuoristo (historiallinen aika)

Nivala, kunnan arkeologinen perusinventointi
1.-30.6.2005
Nivalassa ei ole aiemmin suoritettu kattavaa perusinventointia. Sieltä tunnettiin ennen inventointia 13 kiinteää muinaisjäännöstä, joista valtaosa on kivikautisia asuinpaikkoja. Inventoinnin tuloksena alueelta löytyi yhdeksän uutta kivikautista asuinpaikkaa, rautakautinen kuppikivi, mahdollinen lapinraunio ja ajoittamaton kuoppakohde. Lisäksi Nivalan kotiseutumuseon kokoelmista löytyi n. sadan ennalta tuntemattoman kiviesineen kokoelma. Vallitsevana muinaisjäännöstyyppinä ovat pellolla sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat. Kohteet keskittyvät selkeästi alueen vesistöjen, Kalajoen ja sisäjärvien loiville rantapelloille. Nivalan ensimmäinen rautakautinen kiinteä muinaisjäännös, Sarjankylän kuppikivi, löytyi vahingossa kiviesineen löytöpaikan tarkastuksen yhteydessä. Kivikautisia asumuspainanteita ei tutkimusalueelta löytynyt sinnikkäistä etsinnöistä huolimatta. Alueelle mahdollisia jätinkirkkoja pyrittiin löytämään korkeammilta mäiltä, mutta tietoja sellaisista ei alueelta saatu. Muutamia lapinraunioita tunnetaan naapuruskunnista; Nivalasta löytyi inventoinnissa yksi mahdollinen tähän muinaisjäännöstyyppiin liittyvä kivirakennelma.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Inventoija: FM Satu Koivisto

Noormarkku Mäntylä, kaava-alueen inventointi
9.-10.5.2005
Inventoinnin tarkoituksena oli tutkia alue mahdollisten uusien muinaisjäännösten löytämiseksi. Avokallioalueet ja niiden ympäristö tarkastettiin mahdollisten kiviröykkiöiden löytämiseksi. Lisäksi alueelle tehtiin koekuoppia sopiviin kohtiin. Alueella ei inventoinnissa tehtyjen havaintojen perusteella ole kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Tutkimuskustannukset: Noormarkun kunta
Inventoija: FM Petteri Pietiläinen

Paimio, kunnan arkeologinen perusinventointi
22.4.-13.6.2005
Paimion inventointi oli Museoviraston ja Paimion kaupungin rahoittama projekti. Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin oli Paimion kohdalle merkitty 50 esihistoriallista kohdetta. Inventoinnin jälkeen esihistoriallisten kohteiden määrä on 78. Esihistoriallisten kohteiden lisäksi kirjattiin ylös myös historiallisia kohteita. Uusista esihistoriallisista kohteista kivikautisia on 18, pronssikautisia 6 ja rautakautisia 4. Lisäksi vanhojen kohteiden rajauksia tarkistettiin. Vanhat irtolöytökohteet, jotka pystyttiin jotenkin paikallistamaan, pyrittiin tarkastamaan. Osa irtolöydöistä jäi irtolöydöiksi, osan löytöpaikka pystyttiin määrittelemään kiinteäksi muinaisjäännökseksi uusien löytöjen perusteella.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto ja Paimion kaupunki
Inventoija: FM Eeva Raike

Pori Hangassuo, jäteasema-alueen inventointi
13.-14.7.2005
Inventoinnissa käytiin läpi Porin kaatopaikalta Santakankaan hiekkakuopalle ulottuva alue ympäristöineen. Tarkastuksen yhteydessä ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Aikaisempi Santakankaan hiekkakuopasta löytynyt muinaisjäännös on luokiteltu haudaksi löytöjen perusteella. Inventointi vahvisti tuota käsitystä, koska koko alue oli aurattua ja maaperä oli helposti havainnoitavissa. Maaperässä ei ollut kuitenkaan merkkejä asuinpaikasta. Pienialainen hauta on ilmeisesti kokonaan tuhoutunut hiekanotossa.
Tutkimuskustannukset: Porin kaupunki/Porin Jätehuolto
Inventoija: FM Taisto Karjalainen

Pukkila Torppi, osayleiskaava-alueen inventointi
3.-7.10.2005
Osayleiskaava-alueelta ei inventoinnissa löydetty uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Tutkimuskustannukset: Pukkilan kunta
Inventoija: FM Vesa Laulumaa

Rantahaka-Kotka, vt 15 parantamiseen liittyvä arkeologinen inventointi
9.-13.5.2005
Valtatien 15 tulevalta linjalta tunnetaan yksi jo tuhoutunut muinaisjäännös, lisäksi linjan läheisyydestä tiedetään useita muinaisjäännöksiä. Hankkeen vaikutusalueelle tehtiin viiden päivän pituinen arkeologinen maastoinventointi ennestään tuntemattomien esihistoriallisten kohteiden löytämiseksi.Valtatien 15 levennysalueelta löytyi yksi mahdollinen historialliseen aikaan liittyvä muinaisjäännös. Se on todennäköisesti vuosien 1788–1790 Kustaan sotaan liittyvä väijytys-/leiripaikka.   
Tutkimuskustannukset: Tiehallinto
Inventoija: FK Kreetta Lesell

Rauma Vermuntila, ohituskaistan inventointi
11.-13.5. 2005
Ohituskaistan arkeologisen inventoinnin tavoitteena oli tutkia alue mahdollisten uusien kiinteiden muinaisjäännösten löytämiseksi. Jokilaaksojen reunamilla kohoavat entiset merenrantakalliot sekä kallioiden lähellä olevat peltoalueet tarkastettiin ennestään tuntemattomien pronssi- ja rautakautisten röykkiöiden ja asuinpaikkojen löytämiseksi. Ennen 2005 inventointia Vermuntilasta ja sen ympäristöstä tunnettiin seitsemän kiinteää muinaisjäännöstä ja yksi irtolöytö. Inventoinnin tuloksena voidaan todeta, että Riihenmäen ja Paavalinaron muinaisjäännökset sijaitsevat niin lähellä suunniteltua tienparannusaluetta, että niiden osalta on aiheellista harkita jatkotoimenpiteitä.
Tutkimuskustannukset: Tiehallinto
Inventoija: FM Petteri Pietiläinen

Rautalampi, kunnan perusinventointi
1.-23.8.2005
Rautalammin arkeologinen inventointi aloitettiin vuonna 2004 kahden pienen kaava-alueen inventoinnilla ja jatkettiin vuonna 2005 perusinventointina koko kunnan alueella. Rautalammilla on tehty kattava perusinventointi vuonna 1975 ja lisäksi Hankaveden rantakaava-alue on inventoitu vuonna 2004. Vuoden 2005 inventoinnissa keskityttiin ennestään tuntemattomien kohteiden etsimiseen ja niitä löydettiinkin 31 kappaletta, pääasiassa kivikautisia ja/tai varhaismetallikautisia asuinpaikkoja. Lisäksi löydettiin muutama pyyntikuoppakohde. Ennestään tunnetuista kohteista pyrittiin tarkastamaan kiinteät muinaisjäännökset muualla kuin Hankaveden kaava-alueella. Irtolöytökohteita tarkastettiin vain satunnaisesti.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Inventoija: FL Petro Pesonen

Salo Aarnionperä, asemakaava-alueen arkeologinen inventointi
16.-20.5.2005
Inventointityössä käytettiin tilaajan toimittamia asemakaavan luonnoskarttoja, joiden perusteella rakentamiseen suunnitellut alueet ja toisaalta arkeologisen tietämyksen perusteella kiinnostavat alueet voitiin käydä seikkaperäisesti läpi. Inventoinnin tuloksena kaava-alueelta ei löytynyt uusia muinaisjäännöksiä. Tien leikkauksesta poimittujen löytöjen perusteella Aarnionsuon kivikautinen asuinpaikka ulottuu ainakin Lammentien ja Aarnionperän kallioisen mäen väliseen maastoon eli laajemmalle alueelle koillis-suunnassa kuin muinaisjäännösrekisterissä ilmoitettu alue. Aarnionperän kallioiden välistä, tuulenkaadosta löytyi yksi kvartsi-iskos.
Tutkimuskustannukset: Salon kaupunki
Inventoija: FM Taisto Karjalainen

Suomenniemi, kunnan perusinventointi
9.-13.5. ja 23.-27.5.2005
Inventoinnissa löydettiin 12 uutta kohdetta, joista kahdeksan on kivikautisia asuin- tai löytöpaikkoja.
Tutkimuskustannukset: Museovirasto
Inventoija: FM Johanna Enqvist

Tammisaari Skräddarböle, asemakaava-alueen inventointi
12.-14.10.2005
Inventoinnin tarkoituksena oli käydä tarkistamassa entuudestaan tunnetut röykkiöt ja kivilatomukset sekä etsiä uusia muinaisjäännöskohteita. 1930-luvun inventointitietojen mukaan alueella sijaitsi mahdollisesti Grönvik 1 -niminen röykkiöalue. Kohteen sijainti saatiin tarkennettua tehdyn inventoinnin avulla. Lisäksi kaava-alueelta tunnettiin laajempi tarkemmin määrittelemätön kiviröykkiöalue, joka tarkastettiin. Röykkiökeskittymä laajeni ja osa kivilatomuksista määriteltiin hautaröykkiöiksi ja osa peltoraunioiksi. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi kaavoitetulta alueelta löytyi yksi erillinen hautaröykkiö ja kolme peltorauniota. Lisäksi löytyi kylän ja tilan rajakiviä sekä eriaikaisia kellareiden pohjia.
Tutkimuskustannukset: Tammisaaren kaupunki
Inventoija: FM Katja Vuoristo

Valtateiden 6/12 risteysalueen parantamiseen liittyvä arkeologinen inventointi
15.-16.9.2005
Kaakkois-Suomen tiepiiri parantaa valtateiden 6 ja 12 risteysaluetta Elimäen pohjoisosassa. Risteysalueelle tehtiin arkeologinen inventointi ennestään tuntemattomien esihistoriallisten kohteiden löytämiseksi ja tunnetun kohteen, Nopolan röykkiön, kartoittamiseksi. Nopolan röykkiö täytyy tutkia ennen risteysalueen rakentamista. Muu alue ei vaadi lisätutkimuksia.
Tutkimuskustannukset: Tiehallinto
Inventoija: FK Kreetta Lesell

Virojoki-Vaalimaa, vt 7 parantamiseen liittyvä arkeologinen inventointi
2.-4.5.2005
Linjalta ei tunneta kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, mutta linjan läheisyydestä niitä tiedetään useita. Hyvin lähellä linjaa on myös esihistoriallisten esineiden irtolöytöpaikkoja. Valtatien 7 inventoinnissa Virojoelta Vaalimaalle ei löytynyt esihistoriallisia muinaisjäännöksiä.
Tutkimuskustannukset: Tiehallinto
Inventoija: FK Kreetta Lesell

Yli-Ii, Karjalankylän osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi
19.-23.9.2005
Karjalankylän osayleiskaava-alue käsittää Iijoen ranta-alueet Yli-Iin keskustaajaman länsireunasta n. 10 km jokea alavirtaan. Inventoinnissa käytiin kaava-alue seikkaperäisesti läpi, mutta uusia muinaisjäännöksiä ei kuitenkaan löytynyt. Inventointialueen lähistöllä on runsaasti laajoja kivikautisia asuinpaikkoja ja erilaisia kivirakennelmia. Suurin syy kaava-alueen löydöttömyyteen on sen alava sijainti. Alue on ollut kivikaudella suurimmalta osaltaan meren lahden pohjaa.
Tutkimuskustannukset: Yli-Iin kunta
Inventoija: FK Taisto Karjalainen