Etusivu Kenttätöiden 2006 tulokset

16.11.2006

Museoviraston arkeologien kenttätyökausi oli edellistä vuotta vilkkaampi

Museoviraston arkeologien kenttätyökausi 2006 oli edellistä vuotta vilkkaampi. Esihistoriallisia kohteita tutkittiin lähes 50 paikkakunnalla ja niihin saatiin Museoviraston budjettivarojen ulkopuolista rahoitusta maankäyttöhankkeiden toteuttajilta ja työllisyysvaroista lähes kaksi kertaa suurempi summa kuin edellisenä vuonna. Myös historiallisen ajan kohteiden tutkimuksiin oli käytettävissä ulkopuolista rahoitusta selvästi viimevuotista enemmän, noin 600 000 euroa. Rakennushistorian osasto teki kenttätöitä 13 paikkakunnalla. Meriarkeologian yksikkö teki kenttätöitä viidellä vedenalaisella kohteella, inventoi vesirakennustöiden alueita Kotkassa ja Vaasassa sekä organisoi kahdeksan vesialueen inventointia. Lisäksi tehtiin 16 tarkastussukellusta. Muinaisjäännösten hoitoyksikkö teki maisemanhoitotöitä lähes 240 kohteessa. Kuivan kesän vuoksi osassa kohteista oli etenkin loppukesällä odotettua vähemmän töitä ja siksi maisemanhoito voitiin aloittaa ennakoitua useammalla uudellakin kohteella.  

Lehdistökuvia

Esihistoriallisia kohteita tutkittiin 50 paikkakunnalla

Museoviraston arkeologian osasto teki tänä vuonna kenttätöitä lähes 50 paikkakunnalla. Kenttätöiden määrä oli selvästi edellistä vuotta suurempi. Erilaisten maankäyttöhankkeiden aiheuttamia tutkimuksia sekä työllisyysvaroin tehtyjä tutkimuksia oli enemmän ja niihin oli käytettävissä 995 000 euroa kun vastaava summa oli viime vuonna noin 590 000 euroa. Työllisyysvaroin tehtiin tutkimuksia Kesälahden Hiidenniemessä, Lapin Kivikylässä ja Kirkonkylässä sekä Kristiinankaupungin Susiluolassa. Myös tilaustutkimuksina tehtyjä inventointeja oli aikaisempaa enemmän.  Museoviraston omin varoin inventoitiin seitsemässä kunnassa ja Laitilan Vainionmäellä järjestettiin yleisökaivaus. Arkeologian osaston koekaivausryhmät tutkivat 14 kohdetta yksityisten maankäyttöhankkeiden takia.

Kristiinankaupungin Susiluolassa päättyi TE-keskuksen , Kristiinankaupungin ja Karijoen kunnan rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke. Uusi kolmivuotinen tutkimushanke alkoi Kesälahden Hiidenniemessä. Siellä on löytöjen perusteella asuttu tai toimittu useana eri aikana, myöhäiskivikaudelta keskiselle rautakaudelle. Mielenkiintoinen esinelöytö, meripihkariipus paljastui Inkoon Kärrängenin hautaröykkiön pohjalta. Riipukselle ei tunneta vastineita Suomen löydöistä. Kotkan Niskasuolla tehtiin löytöjä hyvin runsaasti. Kivikautisen asumuspainanteen kaivauksessa talletettiin löytöjä noin 10 000 alanumeroa. Niistä suurin osa on saviastian palasia. Koekaivausryhmä teki Tervon Haukisenkankaalla yllättävän löydön, kun soran otto oli paljastanut hiekkakuopan reunaan pyyntikuopan. Kuopan pohjalta löytyi hyväkuntoisia puita, jotka muodostivat selvän rakenteen. Puiden ajoitusta selvitetään lustotutkimuksen avulla Joensuun yliopistossa.

Voimajohtolinjahankkeiden takia inventoitiin muinaisjäännöksiä Inkoossa ja Karjaalla, Tuovilan ja Seinäjoen välillä, Kankaanpään ja Lålbyn välillä sekä pitkällä, Keminmaalta Sodankylän Vajukoskelle ulottuvalla linjalla. Pieniä inventointeja lähinnä kaavoituksen tarpeisiin tehtiin mm. Enossa, Kuusamossa ja Lohjalla. Koloveden kansallispuistossa inventoitiin, jotta muinaisjäännökset pystytään suojelemaan uusia reittejä suunniteltaessa, mutta samalla myös hyödyntämään niitä matkailussa.

Luettelo esihistoriallisen ajan kohteiden kenttätöiden (kaivaukset ja inventoinnit) tuloksista paikkakunnittain aakkosjärjestyksessä

Lisätietoja esihistoriallisen ajan kohteiden kenttätöistä antaa tutkija Tanja Tenhunen, puh. (09) 4050 9256, tanja.tenhunen@nba.fi

Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tutkittiin yleensä rakennushankkeiden vuoksi

Museoviraston rakennushistorian osasto teki useilla paikkakunnilla historiallisen ajan muinaisjäännösten kaivaustutkimuksia ja inventointeja. Tutkimuksiin oli käytettävissä Museoviraston budjettirahoituksen ulkopuolista rahoitusta selvästi viimevuotista enemmän, noin 600 000 euroa.

Rakennuskulttuuriyksikön toteuttamat kenttätyöt olivat pääasiassa rakennushankkeisiin liittyviä koe- ja pelastuskaivauksia ja työmaiden arkeologisia valvontoja. Espoossa tutkittiin kaivauksin Suomenojalla sijaitsevaa Finnon kylätonttia, josta löytyi keskiaikainen hautausmaa. Kaupunkiarkeologisia kaivauksia tehtiin Oulun virastotalon tontilla ja Porvoon Raatihuoneentorilla, jossa saatiin lisää tietoa torin rakennusvaiheista. Haminassa selvitettiin koekaivauksin puretun Helsingin bastionin rakenteiden säilyneisyyttä ja Kotkassa tutkittiin 1790-luvulla rakennetun Ruotsinsalmen merisairaalan paikkaa. Ypäjän keskiaikaiset kylätontit inventoitiin.

Restaurointiyksikön tekemät arkeologiset tutkimukset liittyivät TE-keskusten rahoittamiin työllisyystyöhankkeisiin sekä muinaisjäännösten korjaamiseen ja restaurointiin. Uusia kohteita olivat Loviisan bastioni Rosen sekä Kotkan käytöstä poistuneella öljysatama-alueella sijaitseva Fort Katariina, jossa kartoitettiin linnoituksen nykytila. Kotkan Kyminlinnassa jatkettiin neljättä vuotta arkeologisia tutkimuksia, joiden on tarkoitus toimia selvityksenä suunniteltaessa Puolustusvoimilta vapautuneelle alueelle uutta käyttöä. Suvorovin kanaviin kuuluvalla Kukonharjun kanavalla järjestettiin yleisökaivaukset, joissa tutkittiin kahta kanavan länsirannalla olevaa rakennuksenpohjaa. Telataipaleen kanavan restaurointityömaalla dokumentoitiin alkuperäisiä puurakenteita ja Kajaanin linnan pihalla tehtiin korjaustöihin liittyviä kaivauksia. Möhkön ruukin restaurointitöihin liittyneet kaivaukset päättyivät.

Luettelo rakennushistorian osaston arkeologisista kenttätöistä ja rakennushistorian osaston myöntämistä tutkimusluvista vuonna 2006

Lisätietoja historiallisen ajan kohteiden kenttätöistä antaa intendentti Marianna Niukkanen, puh. (09) 4050 9471, marianna.niukkanen@nba.fi

Meriarkeologian yksikkö teki kenttätöitä, tarkistussukelluksia ja inventoi

Meriarkeologian yksiköllä oli kenttätöihin käytössä omaa rahoitusta noin 40 000 euroa ja Museoviraston budjettirahoituksen ulkopuolista rahoitusta 6000 euroa.

Nauvon keskiaikaisen haaksirikkopaikan neljä viikkoa kestäneissä kenttätöissä keskityttiin sedimentin peitossa olleen hylyn limisaumaisen rungon osan kaivamiseen ja tutkimiseen. Hangon Tvärminnessä sijaitsevan, 1600-luvulta peräsiin olevan Joskärin hylyn opetuskaivauksissa tuli esiin useita laivan arkielämää valottavia löytöjä. Porvoon Svartsån hylystä otettiin dendrokronologisia näytteitä kohteen ajoittamisen varmistamiseksi. Kohde ajoittuu 1400-luvulle. Lisäksi kunnostettiin Helsingin edustan Kronprins Gustav Adolfin sukelluspuistoa sekä jatkettiin hylyn valurautatykkien in situ konservointiprojektia. Sulkavalla dokumentoitiin Kukonharjun kanavan suun vedenalaisia hirsirakenteita.

Vesirakennustöistä aiheutuvia inventointeja tehtiin Kotkassa ja Vaasassa. Kotkan Hietasen satamaan rakennettavan läjitysaltaan alue inventoitiin.  Vaasassa inventoitiin Suvilahden Schäfervikeniin sijoittuvan uuden asuntoalueen täyttö- ja ruoppaustöitä koskeva vesialue. Lisäksi meriarkeologian yksikkö oli organisoimassa kahdeksan eri vesialueen inventoinnin aloittamista viistokaikuluotaamalla.

Tarkastussukelluksia tehtiin 16 kohteella, joista 11 oli uusia löytöilmoituksia. Uudet kohteet tarkastettiin ja dokumentoitiin alustavasti ajoittamista varten.  Ennestään tunnettujen kohteiden tarkastussukellukset liittyivät niiden kuntokehityksen seurantaan. Esimerkiksi Saaristomerellä tarkastettiin neljä tunnettua kohdetta. St. Mikaelin hylyltä nostettiin kohteen ympäristötietoja mittaava laite, joka palautettiin paikalleen tietojen purkamisen jälkeen. 1400-1500-lukujen vaihteeseen ajoittuvan Vidskärin kohteen hylkyalue kuvattiin systemaattisesti ROV-robottikameralla. Egelskärin keskiaikainen kohde tarkastettiin kesän kenttätöiden suunnittelua varten. Gråharunalla tarkastettiin kohteen kunto.

Luettelo meriarkeologisista tutkimuksista ja inventoinneista vuonna 2006

Lisätietoja meriarkeologisista kenttätöistä antaa yli-intendentti Marja Pelanne, puh. (09) (09) 4050 9050, marja.pelanne@nba.fi 

Kuiva kesä helpotti muinaisjäännösten hoitoa

Muinaisjäännösten hoitoyksikkö teki vuonna 2006 maisemanhoitotöitä 237 kohteessa. Niistä 169 oli esihistorialliselta ajalta olevia muinaisjäännöksiä ja -alueita ja 68 historiallisen ajan kohteita. Kohteiden kirjo ulottuu yksittäisistä hautaröykkiöistä ja pienistä röykkiöryhmistä laaja-alaisiin muinaislinnoihin, historiallisen ajan linnoitteisiin sekä monenikäisiä ja -tyyppisiä muinaisjäännöksiä sisältäviin alueisiin. Noin neljännes hoidetuista kohteista on valtakunnallisesti merkittäviä muinaisjäännöksiä ja kulttuurihistoriallisia kohteita, jotka usein ovat myös tunnettuja nähtävyys- ja käyntikohteita. Yksi niistä on Lapin Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, joka on arkeologinen maailmanperintökohteemme.

Pääosaa muinaisjäännöksistä hoiti työllistämisvaroin palkattu työvoima. Muutamia yksittäisiä kohteita hoidettiin myös yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Kuivan kesän vuoksi osassa kohteista oli etenkin loppukesällä odotettua vähemmän töitä ja siksi esimerkiksi Uudellamaalla voitiin aloittaa maisemanhoito usealla uudella kohteella.

Tänä vuonna laiduneläimiä oli 19 muinaisjäännösalueella. Erityisesti lampaat sopisivat monen peruskunnostetun kohteen maisemanhoitajiksi, mutta niitä ei ole helposti saatavissa.

Kaakkois-Suomessa jatkuneista 1700-luvun linnoitusten ja kanavien entistämis- ja ympäristönhoitotyötöistä yksi on Puumalan ja Ruokolahden rajalla sijaitseva Kukonharjun kanava-alue, jossa maisemaa on hoidettu jo vuosia. Hoitoyksikön työohjelmaan kuuluu vuosittain myös Museoviraston kartanomuseoiden ympäristönhoito. Läntisellä Uudellamaalla valmistui Karjaan Junkarsborgin varhaiskeskiaikaisen maavallilinnan maisemanhoito- ja varustamisprojekti, jonka rahoitti Uudenmaan TE-keskus. Valkeakosken Rapolan muinaisjäännösalueella jatkettiin maisemahakkuiden jälkiraivausta vankityövoimalla yhteistyössä Rikosseuraamusviraston kanssa.

Luettelo hoidetuista muinaisjäännöskohteista vuonna 2006

Lisätietoja muinaisjäännösten hoidosta antaa yli-intendentti Mirja Miettinen, puh. (09) 4050 9251, mirja.miettinen@nba.fi

Museovirasto järjestää kesän 2006 kenttätöiden esittelytilaisuuden 23. - 24.11.2006 Kansallismuseossa Helsingissä. Tilaisuudessa Museoviraston, maakuntamuseoiden, yliopistojen ja muiden tahojen tutkijat kertovat arkeologisten kaivausten ja inventointien tuloksista ja esittelevät tutkimushankkeitaan. Toimituksenne edustaja on tervetullut tilaisuuteen. Tilaisuuden ohjelma

Lehdistökuvat

Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Muu käyttö on kielletty.
Klikkaa kuvaa niin saat sen ladattavaksi. 

	Kaivaustenjohtaja Hans-Peter Schulz tarkkailee, kun apulaistutkijat Wesa Perttola ja Piritta Häkälä kaivavat Susiluolan itäosassa, josta suurin osa Susiluolan löydöistä on peräisin. Kuva: Museovirasto / Vesa Laulumaa 2006
	Työt käynnissä Kristiinankaupungin Mössåsenin kivikautisella asuinpaikalla elokuussa 2006. Kaivauksissa tutkittiin mm. nuorakeraamista asuinpaikkaa. Kaivajiksi palkatut arkeologian opiskelijat olivat onnellisia päästessään kartuttamaan kenttätyökokemustaan. Kuva: Museovirasto / Vesa Laulumaa 2006
	Ukonvuori Koloveden kansallispuistossa Enonkoskella on kalliomaalausten lisäksi myös geologisesti ja geomorfologisesti arvokas kohde. Kuva: Museovirasto / Satu Koivisto 2006
	Kotkan Niskasuolta löydettiin runsaasti kampakeraamisten astioiden palasia. Kuva: Museovirasto / Taisto Karjalainen 2006
	Peitettyä kaivausaluetta mastonkengän vieressä Egelskärin keskiaikaisella haaksirikkopaikalla. Kuva: Rami Kokko / Museovirasto 2006
	Tutkija Stefan Wessman piirtää Egelskärin keskiaikaiselta haaksirikkopaikalta nostettua tynnyriä. Kuva: Museovirasto / Minna Leino 2006
	Kronprins Gustav Adolf -hylyn valurautatykin in situ konservointia. Rami Kokko mittaa tykin krustikerroksen ja metallipinnan välisen pH:n. Kuva: Museovirasto / Pekka Paanasalo 2006
	Museovirasto hoiti Raaseporin keskiaikaisen linnanraunion ympäristöä Tammisaaren metsäoppilaitoksen kanssa. Kuva: Museovirasto / Päivi Maaranen 2006
	Halikon Rikalan rautakautiset muinaisjäännökset ovat osa vanhakantaisen maatalouden muovaamaa kulttuurimaisemaa. Aluetta on hoidettu 1990-luvulta lähtien perinteisin menetelmin niittämällä, laiduntamalla ja puustoa tarpeen mukaan harventamalla. Kuva: Museovirasto / Satu Mikkonen-Hirvonen 2006
	Valkeakosken Rapolan laajaa muinaisjäännösaluetta on hoidettu 1980-luvun lopulta lähtien. Mäen laella olevat muinaislinnan vallien perustukset ovat nykyisin hyvin nähtävissä. Kuva: Museovirasto / Päivi Maaranen 2006
	Espoon Finnon kylätontilta löytyi keskiaikainen hautausmaa. Kuva: Museovirasto / Georg Haggrén 2006
	Loviisan bastioni Rosenissa tehtiin restaurointisuunnitelmiin liittyviä koekaivauksia. Kuva: Museovirasto / Veli-Pekka Suhonen 2006
	Yleisö pääsi osallistumaan talonpohjien kaivauksiin Kukonharjun kanavalla Ruokolahdella. Kuva: Museovirasto / Veli-Pekka Suhonen 2006