Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Esihistorian ajan kulttuuriperintö


Esihistorialliseksi ajaksi kutsutaan sitä ajanjaksoa, jolloin kirjoitustaitoa ei vielä tunnettu. Jääkautta edeltävältä ajalta tunnetaan maastamme vain yksi muinaisjäännös, Kristiinankaupungin Susiluola. Muut muinaisjäännöksemme ovat jääkauden jälkeiseltä ajalta, vanhimmat noin 9000 vuoden takaa. Esihistoriallinen aika päättyi Länsi-Suomessa noin 1150 jKr., maan itä- ja pohjoisosissa vasta noin 1300 jKr. Muinaisjäännökset ja niistä löytyneet esineet ovat tärkein maamme varhaisimman historian lähdeaineisto.

Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ovat mm.

  • Asuinpaikat
  • Hautapaikat, esim. hautaröykkiöt, polttokalmistot, lapinrauniot ja ruumiskalmistot
  • Kivirakenteet, esim. jätinkirkot ja kivipöydät
  • Kulttipaikat, esim. kuppikivet, miekanhiontakivet, seidat ja käräjäpaikat
  • Puolustusvarustukset, esim. muinaislinnat
  • Raaka-aineen hankintapaikat, esim. louhokset
  • Röykkiöt, esim. viljelyröykkiöt
  • Taide ja muistomerkit, esim. kalliomaalaukset
  • Työpaikat, esim. pyyntikuopat ja muinaispellot
  • Valmistuspaikat, esim. raudansulatuspaikat

Suomesta tunnetaan tällä hetkellä yli 16 000 esihistoriallista muinaisjäännöstä. Niitä on kaikkialla Suomessa: Kivikauden (9000-1500 eKr.) asuinpaikkoja tunnetaan tasaisesti koko maasta. Pronssikauden (1500-500 eKr.) tunnetuimmat muinaisjäännökset, hiidenkiukaat, keskittyvät rannikkoseuduille mutta asuinpaikkoja ja hautaröykkiöitä on myös sisämaassa. Rautakauden (500 eKr.-1100/1300 jKr.) muinaisjäännökset muodostavat keskittymiä mm. Lounais-Suomeen, Pohjanmaalle, Hämeeseen ja Savoon.

Kaikkia muinaisjäännöksiä ei ole vielä löydetty. Joka kesä arkeologit ja muut maastossa liikkujat löytävät ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä.

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 13.1.2016
© Museovirasto