Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Liedon Vanhalinnan muinaislinna
Liedon Vanhalinnan muinaislinna on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös, jonka säilyminen on taattava kaikissa olosuhteissa. Kuva: Kaisa Lehtonen, Museovirasto

Muinaisjäännökset ja maankäyttö


Muinaismuistolain mukaan kiinteät muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon maankäyttöhankkeita suunniteltaessa. Ennen rakennustyön, maa-aineksenoton tai muun hankkeen aloittamista on selvitettävä, onko suunnittelualueella arkeologisia suojelukohteita. Niistä saa tietoa Museovirastosta, joka ylläpitää ja päivittää valtakunnallista muinaisjäännösrekisteriä, sekä muinaismuistohallinnon tehtäviin osallistuvista maakuntamuseoista.

Muinaisjäännökset pyritään aina ensisijaisesti suojelemaan, koska on tärkeää, että kansallinen kulttuuriperintö säilyy tulevien sukupolvien nähtäväksi ja tutkittavaksi. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien muinaisjäännösten säilyttäminen tulee taata kaikissa olosuhteissa. Näillä muinaisjäännöksillä on huomattavan tieteellisen arvon lisäksi usein myös nähtävyysarvoa. Osa muinaisjäännöksistä on sellaisia, että muinaismuistolain mukainen suojelu voidaan lakkauttaa riittävien kaivaustutkimusten jälkeen.

Jos Museoviraston ja rakennuttajan välisissä neuvotteluissa päädytään muinaisjäännöksen tutkimiseen alueen vapauttamiseksi rakentamiselle, vastaa hankkeen toteuttaja tutkimuskustannuksista. Mikäli kysymyksessä on pienehkö yksityinen maankäyttöhanke, omakotitalon, kesähuvilan tms. rakentaminen, Museovirasto vastaa tutkimuskustannuksista.

Vedenalainen kulttuuriperintö, kuten laivanhylyt, tulee ottaa huomioon vesirakennushankkeita suunniteltaessa. Tällaisia hankkeita voivat olla esimerkiksi satamanrakennus-, väylänparannus-, ruoppaus- ja vesitäyttötyöt. Hankkeen toteuttajan tulee ottaa etukäteen selvää siitä, tuleeko työ vahingoittamaan vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Koska vedenalaisten muinaisjäännösten sijainneista ei ole kattavaa tietoa, on rakennushankkeen valmisteluvaiheessa usein tehtävä vedenpohjan inventointi. 

Yleinen tai suurehko yksityinen rakennushanke


Yleisten tai suurehkojen yksityisten työhankkeiden vuoksi tehtävien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa rakennuttaja. Yleisiä työhankkeita ovat mm. yleisten teiden ja rautateiden rakentaminen, suurehkoja yksityisiä hankkeita taas puolestaan esim. rivitalon tai teollisuuslaitoksen rakentaminen.

Jokaisen rakennushankkeen osalta päätetään erikseen, minkälaiset tutkimukset ovat tarpeen. Tutkimukset aloitetaan usein koekaivauksilla. Koekaivausten päämääränä on saada selville muinaisjäännöksen laajuus sekä se, onko muinaisjäännös säilynyt niin hyvin, että alueella tulisi suorittaa lisätutkimuksia.

Pieni yksityinen rakennushanke


Kun kysymyksessä on pienehkö yksityinen hanke - omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon rakentaminen, kotitarvesoranotto tms. - Museovirasto tekee tarvittavat arkeologiset tutkimukset omalla kustannuksellaan. Tätä varten Museovirastolla on koekaivausryhmä. 

On tärkeää, että maanomistaja ottaa Museovirastoon yhteyttä jo rakennussuunnittelun varhaisvaiheessa, jotta rakennustyön toteuttamiselle voidaan löytää sekä maanomistajaa että Museovirastoa tyydyttävä ratkaisu.
Sipoon Hindsbyn Viirilän kivikautisen asuinpaikan kaivaukset. Kuva Museovirasto/Eeva-Liisa Schulz.
Kivikautista asuinpaikkaa tutkitaan Sipoon Hindsbyssä ennen maakaasuputken rakentamista. Kuva Eeva-Liisa Schulz, Museovirasto

Arkeologisten kenttätöiden tilaaminen


Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet


Koekaivausryhmä



 



Sivukartta



Sivu päivitetty 15.1.2016
© Museovirasto