Historiallisen ajan muinaisjäännöksetMuinaismuistolain (295/63) mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Rauhoitus on automaattinen eikä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Myös tuntemattomat kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja. Rauhoitus tarkoittaa kieltoa kajota muinaisjäännökseen ilman lain nojalla annettua lupaa. Kiinteät muinaisjäännökset on lueteltu laissa, mutta laki ei anna niille yksiselitteisiä ikärajoja. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka laajuus on vähintään kaksi metriä jäännöksen ulkoreunoista. Museovirastolla on oikeus tutkia muinaisjäännöksiä, ja se myöntää muille tutkimuslupia. Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat keskiaikaisia ja sitä nuorempia, ne ajoittuvat 1200-luvulta 1900-luvun alkuun. Kohteiden kirjo on hyvin laaja: autioituneet keskiaikaiset kylänpaikat, kaupunkien arkeologiset kerrostumat, tervahaudat ja muut maaseudun elinkeinohistorialliset jäännökset sekä käytöstä poistuneet masuunit, tiet, hautausmaat ja ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteet. Linkkejä:Kaupunkiarkeologiset inventoinnit |
|
Tietoa sivustosta
Sivukartta
Sivu päivitetty -
© Museovirasto