Linnat, linnoitukset ja muu sotahistoria

Keskiaikaiset kivilinnat ovat vanhimpia ja näyttävimpiä sotahistoriallisia muinaisjäännöksiämme. Niiden lisäksi on ollut tärkeiden vesireittien varsille puusta rakennettuja, paaluvarustusten ympäröimiä ns. pikkulinnoja.

Pääosa linnoituskohteista ajoittuu 1700-luvun alun jälkeiseen aikaan. Ruotsinajan linnoitteista valtaosa sijaitsee Kaakkois-Suomessa noudattaen Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhojen rajalinjauksia. Haminan rauhaa (1809) nuoremmista kohteista useimmat sijoittuvat saaristoon tai rannikolle. Sotahistoriallisiin kohteisiin kuuluvat myös taistelupaikat, joissa ei yleensä ole maanpäälle näkyviä rakenteita, mutta maaperään on voinut jäädä runsaasti esineitä ja varusteiden osia. Moniin kohteisiin liittyy myös hautauksia, leiripaikkoja ja erilaisia kulkuväyliä.

Myös ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet, mm. Helsingin ympäristön maalinnoitusketju, ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia.

Linnat, linnoitukset ja muu sotahistoria

Loviisan Svartholman linnoituksen raunioitunut bastioni 1700-luvulta.

Ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita Helsingin Vartiokylän linnavuoren kupeessa.