Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Mikä on muinaisjäännös?


Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista. Ne kertovat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden hautaamisesta. Jotkut muinaisjäännökset, kuten hautaröykkiöt, uhrikivet ja linnavuoret, erottuvat maisemassa vielä tänäkin päivänä. Toiset ovat kokonaan maan peitossa kuten asuin- ja työpaikat ja maahan kaivetut haudat. Veden alla yleisimpiä muinaisjäännöksiä ovat laivojen hylyt.

Suomen kiinteät, muinaismuistolain rauhoittamat muinaisjäännökset on koottu Museoviraston ylläpitämään Muinaisjäännösrekisteriin.

Muinaisjäännösrekisteri

Esihistorialliset muinaisjäännökset


Esihistorialliseksi ajaksi kutsutaan sitä ajanjaksoa, jolloin kirjoitustaitoa ei vielä tunnettu. Jääkautta edeltävältä ajalta tunnetaan maastamme vain yksi muinaisjäännös, Kristiinankaupungin Susiluola. Muut muinaisjäännöksemme ovat jääkauden jälkeiseltä ajalta, vanhimmat noin 9000 vuoden takaa.

Esihistoriallinen aika päättyi Länsi-Suomessa noin 1150 jKr., maan itä- ja pohjoisosissa vasta noin 1300 jKr. Muinaisjäännökset ja niistä löytyneet esineet ovat tärkein maamme varhaisimman historian lähdeaineisto.

Lue lisää: Esihistorian ajan kulttuuriperintö



Suuri kiviröykkiö. Kuva: Kaisa Lehtonen. (2002)
 
Salon Viitankruunu - pronssikautinen röykkiö.
Kuva: Kaisa Lehtonen.

Historiallisen ajan muinaisjäännökset


Historiallisen ajan muinaisjäännöksillä tarkoitetaan keskiaikaisia ja sitä nuorempia muinaisjäännöksiä. Niistä vanhimmat ovat 1200-luvulta ja nuorimmat vasta 1900-luvulta.

Historialliselta ajalta on säilynyt myös kirjallisia dokumentteja, kuten vanhoja asiakirjoja ja karttoja, joita käytetään apuna muinaisjäännöksiä määriteltäessä, etsittäessä ja tutkittaessa. Historiallisen ajan muinaisjäännösten kirjo on hyvin laaja.

Lue lisää: Historiallisen ajan muinaisjäännökset 

Kaivauksissa paljastuneita hautakuoppia Kuva: Georg Haggrén (2006)

Espoon Finnon keskiaikainen hautausmaa.
Kuva: Georg Haggrén.


Vedenalaiset muinaisjäännökset


Veden alla sijaitsevia jäänteitä ihmisen menneestä toiminnasta tunnetaan sekä esihistorialliselta että historialliselta ajalta. Muinaismuistolain suojaamia rauhoitettuja vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat merestä tai vesistöstä tavatut yli sata vuotta sitten uponneet hylyt ja hylyn osat. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat myös muut vanhat ihmisen tekemät vedessä olevat rakenteet.

Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot yli 1600 vedenalaisesta löydöstä, joista suurin osa on laivojen ja veneiden hylkyjä. Kaikkia vedenalaisia muinaisjäännöksiä ei ole vielä löydetty, sillä tähän mennessä vain pieni osa Suomen vesialueista on kattavasti tutkittu.

Lue lisää: Vedenalainen kulttuuriperintö
Vrouw Marian hylky. Piirtänyt Tiina Miettinen

Vrouw Maria haaksirikkoutui Nauvon ulkosaaristoon
vuonna 1771. Piirros: Tiina Miettinen.



 


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 13.1.2016
© Museovirasto