Asuinpaikat

Rapolan Rupakalliolta ja sen lounaispuolisilta pelloilta on löydetty merkkejä asutuksesta, joiden perusteella Rupakallion läheisyydessä on ilmeisesti asuttu jo kivikauden lopulla tai viimeistään varhaismetallikaudella yli 3000 vuotta sitten. Rautakaudelle ajoittuvia asuinpaikkoja Rapolanharjun lähiympäristöstä tunnetaan kaikkiaan yhdeksän. Matomäen rautakautinen asuinpaikka on sijainnut pääosin nykyisen peltoaukean kohdalla, mutta osia siitä on tervalepikössä maaston painaumassa aivan Tampereentien tuntumassa. Asuinpaikka on radiohiiliajoitusten perusteella ollut käytössä ajanlaskun vaihteessa. Asuinpaikan yhteydestä on löydetty muinaispelto sekä ohran ja pölkkyvehnän jyviä todisteena varhaisesta maanviljelystä.

Muinaislinnan vallien sisältä on löydetty noin 80 pienehköä kuoppaa, jotka ovat todennäköisesti kevyiden kotamaisten asumusten jäänteitä. Eräästä linnan eteläosan painanteesta otetut hiilinäytteet kertovat paikalla oleskellun vielä ainakin 1200-1400-luvuilla jKr.

Muinaislinnan vallien sisäpuolelta tunnetaan myös 13 uunimaista kiviröykkiötä, joiden käytön arvellaan liittyneen joko ruoanvalmistukseen tai linnan puolustamiseen.

Uunimainen kiviröykkiö eli tulisija Rapolan muinaislinnan vallilta. Tulisijat on rakennettu suurista kivistä, joiden ympärille on jadottu joukko pienempiä kiviä. Kuva: Heidi Toivanen.

Liesikiveys eli tulisija Rapolan muinaislinnan vallilta. Kuva: Heidi Toivanen