Muinaislinna

Rapolan muinaisjäännösalue on ainutlaatuinen laajuutensa, keskeisen sijaintinsa ja ihmisen toiminnasta kertovien lukuisten muinaisjäännöstensä ansiosta. Alueen keskus, muinaislinna, kohoaa jääkauden synnyttämän harjun laella noin 65-70 metriä viereisen Vanajaveden vedenpinnan yläpuolella. Varsinaisen linna-alueen muodostaa noin 200 metriä leveä ja 400 metriä pitkä harjulaajentuma, jonka sisään jää kaksi jääkauden aikaansaamaa harjuhautaa eli suppaa. Isompi haudoista on 200 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja syvyydeltään 15 metriä. Pienempi hauta on 50 metriä pitkä, 40 metriä leveä ja syvyydeltään 7 metriä. Luonnon muovaamia maastonkohtia apuna käyttäen harjulle on aikoinaan rakennettu noin kilometrin pituinen puolustusrakennelma, kehämäinen valli, josta nykyisin ovat jäljellä hirsivarustuksen tukikiveys ja hiekkapengerrys. Portteja linnoitukseen on ollut ainakin kaksi, pienen linnahaudan suulla ja ison linnahaudan luoteisosassa. Muinaislinnaa on tutkittu viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. Yleisesti Rapolan muinaislinnan rakentamisajankohdan ajatellaan sijoittuvan viikinkiajalle, noin 800-1000-luvulle. Tähän mennessä muinaislinnan pinta-alasta on kuitenkin tutkittu ainoastaan yksi prosentti, joten tulevaisuudessa käsitykset muinaislinnan historiasta voivat vielä muuttua. Rapolan muinaislinnaa on myös pidetty Vanajaveden reitin varrella olevan muinaislinnaketjun päälinnoituksena. Rapolan asema keskuslinnana sekä Vanajaveden muinaislinnaketjun toimivuus olisivat edellyttäneet tehokasta muinaislinnojen väliseen näkyvyyteen perustuvaa tiedotus- ja yhteydenpitojärjestelmää. Tietokoneella tehtyjen näkyvyysanalyysien mukaan laajin ja kantavin näkymä ympäröivään seutuun olisi avautunut harjun laelta muinaislinnan eteläosasta. Analyysien perusteella Rapolasta olisi ollut hyvä tai tyydyttävä näkyvyys 17 kilometrin päässä kaakossa sijaitsevalle Hattulan Tenholan linnavuorelle, ja mahdollinen näkyvyys noin 30 kilometrin päässä sijaitsevalle Hämeenlinnan Aulangonlinnalle. Joka tapauksessa muinaislinnalla on saattanut olla historiansa aikana useita käyttötarkoituksia, joista osa on saattanut puolustautumisen ohella liittyä kaupankäyntiin tai oikeuskäytäntöihin.   I. J. Ingbergin piirros Rapolan muinaislinnasta vuonna 1871. Museovirasto.

Muinaislinnan kivivallia. Kuva: Olli Soininen.