Muinaisjäännösten käyttö

Laitilan Soukaisten Savemäen rautakautista kalmistoaluetta. Kuva: Kaisa Lehtonen.

Kaarinan Kuusiston linnanrauniot. Kuva: Kaisa Lehtonen.

Hoidetut muinaisjäännökset ovat monipuolisia käyntikohteita, joita voidaan hyödyntää niin opetuksessa, matkailussa kuin virkistyskäytössäkin. Koska muinaisjäännökset ovat korvaamattomia ja ainutlaatuisia ovat suojelu ja säilyttäminen etusijalla kohteen käyttöä suunniteltaessa.

Eri käyttötapoja

Opetus
Muinaisjäännökset voivat olla luonteva osa historian opetusta. Aidossa ympäristössä menneisyyden hahmottaminen on helpompaa kuin luokkahuoneessa. Myös muinaisjäännösalueen maisema, kasvillisuus ja historia muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa laaja-alaisen opetuksen. Siksi muinaisjäännökset tarjoavat historian opetuksen lisäksi opetusmateriaalia esim. ympäristö- ja kotiseutuopetukseen, kulttuuri- ja taidekasvatukseen sekä maantieteen ja biologian opetukseen. Laadukkaasti tuotettu opintomateriaali auttaa tiedon omaksumista. Aktiivisen toiminnan järjestäminen on oppimisen kannalta tehokkainta kuten esim. mahdollisuus kokeilla muinaisia työmenetelmiä tai erilaiset muinaisjäännösten kartoitustehtävät. Opetettavien asioiden on havaittu jäävän mieleen, kun käytettävissä on elävästi muinaisjäännöksen tarinan kertovia oppaita.

Virkistyskäyttö
Suomessa on runsaasti mielenkiintoisia muinaisjäännöksiä, joiden käyttö matkailu- ja virkistyskohteena on mahdollista. Esimerkiksi Euran Käräjämäki, Porvoon Linnavuori ja Valkeakosken Rapola ovat vanhastaan tunnettuja nähtävyyskohteita. Muinaisjäännöksiä yhdistetään usein osaksi erilaisia kulttuuri- ja luontomatkailureittejä. Muinaisjäännöksistä voidaan koota myös tietyille kohderyhmille, esim. koululaisille, suunnattuja reittejä. Käynnissä on useita erilaisia projekteja, jotka pyrkivät kehittämään muinaisjäännösten käyttöä matkailunähtävyyksinä.

Rakenteet
Yleisö ohjataan muinaisjäännösalueelle viitoituksien ja opasteiden avulla. Muinaisjäännöskohteille tarvitaan myös parkki- ja levähdyspaikkoja. Rakenteita suunniteltaessa on otettava huomioon, etteivät ne saa rikkoa muinaisjäännöstä. Esim. kulkureittien suunnittelussa on pyrittävä siihen, että maanpinta ja kasvillisuus kärsivät mahdollisimman vähän. Kaikki rakenteet sijoitetaan maastoon siten, että maisemakokonaisuus säilyy ehjänä. Rakenteiden on myös mukauduttava ympäristön rakennuskantaan. Rakenteiden kunnossapidosta huolehtiminen on tärkeää alueen yleisilmeen ja turvallisuuden vuoksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää jo suunnitteluvaiheessa jäteastioiden tyhjennyksen organisointiin.

Rekonstruktiot ovat oiva keino elävöittää esihistoriaa. Rekonstruktioiden on kuitenkin täytettävä tietyt kriteerit: Niiden on perustuttava tutkittuun tietoon. Ne eivät saa olla muinaisjäännöksen päällä ja ne on pystyttävä erottamaan aidosta muinaisjäännöksestä. On tärkeää, että rekonstruktiot pidetään kunnossa. Ylläpitokustannuksiin onkin varauduttava jo suunnitteluvaiheessa.

Taloudellinen hyödyntäminen
Muinaisjäännösten taloudellisesta hyödyntämisestä ei ole Suomessa toistaiseksi paljon kokemuksia. Taloudellista hyötyä voidaan saada esim. matkailussa opastetuilla retkillä tai muinaisjäännösalueella järjestettävien tapahtumien yhteydessä. Hödyntämiselle ei ole esteitä, kunhan toiminta ei vaaranna muinaisjäännöstä millään tavalla ja maanomistaja hyväksyy hankkeen.

Muinaisjäännöksen työstäminen markkinoitavaksi tuotteeksi tulee tehdä siten, että kunkin alueen vetovoimaisimmat ominaisuudet otetaan toiminnan lähtökohdaksi. Matkailun kannalta on keskeistä, että kohteeseen liittyvät järjestelyt kuten esim. opasteet ja levähdyspaikat ovat kunnossa. Suomessa muinaisjäännösten merkitys korostuu etenkin aktiivi- ja elämyslomien toimintapisteinä. Muinaisjäännökseen tutustumisen lisäksi tuotteeseen on mahdollista sisällyttää esimerkiksi aiheeseen sopivaan näyttelyyn tutustumista tai ohjattua ohjelmallista toimintaa, esimerkiksi muinaistekniikoiden kokeilua. Muinaisjäännösten yhteydessä voidaan myös myydä tuotteita, jotka liittyvät kohteisiin. Hyvin markkinoidut muinaisjäännökset tuovat sijaintipaikkakunnalleen kerrannaisvaikutuksena taloudellista hyötyä, esim. ruokailu- ja majoituspalveluiden käyttäjiä.

Vesakkoa raivataan Liedon Vanhalinnan muinaislinnan juurella. Kuva: Teija Tiitinen.

Euran Harolan muinaisjäännösalueelle, jota Museovirasto ja Metsähallitus hoitavat yhteistyössä, pystytettiin uusia informaatiotauluja. Kuva: Leena Koivisto.