Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
retusoitu iskos Kuva: Hans-Peter Schulz (2006)
retusoitu iskos Kuva: Hans-Peter Schulz (2006)

Retusoitu iskos, hiekkakiveä (KM 30301:10). Alemmassa kuvassa esineen piirteet on korostettu piirtämällä.

kvartsiittikaavin Kuva: Hans-Peter Schulz (2006)
kvartsiittikaavin Kuva: Hans-Peter Schulz (2006)
Kvartsiitista tehty kaavin (KM 33810:16). Kuvassa esine päältä, alapuolelta ja sivulta. Alemmassa kuvassa esineen piirteet on korostettu piirtämällä.

tutkijat kaivavat luolassa Kuva: Vesa Laulumaa (2006)
Tutkijat kaivavat luolan itäreunassa.

hiililäikkä luolan lattiassa Kuva: Vesa Laulumaa (2006)
Luolasta löytynyt hiililäikkä on merkki tulenpidosta luolassa. Läikän hiilestä tehty ajoitus osoittaa sen olevan yli 40 000 vuotta vanha.

Susiluolan arkeologiaa


Löydöt

Kaivauksissa 1997-2006 sekä tyhjennyksen yhteydessä vuonna 1996 on otettu talteen yli 4000 kiveä, joissa on erityyppisiä lohkopintoja. Materiaali on jaoteltu arkeologisiin löytöihin (artefaktit) ja kappaleisiin, joissa on luonnolliset murtopinnat (geofaktit).

Arkeologisia löytöjä on luetteloitu yhteensä 998. Löydöt koostuvat kiviesineistä, ytimistä, iskoksista ja lastuista, joita aineistosta on suurin osa, yhteensä 776 kpl. Raaka-aineena on käytetty kvartsia, kvartsiittia, kovaa hiekkakiveä, silttikiveä, vulkaniittia ja jaspista. Joukossa on myös muutama tunnistamaton kivilaji. Tärkeimmät löytökerrokset ovat kerrokset V (406 löytöä), IV:2/VI (250) ja III/IV:1 (157).

24 kiviesinettä on voitu sijoittaa tiettyyn typologiseen ryhmään ja ne kaikki edustavat keski-paleoliittista Mousterién kulttuuria. Esinetyyppeihin kuuluu mm. iskukiviä, kaapimia sekä hammastettuja ja lovettuja esineitä. 

Rakenteet

Kiinteitä rakenteita on löytynyt kerroksista IV L, IV:2 ja VI.

Nokimaalinssi kerroksessa IV L

Vuonna 2005 löytyi luolan länsiosassa soikea linssinmuotoinen tummanruskea hiiltä sisältänyt läikkä, halkaisijaltaan noin 80 cm ja paksuudeltaan 10 cm.  Rakenne sijaitsi kerroksen IV L huuhtoutuneen pintakerroksen alapuolella, noin 1,5 metriä luolan suuaukosta. Läikän pohjasta otettiin näytteeksi hiilenpalasia, joista tehtiin kaksi radiohiiliajoitusta (Hela-1087 ja Hela-1105). Molemmat näytteet osoittivat ns. yli-ikää eli näyte oli vanhempi kuin 40 000 vuotta. Kyse on ilmeisesti tulenpitopaikan jäännöksestä. Läikkä rajautuu selvänä rakenteena, mikä viittaa nimenomaan tulenpitoon luolan sisällä eikä esim. metsäpalon takia syntyneen hiilen ja noen kulkeutumisesta luolaan tuulen tai sedimenttiliikkeen avulla. Rakenteeseen liittyy myös noin 10 cm vahva löytöhorisontti.

Luolasta löytyneet tallatut pinnat eli pavementit

Tallattuja pintoja tunnetaan monista luolista, ja ne syntyvät tavallisesti jatkuvan kulkemisen seurauksena, joskus ne ovat ihmisen latomia. Kyse on kovettuneesta kerrospinnasta, jossa kivet ovat suurimmaksi osaksi vaakatasossa. Kulkemisesta syntynyt pavement voi olla ihmisen lisäksi keskikokoisten - suurten nisäkkäiden aiheuttama. Susiluolan tapauksessa on huomionarvoista, että tallatut pinnat sijaitsevat juuri siellä, missä luolan korkeus on ympäristöään selvästi suurempi ja niihin liittyy löytökeskittymiä. Tämä viittaa nimenomaan ihmisen oleskeluun.

Pavement kerroksessa IV:2

Luolan itäosan kerroksen IV:2 tallattu pinta kaivettiin vuosina 1997-2005. Sen kokonaispinta-ala on 7,4 m² . Rakenne on todennäköisesti ollut alun perin laajempi, mutta tuhoutunut osittain v. 1996 luolan tyhjennyksen yhteydessä. Pavement sijaitsee luolan suuaukon tuntumassa olevan kynnyksen takana noin 20 cm kynnystä alempana. Kerroksen IV:2 löydöt keskittyivät pavementin etelä- ja itäosiin.

Pavement kerroksessa VI

Luolan takaosassa tavattiin hieman yli neliömetrin alalta samantyyppinen tallattu pinta kuin kerroksessa IV:2 luolan itäosassa. Sen itä- ja länsireuna oli tuhoutunut v. 1996 tyhjennyksessä.  Samassa kohdassa on luolan katossa holvimainen laajennus, josta löytyi silikaattikerroksen peittämiä hiililäikkiä (analyysi GTK).  

Kallioperägeologien mukaan holvin rakenne viittaa siihen, että se olisi mahdollisesti kuumuuden aiheuttaman rapautumisen seurausta. Toisin sanoen on mahdollista, että holvi olisi syntynyt luolassa olleen tulen vaikutuksesta. Pavementin alueella ja sen luoteispuolella oli huomattava löytökeskittymä.

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.3.2016
© Museovirasto