Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Susiluola-keskustelu


Susiluolaan liittyvän väittelyn tärkein kysymys on, ovatko Susiluolan löydöt ihmisen vai luonnon muovaamia? Susiluolasta on keskusteltu siitä lähtien kun ensimmäiset löydöt tulivat päivänvaloon vuonna 1996. Aluksi näkemyksiä esiteltiin lähinnä lehtien mielipidepalstoilla, mutta vuonna 2005 Tieteen päivillä järjestetyn väittelytilaisuuden, (vastakkain olivat tohtori Heikki Matiskainen ja Susiluolan kaivauksenjohtaja MA Hans-Peter Schulz) myötä on keskustelu siirtynyt tieteelliselle foorumille. Tähän saakka käydyn Susiluola-keskustelun huipentumana voidaan pitää Suomen arkeologisen seuran toimittaman Fennoscandia archaeologican numerossa XXIV (2007) julkaistut seitsemän Susiluolaan käsittelevää artikkelia. Seuraavassa on kooste tähän asti käydystä keskustelusta.

Tutkimuksen alkuvaiheessa 1997 keskusteltiin siitä, voiko kiviaineisto olla peräti vanhemmalta paleoliittiseltä kivikaudelta (ikä yli 250 000 v.), syy siihen olivat silloin löydetyt alkeelliset rantakiviesineet. Alan asiantuntijat torjuivat kuitenkin siihen tähtäävän tulkinnan, heidän mukaan aineisto kuuluisi mitä toden näköisemmin keskipaleoliittisen Mousterien-kompleksin piiriin (mm. prof. Alban Defleur, Marseillen yliopisto). Kaivausten jatkuessa tuli enemmän löytöjä, jotka viittasivat yhä selvemmin Mousterien-kompleksiin. Löytöaineistoa on esitelty monille keskipaleoliittisen kiviteknologian asiantuntijoille. Vuonna 1997 prof. G. Bosinski (Kölnin yliopisto) oli epäröivä, vuosina 1999-2005 kaikki aineistoon virallisesti tutustuneet asiantuntijat tukivat epäröimättä tulkintaa mm. prof. Marcel Otte (Liègen yliopisto), prof. Nicolas Rolland (Victorian yliopisto, Kanada) ja prof. Alban Defleur. Vuosien 1996-2000 alustavat tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2002 ja 2003 (ks. Susiluolaa koskevat julkaisut).

Uuden kolmivuotisen tutkimusprojektin myötä kriittinen keskustelu heräsi syksyllä 2004. Kannanottoja on esiintynyt lähinnä kahdella eri tasolla. Ensinnäkin on esitetty Museovirastoon ja Susiluolan tutkimusprojektin henkilöstöön kohdistuva kritiikkiä, jota ei voida katsoa tieteelliseksi keskusteluksi. Näistä mainittakoon Tieteessä tapahtuu -lehden edes menneen päätoimittajan Jan Rydmanin kirjoitukset (ks. julkaisuluettelo), harrastajageologi Satu Hietala (HS-mielipide joulukuu 2004) ja prof. J.-P. Taavitsainen (HS mielipide joulukuu 2004). Kirjoituksiin on vastannut mm.  Museoviraston pääjohtaja Paula Purhonen (HS-mielipide joulukuu 2004) sekä GTK:n tutkimusjohtaja Keijo Nenonen ja geologi Heikki Hirvas (HS- mielipide 2004). Muita kirjoituksia tuli geologi prof. Matti Saarnistolta ja geologi Lars Forsströmiltä. (Ks. julkaisut.)

Toiseksi on kritisoitu kiviaineistoon ja muihin tutkimuksen aiheisiin (mm. ajoitukset) liittyviä tulkintoja. Näitä ovat esittäneet mm. mineralogi Kari Kinnunen ja arkeologi Heikki Matiskainen - kirjoituksiin vastasi Hans-Peter Schulz - arkeologi Paul Pettitt ja paleontologi Markku Niskanen sekä geologi/paleontologi prof. Joakim Donner. (Ks. julkaisut.)

Edellä mainittujen lähestymistapojen lisäksi voidaan vielä mainita koko Susiluola-keskusteluun ja sen osapuoliin liittyvä kritiikki (Carpelan 2005).

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.3.2016
© Museovirasto