Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Sodan loppuvaiheet


Ensimmäisen maasotaretken epäonnistuttua ja ruotsalaisten joukkojen vetäydyttyä Liikkalan kylään oli muutamien upseerien tyytymättömyys kasvanut niin, että he kirjoittivat ns. Liikkalan nootin. Nootti oli osoitettu Venäjän keisarinnalle, ja siinä toivottiin rauhaa. Liikkalan nootin jälkeen siihen osallistuneet sekä runsaaasti muuta upseeristoa muodostivat ns. Anjalan liiton. He vaativat mm. rauhaa ja valtiopäivien koollekutsumista. Kustaa III:n onnistui kuitenkin lyhyellä sodalla Tanskaa vastaan palauttaa arvovaltansa ja lopulta yksi kapinallisten johtajista teloitettiin.

Kuningas Kustaa III oli tapahtumista rohkaistuneena kutsunut valtiopäivät koolle 1789 laajentaakseen valtaansa ja saadakseen varoja sodan jatkamiseen. Kustaa III onnistui kummassakin ja kesäkuussa hän saapui uudelleen Suomeen johtaakseen sotatoimia.

Sotatoimien alettua jälleen hyökkäsivät venäläiset ensin Savoon. Venäläisten alkumenestyksen jälkeen ruotsalaiset saavuttivat muutamia voittoja, mutta niillä ei ollut suurta merkitystä sillä nytkään ruotsalaiset eivät pystyneet valtaamaan Haminaa. Valtausyrityksen yhteydessä Ruotsin saaristolaivasto kärsi Ruotsinsalmen meritaistelussa 24.8.1789 tappion ja menetti parikymmentä alusta sekä 1500 miestä.

Vuoden 1789 sotatoimet eivät johtaneet loppuratkaisuun. Talvella 1789-90 Ruotsissa rakennettiin useita uusia aluksia, muun muassa saaristolaivaston alusmäärä lähes kaksinkertaistettiin. Keväällä 1790 ruotsalaiset joukot hyökkäsivät kohti Lappeenrantaa ja saavuttivat pieniä voittoja. Maasotatoimet eivät kuitenkaan edistyneet merkittävästi. Ratkaisu jäi tällöin merivoimien varaan. Kustaa III päätti suorittaa maihinnousun Viipurin luona. Venäjän laivasto sulki kuitenkin kaupunkiin johtavan salmen, jolloin Ruotsin laivasto joutui murtautumaan sulun läpi ja kärsi raskaita tappioita. Venäjän avomerilaivasto saarsi tämän jälkeen Ruotsin linjalaivat Viaporiin.

Kahden maan saaristolaivastot kohtasivat uudelleen Ruotsinsalmessa 9.7.1790. Tästä Ruotsinsalmen toisesta meritaistelusta muodostui Ruotsin merihistorian suurimpia voittoja. Taisteluun osallistui yhteensä lähes 500 alusta ja 30 000 miestä. Taistelussa venäläiset menettivät noin 60 laivaa ja 9000 miestä.

Ruotsinsalmen voiton jälkeen Kustaa III ehdotti rauhaa, johon Katariina II suostui. Rauha solmittiin Värälässä 14.8.1790 ilman alueluovutuksia.


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 13.7.2015
© Museovirasto