Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Lasti ja muu esineistö


IMG 0614Hollanti oli noussut 1600-luvulla huomattavaan taloudelliseen ja kulttuuriseen kukoistukseen pitkälti kaupan ansiosta. Siirtomaista kuljetettiin tavaraa Hollantiin, jossa sitä jalostettiin tai laivattiin suoraan eteenpäin ajan huipputuotantoa edustavilla hollantilaisilla laivoilla. Laivanrakennus, tekstiilituotanto, sokerin ja tupakan jalostus sekä mausteiden ja muiden siirtomaatavaroiden kauppa kehittyivät hyvin kannattaviksi talouden kulmakiviksi. Hollantilaiset tunnettiin myös kirjapainoistaan ja laadukkaista linsseistään. Myös taiteet kukoistivat, Hollantilainen maalaustaide kehittyi teknisesti ja tyylillisesti omaleimaiseksi ja kansainvälisesti erittäin arvostetuksi.

Vrouw Maria purjehti 1700-luvun loppupuolella, aikana, jolloin Hollannin suurimmat hetket meri- ja kauppamahtina olivat takana. Kuitenkin lastilistaa silmäilemällä huomaa sen edustavan hyvin edellisellä vuosisadalla kehittyneitä hollannin teollisuuden eri aloja. Lisäksi taulujen kautta mukaan tulevat hollantilaisen taiteen ja sen keräilyn ulottuvuudet.

Vrouw Marian lastin koostumusta tunnetaan Tanskan Juutinrauman tullikirjauksien ja pelastetun tavaran luettelon perusteella. Tullitietojen mukaan lastissa oli muun muassa sokeria, erilaisia kankaita, sinkkiä, elohopeaa, väriaineita ja elintarvikkeita. Lisäksi tullattiin arvoltaan varsin huomattava erittelemätön lasti. Haaksirikon jälkeisistä pelastustoimista säilyneestä pelastetun tavaran luettelosta tiedetään lastiin kuuluneen lisäksi kahvia, teetä, kirjoja ja ylellisyystavaroita, kuten norsunluumunia, tauluja ja kultaraamisia peilejä. Haaksirikkoa seuranneesta Venäjän ja Ruotsin välisestä diplomaattisesta kirjeenvaihdosta selviää, että alukseen oli lastattu myös Venäjän keisarinna Katariina Suurelle kuuluneita tauluja, jotka oli ostettu samana vuonna amsterdamilaisen kauppiaan ja hyvin huomattavan taiteenkerääjän Gerrit Braamcampin kuolinpesän huutokaupasta. Tauluista on löydetty tietoja myös huutokaupan säilyneistä merkinnöin varustetuista luetteloista ja Katariina Suuren ja hänen ystäväpiirinsä henkilökohtaisista kirjeistä.

Tiedot lastista ovat kuitenkin puutteellisia. Tullikirjat ja pelastetun tavaranluettelo kertovat vain osan ruumassa olevasta tavarasta. Ruuman luukuista katsomalla ja kuvaamalla lastilistaan on saatu lisättyä laatikollinen linssejä ja lastin päällä makaavat sadat liitupiiput. Lisäksi ruumasta voidaan tunnistaa pakkauslaatikoita, joista osassa on vielä kansi paikoillaan, tynnyreitä ja pehmeän näköistä mattoa, ehkäpä kangasta, ja sinkkiharkkoja. Lisäselvyyttä lastista on vaikea saada, koska lastiruumaan ei sukeltaja mahdu tekemään kuvausta itselleen ja hylylle turvallisella tavalla. Pienikokoinen robottikamera on sisäosien kartoitukseen soveltuva laite, mutta tällöinkin tulkinta on hankalaa, koska kevyt sedimenttikerros ja bakteerikasvusto peittävät tasaisena mattona koko tarkasteltavan alueen.

Vrouw Marian ruumassa on säilynyt läpileikkaus 1770-luvun eurooppalaisesta yhteiskunnasta. Se kertoo useiden ihmisryhmien toiminnasta: eri maiden tavarantoimittajista, Amsterdamin lastaajista, Pietarin tilaajista - kuten Katariina Suuresta - pelastustoimia tehneistä Nauvon saaristolaisista ja Turun porvareista. Matkan aikana ketjuun osallistui Juutinrauman tullin henkilökunta ja luonnollisesti Vrouw Marian miehistö.

Nostettuja esineitä


Sukeltajat nostivat hylystä löytökesänä Suomen merimuseon tutkijan valvonnassa kuusi esinettä. Savipullo, lyijysinetti, metalliharkko ja kolme liitupiippua sijaitsivat aluksen kannella tai ruuman yläosassa.

Savipullo on suolalasitteinen seltteripullo, joka on valmistettu Trierin vaali-ruhtinaalle. Vaaliruhtinaan terveyslähteestä on pullotettu terveys- eli kivennäisvettä. Pullon muodon ja siinä olevan leiman perusteella se on voitu ajoittaa 1760-luvulle.

Nostettujen liitupiippujen alkuperä on piipuissa olevien leimausten ja pesänmuodon perusteella pystytty selvittämään. Piippujen malli edustaa hollantilaisen savipiipun muodon kehityksen "huippua" joka oli käytössä pitkään vuosien 1740-1840 välillä. Piiput valmistettiin Hollannissa Goudan alueella, ne tehtiin muottien avulla valkoisesta savesta.

Nostetun harkon on metallianalyysissä todettu olevan sinkkiä. Tulos vastaa hyvin Juutinrauman tullitilien tietoa Vrouw Marian lastista, joiden mukaan aluksessa oli sinkkiä yli 6500 kiloa. Sinkkiä on käytetty mm. messingin raaka-aineena.

Lyijysinetissä olevien, osin kuluneiden tekstien perusteella se on todennäköisimmin ollut kiinni Hollannin Leidenissa valmistetussa kangaspakassa. Leiden oli vielä 1700-luvulla tärkeä Euroopan kangasteollisuuden keskus. Vrouw Mariassa oli lastina hollantilaisia kankaita, joita onnistuttiin haaksirikon jälkeen pelastamaan runsaasti. Sinetti on tuolloin saattanut irrota jostakin kangaspakasta.

Esineet ovat nähtävissä Suomen merimuseossa Merikeskus Vellamossa Kotkassa.

Metalliharkko Metalliharkko

Harkon on metallianalyysissa todettu olevan sinkkiä. Löydettyään hylyn kesällä 1999 Pro Vrow Maria ry:n jäsenet myös kuvasivat ja mittasivat sitä. Hylyn ajoituksen varmistamiseksi hylystä nostettiin myös kuusi esinettä Suomen merimuseon tutkijan valvonnassa. Sinkkiharkon löytyminen vastaa hyvin Juutinrauman tullitilien tietoa Vrouw Marian lastista. Tullitilin mukaan aluksessa oli sinkkiä yli 6500 kiloa.

Savipullo Savipullo

Pullo on suolalasitteinen seltteripullo, joka on valmistettu Trierin vaaliruhtinaan terveyslähdettä varten eli pullossa on alkujaan ollut terveysvettä (kivennäisvettä). Pullon muodon ja siinä olevan leiman perusteella se on voitu ajoittaa 1760-luvulle.

Liitupiippuja Kolme liitupiippua

Leimausten ja muodon perusteella ne on valmistettu Hollannin Goudassa 1700-luvun puolivälissä. Kahdessa piipussa on samanlaiset leimat, mutta kolmas eroaa leimojen osalta.

Lyijysinetti Lyijysinetti

Sinetissä olevien, osin kuluneiden tekstien perusteella se on todennäköisimmin ollut kiinni Hollannin Leidenissa valmistettujen kankaiden pakkauksessa. Leiden oli vielä 1700-luvulla tärkeä Euroopan kangasteollisuuden keskus. Vrouw Mariassa oli lastina myös hollantilaisia kankaita, joita onnistuttiin haaksirikon jälkeen pelastamaan runsaasti. Sinetti on saattanut tuolloin irrota jostakin kangaspakkauksesta.

Köysiohjuri Köysiohjuri, joka on ollut kiinni styyrpuurin puolen kyljessä, oli irronnut paikaltaan ja pudonnut meren pohjaan hylyn löytymisen jälkeen. Hylyn rungon dokumentointi on yksi päätehtävistä tänä vuonna ja köysiohjuri nostettiin, koska se voi antaa tärkeää informaatiota hylyn rungon muodosta.

Lasipullo Lasipullo nostettiin, koska se oli rikkoutumisvaarassa. Pullon vieressä ollut puutappi nostettiin samalla. FT, Tutkija Georg Haggrén arvio pulleamahaisen, sipulinmuotoisen lasipullon olevan 1700-luvun alkupuolen tyyppiä. Malli oli yleisimmillään 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Lasi on väriltään ruskeaa tai vihreää ja pullon tilavuus on noin 0,5 l. Tällaisia pulloja valmistettiin runsaasti mm. Saksassa ja Alankomaissa. Merellä tämä pullotyyppi oli varsin toimiva 1700-luvun jälkipuoliskolla valmistettuihin verrattuna, se pysyi paremmin pystyssä kuin litteämahaiset tai lieriönmuotoiset pullot. Vaikka malli on Vrouw Maria - laivan uppoamisajankohtaan nähden vanhahtava, se ei aiheuta ristiriitaa hylyn iän kanssa. Pullo on saattanut olla pitkään käytössä tai valmistettu vain vähän ennen laivalle joutumistaan.

MA201108 3
SMM152011 1 3
Hylyn pääruumasta heinäkuussa 2011 nostettu pitkä tupakkapiippu (pituus n. 65 cm). Samana kesänä nostettiin yhteensä kuusi piippua. Tupakkapiippujen pakkausmateriaalista ei ole tietoa. Piiput ovat hajallaan lastiruumassa muun lastitavaran päällä. 
Hohkakivi Keulan puoleisen ruumanluukun lähistöltä heinäkuussa 2011 nostettu hohkakivi. Ruumassa on kaksi pakkauslaatikkoa, joissa on hohkakiviä. Tätä vulkaanista kiveä on käytetty esimerkiksi hampaiden valkaisuun, hevosten kavioiden kiillotukseen, koirien turkin trimmaamiseen, lattioiden hiontaan ja ihon kovettumien poistoon.
Linssi Hylyn pääruuman lokerollisesta pakkauslaatikosta heinäkuussa 2011 nostettu lasilinssi. Linssejä nostettiin yhteensä 24 kappaletta. Linssit ovat hyvin ohuita, ja ne olivat nostettaessa osittain toisiinsa takertuneita. Linssien käyttötarkoitusta ei vielä tiedetä. Linssejä ovat arvioineet sekä kellomuseon että Riihimäen lasimuseon asiantuntijat.

 



 



Sivukartta



Sivu päivitetty 24.11.2014
© Museovirasto