Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Suomen merimuseon kenttätutkimukset Vrouw Maria -hylyllä kesällä 2002


Seoskaasusukeltajat lähdössä kuvaamaan hylkyä
 Kuva: Ulla Klemelä (2002)
Seoskaasusukeltajat lähdössä kuvaamaan hylkyä
Kuva: Ulla Klemelä (2002)
Kesän 2002 tutkimusleiri Vrouw Maria -hylyllä järjestettiin 1.- 20. kesäkuuta. Ensimmäisellä viikolla keskityttiin hylyn kuvaamiseen jota olivat tekemässä Matila & Röhr tuotantoyhtiön kuvausryhmä ja valokuvaaja Petri Puromies. Kuvausviikolla tehtiin myös kokeellista kuvaamista luonnonvalolla. Tämän vuoden tutkimusleirin tavoitteena oli hylyn rungon ja takilan dokumentointi kolmiulotteista rekonstruktiota varten. Sen lisäksi jatkui hylyn kunnon ja ympäristötekijöiden selvittäminen osana EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelman vedenalaista kulttuuriperintöä käsittelevää projektia. Suomen merimuseon tutkijoiden lisäksi leirille osallistui edellisvuosien tapaan myös vapaaehtoisia seoskaasusukeltajia sekä Teredo Navalis ry:n ja Pro Vrouw Maria ry:n jäseniä. Tutkimusleirin maatukikohtana käytettiin tänäkin vuonna Bodön vanhaa merivartioasemaa ja tukialuksena Teredo Navalis ry:n omistamaa m/s Teredoa.

Dokumentoinnissa hyödynnettiin nykyaikaista tekniikkaa, mikä edesauttoi huomattavasti tarkan työn tekemistä yli 40 metrin syvyydessä. Digitaalinen kaltevuusmittari oli erinomainen työväline hylyn rungon muotojen taltioimisessa. Tutkimusaineiston perusteella viimeistellään tietokoneella kolmiulotteinen ennallistus Vrouw Maria – laivasta kuluvan talven aikana.

Ympäristötekijöiden kartoitus


Vedenalaisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ympäristöjen tutkimus ja puun vauriotekijöiden kartoitus on osa Suomen merimuseon koordinoimaa EU-rahoitteista MoSS-projektia. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään sekä vedessä olevan, että sedimenttiin hautautuneen vettyneen puun vaurioitumismekanismeja ja lisäksi myös suojelun mahdollisuuksia peittämällä hylkyjä suojakankailla. Tutkimuksen suunnitteli Englannissa toimiva Mary Rose Archaeological Services yhteistyössä Tanskan kansallismuseon meriarkeologisen tutkimuslaitoksen kanssa. Vrouw Maria –hylyn tutkimuksissa ympäristöasiantuntijana toimii Merimuseon yhteistyökumppani Merentutkimuslaitos.

Virtausmittaria nostetaan tukialukseen
 Kuva: Ulla Klemelä (2002)
Virtausmittaria nostetaan tukialukseen
Kuva: Ulla Klemelä (2002)
Osana MoSS-projektia tehdään kyseiset ympäristö- ja vauriotekijäkartoitukset samanlaisina ja samanaikaisesti kolmella ympäristöltään erilaisella hylyllä. Tutkimuskohteet ovat Darsser Koggi Saksassa, Burgzand Noord 10 –hylky Hollanissa ja Vrouw Maria –hylky Suomessa. Kuluvan kesän aikana kohteille viedään veden happi- ja suolapitoisuuden, lämpötilan, happamuuden, sameuden ja redox- potentiaalin mittauksia tallentavat laiteet. Vrouw Maria -hylyllä veden laatumittaukset tehdään yhteistyössä Merentutkimuslaitoksen kanssa. Viime kesänä Vrouw Maria -hylylle viety Merentutkimuslaitoksen veden virtaukset ja lämpötilan mittaava ADCP-laite nostettiin tutkimusleirin aikana.

Tekeillä oleva 3D-malli
 Kuva: Stefan Wessman
Tekeillä oleva 3D-malli
Kuva: Stefan Wessman
Puuta vaurioittavat biologiset tekijät tutkitaan kohteille asetettavien puunäytteiden avulla. Tutkimusleirillä Vrouw Maria –hylyn viereen vietiin metallikehikoihin kiinnitettynä 180 näytepalaa. Koska kaksi projektiin kuuluvista hylyistä – Saksan Darsser Kogge ja Hollannin Burgzand Noord 10 - tullaan peittämään, on osa näytteistä kääritty lahoamattomaan kuitukankaaseen, osa on vedessä sellaisenaan. Tarkoituksena on selvittää puun pinnalla kasvavien eliöiden laatu ja määrä sekä niiden aiheuttamat vauriot. Tutkimuksen avulla selviävät myös kuitukankaan suojaamisominaisuudet. Ensimmäinen näyte-erä haettiin kohteelta syyskuussa ja lähetettiin Englantiin analysoitavaksi. Seuraavat näytteet haetaan 1, 2, 3 ja 4 vuoden kuluttua.

Syksyllä hylyn viereen vietiin muoviputkia, joiden sisään puunäytteet on sijoitettu sekä puuvillakangasliuskoja. Putket ja liuskat kaivettiin pohja-ainekseen hylyn viereen. Ensimmäinen näyte-erä haetaan pois kolmen kuukauden kuluttua ja seuraavat 1, 2, 3, 5, 10 ja 50 vuoden kuluttua. Näiden näytteiden avulla selvitetään mitkä hyönteis-, sieni ja bakteerikannat vaurioittavat puuta.

Puunäytteitä pakattuina hylylle viemistä varten
 Kuva: Ulla Klemelä (2002)
Puunäytteitä pakattuina hylylle viemistä varten
Kuva: Ulla Klemelä (2002)
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ne tekijät, jotka uhkaavat vedenalaista kulttuuriperintöämme sekä kehittää hylkyjämme suojaavia menetelmiä. Pitkäaikaisten mittausten avulla selviää, tapahtuuko ympäristössä muutoksia, jotka nopeuttavat puun hajoamista. Pyrkimyksenämme on soveltaa nyt saatavia kokemuksia ja tuloksia myös muiden vedenalaisten kulttuurihistoriallisten kohteiden suojelussa sekä Suomessa että muissa projektiin osallistuvissa maissa.


 



Sivukartta



Sivu päivitetty -
© Museovirasto